Ateneum – Ajan kysymys

Modernin ajan kuvataiteilijat vaikuttuivat runoudesta ja kirjallisuudesta, joista uudet ajatukset versoivat pintaan. Tavoittaako runous nykyään ajan hengen, vaikka se toimii kirjallisuuden marginaalissa? Kysymykseen ”miltä nykyaika tuntuu? vastaa runoilija ja esiintyjä Elsa Tölli. Töllin esikoisteos Fun Primavera voitti Tanssiva karhu -runopalkinnon sekä oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailussa. Töllille runous on elämän alkuvoimaa, ja kukkii yllättävissä paikoissa. […]

Balettitanssijalle keho on taiteen tekemisen paletti, ja alati katseen alla. Miltä se tuntuu? Tanssija ja koreografi Atte Kilpinen kokee, että pystyy tällä hetkellä ilmaisemaan ruumiillaan minkä tahansa asian, myös seikat joita ei voi sanoilla selittää. Kilpinen on vaikuttunut Magnus Enckellin töistä, joista välittyy jotain syvästi tunnistettavaa. Katse, läsnäolo, tunne. Samat elementit ovat läsnä myös hänen […]

Taiteilija Teemu Keisteri tunnetaan Suomen Euroviisuedustaja Windows95manin hahmosta, mutta hänen taiteensa kattaa musiikkiuran lisäksi kuvataiteen monet muodot. Keisterin työssä näkyvät usein iloiset Ukkeli-hahmot ja taiteilija tekee työtään No rules -periaatteella. Mikä ero on Keisterin taiteen huumorilla, ja sillä että tekee asioita vitsillä? Jaksossa pohditaan minkälaista valtaa huumoriin taiteessa liittyy, onko se aina pilkantekoa ja herjaa? […]

Iida Turpeisen esikoisteos Elolliset voitti Helsingin Sanomien esikoiskirjakilpailun ja ylsi Finlandia-ehdokkaaksi. Teos sai sysäyksen Luonnontieteellisessä museossa sijaitsevasta stellerinmerilehmän luurangosta. Voisiko kirjailijan ja väitöskirjatutkijan seuraava innoitus löytyä taidemuseosta? Turpeinen löytää kuvataiteen historiasta yhteyksiä myös tieteen historiaan, ja valoittaa vanhoja uskomuksiamme luonnon ja ihmisen suhteesta. Toimittajana Ronja Salmi. Jakson teos Giving birth and dying still – Toni […]

Hai on elävä fossiili, ja näkökulma artisti DJ Kridlokkin uudella albumilla. Miltä nykyaika tuntuu pinnan alla, ulkopuolisena ja yksinäisenä? Jaksossa pohditaan menestysräpin viehätystä, ja sitä kuinka kaikki eivät koskaan pääse edistyksen kyytiin. DJ Kridlokk eli Kristo Laanti pohtii myös, mitä on taide jota ei tehdä ihmiselle, vaan esimerkiksi koneen katseelle? Jakson teoksena Keskiaika 1 – […]

Ohjaaja Suvi West on jättänyt kuvaamatta elokuvan, josta olisi voinut tulla hänen uransa kaunein elokuva. Hän uskoo, että joskus ainut tapa kunnioittaa kohdettaan on jättää kuvaamatta, tekemättä, menemättä. Dokumentintekijälle tämä aiheuttaa myös ristiriitaisia tunteita, minkä myötä West on päättänyt pitää taukoa dokumenteista. Jaksossa puhutaan myös taiteilijan vapaudesta, jonka West kokee vähemmistöön kuuluvana tekijänä kapeana. Käsittelyssä […]

Muotisuunnittelija Ervin Latimer työskentelee keskinkertaisuutta vastaan. Perustamansa Latimmier-merkin Positions of power -malliston vaatteet ilmensivät pukumiehen klassista valtaa epätavallisin keinoin. Malliston äärellä on kysyttävä, onko myös vaatteella valtaa ihmiseen? Vallan rakenteita puretaan myös Ateneumin Taiteen vallassa -teeman kautta. Kuka käyttää valtaa taidemaailmassa? Jaksossa katsotaan Akseli Gallen-Kallelan teosta Tohtori Herman Frithiof Antellin muotokuva,1886. Toimittaja Ronja Salmi.

Elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja Siiri Halko pohtii, mitkä tarinat ovat kertomisen arvoisia. Onko marginaalista tuleva tarina aina tärkeä? Vai onko ”tärkeä tarina” viitta jonka voi heittää asian päälle, minkä jälkeen siitä ei tarvitse enää keskustella? Halkon viimeisin ohjaustyö on Koneen kirjoittama, tekoälyn käsikirjoittama lyhytelokuva. Mitä se kertoo suomalaisista, tai suomalaisista kuvista? Jaksossa tarkastellaan Akseli Gallen-Kallelan teosta […]

Ateneum on ollut kirjailija Koko Hubaralle rakas paikka jo lapsuudesta alkaen. Museon klassikkoteokset kuuluvat meille kaikille, mutta toisaalta ylläpitävät stereotypista kuvaa suomalaisuudesta. Miltä ristiriita tuntuu, ja mitä museot sille voivat tehdä? Jaksossa katsotaan Magnus Enckellin maalausta Pää (Bruno Aspelin). Kuva teoksesta löytyy täältä.

