Murremyytin murtajat

Länsimaisissa yhteiskunnissa, myös Suomessa, on usein vallalla yksikielisyyden normi, johon liittyy ajatus kielten erillisyydestä ja erillään pitämisestä. Tämä normi on ohjannut koulua ja tutkimustakin. Miltä tämä käsitys näyttää uusimman tutkimustiedon valossa? Millaisin keinoin monikielisyys on mahdollista nostaa kouluyhteisön voimavaraksi? Entä millaisilla käsitteillä monikielisyyttä voi kuvata? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa helsinkiläiskoulujen monikielisyyttä pitkään tutkinut Heini Lehtonen Helsingin yliopistosta.

Suomen murteiden tutkimuksessa on keskitytty ensisijaisesti äänne- ja muotopiirteisiin (esim. talossa, talosa vai talos) sekä sanastoon. Paljon vähemmälle ovat jääneet lausetason ilmiöt, kuten erilaiset kysymykset ja verbinmuodot. Tässä jaksossa esitellään uunituoretta tutkimusta, jossa vanhoista murrehaastatteluista on tarkasteltu nimenomaan lausetason ilmiöitä. Esillä ovat esimerkiksi uudenlaisten digitaalisten aineistojen mahdollisuudet ja murrehaastattelu vuorovaikutustilanteena.  Hannan haastateltavana ovat Sanovat syntaksiksi -teoksen toimittajatHannele Forsberg ja Milla Uusitupa Itä-Suomen yliopistosta.

Minkä tahansa suomalaisen kaupungin katukuvassa voi nähdämuitakin kieliä kuin suomea, mutta Turun kielimaisema on erityisen kiinnostava kaupungin pitkän historian ja kansainvälisen asukaskunnan vuoksi. Millainen rooli 2020-luvun Turussa on latinalla, espanjalla ja suomen murteilla? Millaisissa tehtävissä käytetään – ja jätetään käyttämättä – kaupungin toista virallista kieltä ruotsia? Entä miten tutkiakielimaisemasta löytyvää loukkaavaa kielenkäyttöä, ja miten kielillä leikitellään yritysten nimissä? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat keskustelemassa tuoreenartikkelikokoelman tekijät Tommi Kurki ja Hanna Lantto, jotka työskentelevät yliopistonlehtoreina Turun yliopistossa.

Suomen kielen rooli ulkosuomalaisten arjessa on monella tavalla dynaaminen. Tämä ilmenee Iida Röksän tuoreesta, Tampereen yliopistossa hyväksytystä maisterintutkielmasta, jossa selvitettiin bostoninsuomalaisten kokemuksia ja käsityksiä suomen kielestä osana arkeaan. Viestintäteknologia on mullistanut mahdollisuudet suomenkieliseen kanssakäymiseen. Miten eri ikäluokkia edustavat korkeakoulutetut bostoninsuomalaiset kuvaavat suomen kielen roolia elämässään? Mitä he ajattelevat kielten sekoittamisesta? Entä millaisia - useitakin -  myyttejä tutkimus murtaa?

Miten näyttelijäntaiteessa voidaan työstää heimostereotypioita? Onko näyttämöllä savoa puhuvaa hahmoa mahdollista ottaa katsomossa vakavasti? Muun muassa näistä kysymyksistä ovat Johannan kanssa keskustelemassa näyttelijä Santeri Niskanen Kuopion kaupunginteatterista ja näyttelijäntaiteen yliopistonlehtori Tiina Syrjä Tampereen yliopistosta. Puheena on kolmikon yhteinen tutkimusprojekti, jossa näyttelijäntaiteellisia ja sosiolingvistisiä lähestymistapoja tuotiin yhteen topeliaanisen heimostereotypian tutkimiseksi ja ravistelemiseksi.

KIVELI-hankkeessa on tutkittu viime vuosina itäsuomalaistenkäsityksiä yhteiskuntaluokan ja kielenkäytön suhteesta. Tässä jaksossa pureudutaan aiheeseen eri tilanteisiin liittyvän kielenkäytön kautta. Miten luokan uskotaan vaikuttavan siihen, millaista puhetapaa käytetään eri tilanteissa? Millaisia eroja ylempiin ja alempiin luokkien välillä uskotaan olevan?  Millaisia mielipiteitä herättävät esimerkiksi kirjakielen taimurteen käyttö tai kiroilu? Näitä kysymyksiä on tarkastellut pro gradu -tutkielmassaan tuore suomen kielen maisteri Sinja Ylisiurua, joka kertoo työnsä tulosten ohessa myös hieman erilaisesta opinto- ja urapolustaan.

