Murremyytin murtajat
by Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara
Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.
Episodes
-
#56 Tervehtiminen ihmisen ja tekoälypoliitikon vuorovaikutuksessa
Kumpi mukautuu kumpaan, kun ihminen ja tekoälyllä luotu presidentinvaaliehdokas käyvät juttusille? Entä millaista uutta ihmisen ja kielimallin vuorovaikutuksesta saadaan esiin, kun tekoälyinsinööri ja vuorovaikutuksen tutkija ryhtyvät tutkimusyhteistyöhön? Soveltavan kielitieteen…
more -
#55: Kiroilua sodan ja rauhan rintamilla - suomalaisen kirosanaston muuttumisesta sota-ajalta nykypäiviin
Kiroilu on kautta aikain ollut paheksuttua, silti kiroiltu on aina. Miksi ihmiset kiroilevat? Onko “vittu” erityisesti nykypolville ominainen voimasana? Miten kiroilu on Suomessa muuttunut? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia väitöstutkimustaan työstävältä Helmi Riihoselta, joka on pureutunut...
-
#54: Yksikielisyyden vääristymä ja monikieliset koulut
Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä tämä käsitys näyttää uusimman tutkimustiedon valossa? Millaisin keinoin monikielisyys on...
-
#53: Sanovat syntaksiksi – suomen murteiden lauserakenteet tutkimuksen kohteena
Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset kysymykset ja verbinmuodot. Tässä jaksossa esitellään uunituoretta tutkimusta, jossa vanhoista...
-
#52: Turun kielimaisemaa tutkimassa
Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa...
-
#51: Suomen kieli bostoninsuomalaisten arjessa
Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on...
-
#50: Ollaanko savolaisstereotypiasta pääsemättömissä? Savon murre näyttelijän työssä ja yleisön odotuksissa
Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen...
-
#49: Millaisia käsityksiä itäsuomalaisilla on luokan ja tilanteisen vaihtelun suhteesta?
KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa?…
more -
#48: Miuta, miuva ja muut miut - Ylen massakyselyn antia tutkimassa
Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri...
-
#47: Puheen ymmärtäminen ja ymmärrettävyys maahanmuuttaneen lääkärin vastaanotolla
Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja...
-
Kieli ja yhteiskuntaluokka – suomenruotsalaisten käsityksiä luokkasidonnaisista kielenilmiöistä
Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin...
-
#45: Puhekielen muutos kielenkäyttäjien käsityksissä ja populaarimusiikin lyriikoissa
Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun...
-
#44: Arabian opetusta Suomessa: kirjoitettu standardi ja puhutut murteet
Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa...
-
#43: s-ääntämys suomalaisen koulutusjärjestelmän rattaissa - miksi normiriemu valtasi meidät?
Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa. 1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia...
-
#42: Miltä näyttää suomen kielen tila ja tulevaisuus?
Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina…
more -
#41: Muokkautuva suomen kieli, helsinkiläistyvä kaakkoismurre? Näkymiä suomen kielen ja paikallismurteen muuttumiseen kyselytutkimusten keinoin
Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja...
-
#40: Näkymiä suomalaisen sosiolingvistiikan historiaan, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen – Pirkko Nuolijärvi 75 vuotta
Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori...
-
#39: Lukiolaiset kanssatutkijoina: Kielitiede-TET osallistuvan tutkimuksen kokeiluna
Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja…
more -
#38: Kirjoitettuna brutaali mää, epäoululainen mä ja maskuliininen meikä. Oululaisten mielikuvia Oulussa käytettävistä pronomineista
Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä…
more -
#37: Murteet ja muut puhekielet monikielisten suomalaisten puhumina ja kokemina
Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja...
-
#36: Monikielisesti töissä - työyhteisöt suomen kielen oppimisen tukijoina
Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä...
-
#35: Ovatko suomalaiset epäkohteliaita?
Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan...
-
#34: Videoiden tekstitys maallikkotekstittäjien vastuulla - toteutuuko saavutettavuus?
Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät…
more -
#33: Tuttua ja vierasta: karjalan kielen elvytystä ja kielikäsitysten tutkimusta
Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan,...
-
# 32 Hittoako damn tekee suomessa?
Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna...
-
#31: Muistiinpanojen muokkausta, kinastelua ja kielimestareita – suomalaisen murteentutkimuksen historiaa penkomassa
Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi...
-
#30: Viittomakielen myytit ja haaste kielikäsitykselle
Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita? Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä? Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän...
-
#29: Murre poliitikon kielellisenä resurssina: tapaus Kurvinen
Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.
-
#28: Uusia suuntia suomen kielen vaihtelun ja muutoksen tutkimuksessa
Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä, Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin...
-
#27: ”Kärppänä kahaville” ja ”hirvvee äeti” – mihin Oulun murre on menossa?
Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta...
-
#26: Saako eläin olla 'hän'?
Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen...
-
#25: Vähemmistökieltä verkossa
Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja…
more -
#24: Murteet Youtubessa
Murteet ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen...
-
# 23 Miten maahanmuuttajalääkärit ymmärtävät potilaan puhetta?
Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia...
-
#22: Karjalaa vai suomea? Rajakarjalaisten murretta tutkimassa
Miten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on...
-
#Jakso21: Mitä annettavaa Kalle Päätalolla on murteentutkimukselle?
Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät...
-
#20: Homomieheys kielellisenä stereotyyppinä
Sihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta? Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on...
-
#Jakso 19: Tuttuja savolaisuuksia ja oman kielenkäytön kuvailua – tuoreita tutkielmia ja kokemuksia tutkimuksen teosta
Millaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on...
-
#18: Eteläpohjalaisen WhatsApp-verkoston kyydissä
Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa? Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän...
-
#17: Meä, mää, mie vai mä? Kenttäretkellä Savitaipaleella
Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille...
-
#16: Persoonallista vai persoonatonta, suoraan vai epäsuorasti? Asiakaspalvelun pyyntöjen, neuvojen ja ohjeiden äärellä
Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan?...
-
#Jakso 15: Teitittelyä ja tervehdyksiä, haukkumanimiä ja suuria eleitä – puhuttelu sosiaalisessa mediassa
Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun...
-
#14: Murteella kirjoitettu, murteeksi luettu? “Erverstinnan” ja “Kätilön” murre lukijoiden silmin
Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan? Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin…
more -
#13: Unohdetun kielivähemmistön kiehtova menneisyys. Raja-Karjalan kielitilannetta tutkimassa
Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan…
more -
#12: Ääniä idästä. Englantia Twitterissä, serbiaa tanssitunneilla, saksaa hautausmaalla
Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia...
-
#11: Potkot, pötkät ja muuttuvat äänteet. Opiskelijat nuorten murteentuntemusta ja murrekäsityksiä tutkimassa
Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin...
-
#10: Stadiässä (osa 2) “Helsinkiläisen s:n” synty 1800-luvun vastakkainasetteluissa
Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.
-
#9: Stadiässä (osa 1) Helsinkiläinen s kuultuna ja luultuna
Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja...
-
#8: Ylpeyttä ja häpeää, ihailua ja pelkoa – monikielisyys ja monet tunteet
Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat...
-
#7:Porilaisista murrepakinoista Pieruperseeseen - mitä tarkoittaa puhekielen tutkiminen kulttuuriperintönä?
Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja...
About this show
Tässä podcast-sarjassa käsitellään tutkimuspohjaista tietoa puhuttuun kieleen liittyvistä ilmiöistä ja asenteista. Nostamme esiin erityisesti sellaisia aiheita, joissa tutkimustieto on vastoin yleisiä käsityksiä tai tuo esiin jotain yllättävää. Murreasioiden ohella käsittelemme muitakin puhutun suomen ilmiöitä ja toisinaan myös muita Suomessa puhuttavia kieliä. Etsimme vastauksia siihen, miten Suomi puhuu ja miten se ajattelee puhuvansa.
Hosted by
Hanna Lappalainen & Johanna Vaattovaara