Gasellit-yhtyeestä tunnettu Pekka ”Päkä” Salminen on tarkastellut viime vuodet omia etuoikeuksiaan. Valkoisuus, sukupuoli ja luokkatausta vaikuttavat mahdollisuuteen menestyä. Yhteiskuntaluokka näkyy myös Ateneumin Kansan kuvat -teemassa, joka kysyy ketä me suomalaiset oikein olemme? Jaksossa tarkastellaan Eero Järnefeltin yliopiston varakanslerin vapaaherra Johan Philip Palménin muotokuvaa. Kuva teoksestä löytyy täältä.

Näyttelijä Anna Airola kokee tehokkuusajattelun vallanneen luontosuhteensa. Metsäpolusta pitäisi saada kaikki irti ja sienisaalis tallentaa Instagramiin. Näyttelijäntyön ytimessä taas on yhteys muihin ihmisiin, ja muihin lajeihin. Jaksossa tarkastellaan Emil Wolffin veistosta Telefos, jota naarashirvi ruokkii, jossa Anna näkee myös poliittisen sävyn. Kuva teoksesta löytyy täältä.

Kaikki taide on poliittista, uskoo Elsi Sloan. Keskustelussa analysoidaan teosten välille syntyvää jännitettä ja niiden potentiaalia poliittisuuteen. Näyttelijä, aktivisti ja artisti pohtii myös elämää ilmastokriisin keskellä. Onko dystopia jo täällä, vai vielä kulman takana? Jaksossa katsotaan Ferdinand von Wrightin teosta Sepelkyyhkynen. Kuva teoksesta löytyy täältä.

Kirjailija Raisa Omaheimolle nykyaika tuntuu ristiriitaiselta. Suuret uhat ja vaihtoehdottomuus leijuvat ilmassa, mutta toisaalta nuorten aktivistien toiminta luo toivoa. Modernin ajan kuvataiteilijat kokivat samaa kaksijakoisuutta: uskoa ihmisen kehitykseen sekä toivottomuutta maailmansotien äärellä. Omaheimo pohtii kehityksen takaiskua – kuinka ihmisoikeuksien etenemistä uhkaa aina seurata taantuma kohti konservatiivisempia arvoja. Hänelle ajan keskeinen kysymys liittyy tulevaisuuksiin, joita voimme […]

Tanssija Sophia Wekesa analysoi valtaa taiteen ja tanssin kentällä. Usein instituutiot pohtivat, miten jokin vähemmistöryhmä voitaisiin osallistaa toimintaan, mutta Wekesa kehottaa miettimään, mitkä asiat lähtökohtaisesti sulkevat ihmisiä pois. Miksi jokin tila tai toiminta ei ole alusta saakka kutsuva kaikille? Kenellä on mahdollisuus tulla taiteilijaksi? Toimittajana Ronja Salmi. Kauden viimeisessä jaksossa katsotaan Ateneumin kokoelmanäyttelystä Fanny Churbergin […]

Meillä on pakkomielle väkivaltaan, väittää kirjailija Susanna Hast. Palkitun Ruumis/huoneet -teoksen tekijä keskustelee toimittaja Ronja Salmen kanssa vallasta. Kuka sitä käyttää, ja millä ehdoin? Onko kirjailijalla valtaa lukijaansa, ja onko valta motiivi kirjoittaa? Hastille yksi ajan keskeisistä kysymyksistä on niin sanottu tappajan tarina, fiksaatiomme ratkaista ongelmia väkivallalla. Ateneumin kokoelmanäyttelystä tarkastelussa on Yngve Bäckin teos Sodan […]

Ibe pohtii, miltä nykyaika tuntuu ja kuulostaa. Yleisön ja kriitikoiden rakastama artisti inspiroituu suurkaupungeista. Modernin ajan suomalaiset kuvataiteilijat saivat innoitusta Pariisin ja Venetsian väreistä sekä valosta, kun taas Ibeä vetävät metropolit kuten Berliini ja New York. Ibelle tärkeä ajan kysymys liittyy itsekkyyteen, sen hyviin ja huonoihin puoliin, sekä suhteesta taiteeseen. Toimittajana Ronja Salmi. Jaksossa tarkastellaan […]

Näyttelijä, lava-runoilija ja aktivisti Laura Eklund Nhaga on toinen Amanda Gormanin Kukkula jolle kiipeämme -teoksen suomentajista. Teosta kääntäessä Laura oivalsi, kuinka kaksi voi kääntää yhtä runoa. Laura on lisäksi pohtinut suomalaisuutta ja oivaltanut, että suomalaisuus on myös väkivaltainen väline. Oivallus kytkeytyy Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -teokseen jota on pidetty oikeutetun väkivallan kuvauksena. Toimittajana Ronja Salmi.

Toimittaja Susani Mahadura tahtoo elää pientä elämää. Mahaduralle pieni elämä tarkoittaa rajoitettua sosiaalista piiriä ja töitä. Rajaus auttaa jaksamaan ja suojelemaan herkkää mieltä. Susani on myös oivaltanut, kuinka meidän kaikkien tulisi muuttaa ajatuksiamme ihanteellisesta ihmisestä. Jatkuvalle kulutukselle ja menestymiselle rakentuva ideaali-ihminen ei ole kestävällä pohjalla. Ehkä yksilökeskeisen ajan jälkeen voisimme unelmoida kollektiivisesti? Jakson teoksena on Otto Mäkilän Torni vuodelta […]