Miten omalla paikkakunnallasi sanotaan ”minä”? Entä ”minua”? Mm. tällaisia asioita Yle kyseli suomalaisilta syksyllä 2022 ja sai peräti noin 70 000 vastausta. Siitä, mitä kysely paljastaa erityisesti miu-alkuisiin partitiivimuotoihin liittyvistä käsityksistä, on kertomassa suomen kielenmaisteri Elina Kurttio Itä-Suomen yliopistosta. Missä erilaisia miu-alkuisia muotoja vastaajien mukaan käytetään, ja millaisia muotoja ne saavat rinnalleen? Entä millaisia havaintoja vastaajilla on eri-ikäisten pronominien käytöstä, jamiten esimerkiksi miuta- ja minnuu-muotojen levikit heidänmukaansa asettuvat?  Esiin nousevat myös vähemmän tunnetut ja uudet murremuodot, joita kyselyn valmiissa vaihtoehdoissa ei ollut osattu huomioida mutta joista vastaajat silti raportoivat.

Saadakseen laillistuksen Suomessa lääkäriltä vaaditaan riittävä kotimaisen kielen taito. Suomea toisena kielenä puhuvien lääkärien puhekielen ymmärtämisestä ja ymmärrettävyydestä väitellyt tutkiva opettaja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta kertoo, millaisia ymmärtämisen ongelmia lääkärin ja potilaan välillä voi olla ja mitä nuo ongelmat kertovat kielitaidon riittävyydestä.  Samalla selviää, miten myös potilaan vuorovaikutustaidot vastaanotolla voivat tukea lääkäriä tämän työssä. Haastattelijana Johanna Vaattovaara.

Osa suomalaisista olettaa, että kaikki suomenruotsalaisetkuuluvat yläluokkaan ja puhuvat keskenään samalla tavalla, mutta millaisia mielikuvia ja käsityksiä suomenruotsalaisilla itsellään on kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan suhteesta? Liittävätkö he joitakin kielen ilmiöitä ylempiin tai alempiin luokkiin? Entä miten tulkinnat puhujan alueellisesta jasosiaalisesta taustasta liittyvät toisiinsa? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa prof. Saara Haapamäki ja post doc -tutkija Sarah Wikner Åbo Akademista. He myös kertovat, millaisin menetelmin he ovat näitä kysymyksiä lähestyneet ja miksi.

Kieli elää ja muuttuu kaiken aikaa. Helpointa on havaita sanaston muutoksia, mutta millaisia muutoksia voidaan todentaa kielen rakenteiden tasolla? Kielen muuttumista voidaan tutkia eri menetelmin ja monentyyppisistä aineistoista. Tässä jaksossa tarkastellaan tuloksia, jotka valottavat 1970-luvun ja 2020-luvun laululyriikoissa ilmeneviä puhekielisyyksiä sekä sitä, miten lukiolaiset eri puolilta Suomea raportoivat omasta kielenkäytöstään. Johannan haastateltavina suomen kielen maisterintutkielmaa populaarimusiikin lyriikoista viimeistelevä Aino Suikkanen ja akatemiatutkija Olli Kuparinen Tampereen yliopistosta.

Miten ja mitä arabiaa opetetaan Suomen peruskouluissa? Millaiset kieli-ideologiat opetusta ohjaavat? Haastateltavana on väitöskirjatutkija Mikko Lehikoinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo arabia omana äidinkielenä -opetusta koskevasta tutkimuksestaan. Haastattelussa pohditaan myös muun muassa sitä, mikä arabian opetusta koskevissa havainnoissa pätee yleisemminkin kielten opetukseen ja mitä S2-opettajan olisi hyvä tietää arabiankielisistä oppilaista.

Suomen kielessä s:n voi ääntää kuinka vain ja tulla ymmärretyksi. Kielijärjestelmän näkökulmasta s onkin suomessa periaatteessa vapaassa vaihtelussa.  1800-luvun kansallismielisyyden myötä meitä ohjattiin kuitenkin sadan vuoden ajan pitämään yhdenlaisia ässiä oikeanlaisina ja toisenlaisia vääränlaisina. Millä tavalla tämä käytänne koulutusjärjestelmän puitteissa vakiintui ja jatkui pitkään? Entä olemmeko vapautuneet kielellisestä purismista vieläkään? Kieli-ideologisen historiamme äärellä Johannan kanssa dosentit Mia Halonen ja Taina Saarinen.

