Ymmärtääkö Joensuu maaseutualueitaan?

Korona sai yhtäkkiä maaseudun näyttämään taas kiinnostavalta ja houkuttelevalta. Vaikka mitään suurta mullistusta kaupungistumisen megatrendiin tuskin tulee, oli maaseudun viehätys itse asiassa tutkimusten mukaan nousussa jo ennen pandemiaakin. Luonto, kylien yhteisöllisyys, rauha ja hiljaisuus asettuvat vasten lähellä olevia ja runsaampia palveluita. Vaakakuppi on heilahtanut hiukan tasaisempaan suuntaan kaupunkien yliotteesta. Kuten esimerkiksi Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian aluetutkija ja -kehittäjä Pasi Saukkonen muistuttaa, ilmasto- ja biodiversiteettikriisit vain korostavat maaseutualueiden merkitystä myös Joensuussa. Vallisärkällä Enossa ei ole enää vuosiin ollut legendaarista tanssilavaa, mutta siellä kyllä liikutaan edelleen. Ensin sinne talkoiltiin frisbeegolf-rata ja sitten hommia jatkettiin vielä kuntoportaiden verran. Talkoiden puuhamies ja sittemmin myös Keskustan kunnanvaltuutettu Ville Toivanen ei ole heittänyt kirvestä kaivoon Joensuun maaseutualueiden suhteen, mutta painottaa, että Joensuun tulisi investoida maaseutualueilleen muutenkin kuin vain sen verran, mikä on ehdottomasti välttämätöntä. Jälleenrakennus on podcast, jossa selvitetään, kuinka pandemian runtelemat joensuulaiset nousevat taas jaloilleen. Koronapandemiasta ei palata ennalleen vaan sen jälkimainingeissa tilanteen helpottaessa rakennetaan jotain uutta. Podcastin on suunnitellut, äänittänyt ja editoinut Pasi Huttunen. Podcastin julkaisee kaupunkilehti Karjalan Heili. Podcastin on mahdollistanut Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö Jokes. Heilin juttu: Kuuleeko Joensuu talkoilijoitaan?