Onko suomen kielen asema vaarassa? Mitkä ovat sen suurimmat uhat ja miten niitä voidaan torjua? Onko tekoälystä suomen kielen pelastajaksi? Miten maahanmuuttajat pääsisivät paremmin osallisiksi suomalaisesta yhteiskunnasta. Mm. näistä kysymyksistä on keskustelemassa prof. Tiina Onikki-Rantajääskö, joka on vastikään laatinut oikeusministeriön pyynnöstä laajan selvityksen suomen kielen tilasta.

Miten eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat suhdettaan suomen kieleen ja sen yleiskielen normeihin? Piittaavatko nuoret vähemmän suomen kielen tulevaisuudesta kuin vanhemmat sukupolvet? Entä miten lappeenrantalaislukiolaiset hahmottavat paikallista puhetapaa ja murteen muuttumista? Suomen kielen ja kaakkoismurteen muutosnäkymistä kertomassa tuoreiden, kyselymenetelmiin pohjanneiden tutkielmiensa pohjalta Tampereen yliopiston suomen kielen maisterit Aino Lyijynen ja Timo Fagerholm.

Millaisia muutoksia suomalaisessa variaationtutkimuksessa on tapahtunut viime vuosikymmeninä? Mitkä kielipoliittiset kysymykset polttelevat juuri nyt? Mihin aloittelevan tutkijan kannattaa panostaa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa yksi suomalaisen sosiolingvistiikan pioneereista, professori emerita Pirkko Nuolijärvi, joka kertoo myös tutkijan polulleen osuneista sattumuksista ja oman uransa kohokohdista.  

Kansalaistiede on nousussa tutkimuksen kehittämiseksi ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen muotona. Mitä Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeen osallistuvassa tutkimusympäristössä kanssatutkittiin ja mitä siitä opittiin? Kanssatutkimuskokemuksestaan kertomassa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta sekä opiskelija-avustajat Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopistosta. Haastattelijana hankkeen johtajan ja kanssatutkijan roolissa Johanna Vaattovaara.

Miten Oulussa sanotaan ’minä’? Mitä oululaiset itse ajattelevat tästä? Suomalaisten käsityksiä oman asuinpaikan pronomineista selvitettiin laajalla Ylen kyselyllä syksyllä 2022. Nyt kyselyn tuloksia on analysoitu tarkemmin Oulun osalta. Mikä asema on Oulun murteeseen vanhastaan liitetyillä minä- ja mää-muodoilla? Entä mitä mieltä oululaiset ovat mä- ja mie-pronomineista tai pronominien sijasta käytetystä meikä-sanasta? Mm. näihin kysymyksiin vastaamassa Itä-Suomen ylipiston opiskelijat Maiju Isopahkala, Svea Kentz, Tuomas Partanen ja Martta Sinettä tutkimustensa pohjalta.  

Miten monikielisten puhumaa suomea kannattaisi tutkia? Miten muualla kuin Suomessa syntynyt ymmärtää tai puhuu suomen murteita? Mm. näitä asioita on tutkittu viime aikoina Sata suomalaista kielellistä elämäkertaa -hankkeen haastatteluista. Tutkimuksistaan ovat kertomassa tutkijat Kaarina Hippi ja Pirkko Nuolijärvi.

Kansainvälinen työvoima Suomessa lisääntyy. Miten työyhteisöjen kannattaa tilanteessa luovia? Millaisin askelin erilaiset monikulttuuriset ja -kieliset työyhteisöt voivat hyvin? Entä mikä on avain siihen, että ravintolatkin palvelisivat suomeksi? Monikielisten työyhteisöjen opastamisen äärellä aiheen asiantuntijat Salla Kurhila ja Johanna Komppa Helsingin yliopistosta.

Mitä kohteliaisuudella oikeastaan tarkoitetaan, ja miten sitä voi tutkia? Entä miten kohteliaisuusnormit ovat muuttuneet? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa ranskan kielen apulaisprofessori Johanna Isosävi, joka on tutkinut suomalaista ja ranskalaista kohteliaisuutta. Haastattelussa pohditaan myös yhteiskuntaluokan ja kohteliaisuuden suhdetta sekä sitä, millaisena ranskalaiset näkevät suomalaisen kohteliaisuuden.

Videoiden tekstitys on uuden digilain myötä langennut tietotyöläisten monimuotoiselle ammattikunnalle eikä ole enää vain tekstin ammattilaisten työsarkaa. Millaisia ovat eri aloja edustavien yliopistolaisten tuottamat opetusvideoiden tekstitykset? Entä missä määrin ne täyttävät ohjelmatekstitysten ja siten saavutettavuuden laatukriteerit? Tuore väitöskirjatutkija Helmi Marttila kertoo aiheesta hiljattain palkitun pro gradu -tutkimuksensa pohjalta.

Miksi sukujuuriltaan täysin suomalainen tutkija haluaa toimia karjalan hyväksi? Miten uhanalaisen kielen elvytystyötä käytännössä tehdään? Mm. näistä teemoista keskustellaan suomen ja karjalan kielen professorin Helka Riionheimon kanssa. Riionheimo kertoo myös karjalaa koskevasta tutkimuksestaan, jossa hän on tarkastellut karjalaa koskevia havaintoja ja käsityksiä kuuntelutestien avulla. Mitä tällaisella menetelmällä saadaan selville, ja millaisia erityishaasteita kielivähemmistön käsitysten tutkimuksessa on tullut eteen? Miksi tällaista tutkimusnäkökulmaa tarvitaan myös vähemmistökielen tutkimuksessa?

Miksi englantia sotketaan suomen sekaan? Onko se suomen kielelle uhka vai sittenkin jopa mahdollisuus? Mitä ‘damniä’ suomeen sekoittavat kielenkäyttäjät siitä ajattelevat? Entä ne, jotka kiistävät ’damniä’ itse käyttävänsä?Aiheesta keskustelemassa sitä tutkineet Elizabeth Peterson ja Johanna Vaattovaara.

Kenen puhe kelpaa tutkimuksen aineistoksi? Kuka saa määrätä murrerajoista ja millä perusteella? Miten aineiston keruutavat ja käsittelymenetelmät ovat muuttuneet vuosisatojen kuluessa? Mm. tällaisia kysymyksiä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan post doc -tutkija Lotta Aarikka. Hän törmäsi tutkimuksessaan niin tutkijoiden kiihkeisiin väittelyihin, tekniikan kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin kuin vahvoihin kieli-ideologioihinkin. Haastattelussa keskustellaan myös tutkijan kielitajun roolista ja puhetilanteen määrittelystä.

Miten viittomakieliä tutkitaan? Onko niissä murteita?  Entä miten viittomakieli haastaa niin maallikon kuin kielentutkijoidenkin piirissä yleistä kielikäsitystä? Viittomakielten olemusta ja niihin liittyviä myyttejä valottaa suomalaisen viittomakielen professori Tommi Jantunen Jyväskylän yliopistosta.

Arkadianmäki on täyttynyt juuri uusista kansanedustajista. Kuuluuko alueellinen tausta poliitikon puheesta? Millä tavalla ja millaisissa tilanteissa? Tätä on ministerinäkin toimineen Antti Kurvisen osalta selvittänyt Sanna Pyykönen, joka kertoo tuoreesta suomen kielen pro gradu -tutkielmastaan.

Murremyytinmurtajien toimittajat Hanna Lappalainen ja Johanna Vaattovaara asettuvat vaihteeksi haastateltavan rooliin kertomaan tuoreista tutkimushankkeistaan. Hannan hankkeessa selvitetään kielenkäytön ja yhteiskuntaluokan välistä kytköstä,  Johannan hankkeessa suomea ensimmäisenä tai myöhemmin opittuna kielenä käyttävien lähestymistapoja kielelliseen arkeensa. Jaksossa palataan myös pian 2 vuotta täyttävän podcastin syntyhistoriaan. Vierailevana haastattelijana tiedetoimittaja Mari Heikkilä.

Oulu on Pohjois-Suomen vetovoimainen maakuntakeskus, jonne muuttaa paljon nuoria sen ympäristöstä. Miten tämä vaikuttaa Oulun murteeseen? Millä vanhoilla piirteillä on elinvoimaa ja mikä muuttuu? Entä vaikuttaako Oulun puhekieli lähialueiden puhekieleen? Dosentti Niina Kunnas Oulun yliopistosta kertoo haastattelussa mm. Oulun murteen itäistymisestä tuoreen tutkimustiedon valossa.

Hän-pronominin käyttö eläimiin viittaamisen yhteydessä herättää tunteita puolesta ja vastaan. Millaisia kieleen liittyviä näkemyseroja tämän erimielisyyden taustalla voidaan tunnistaa? Mitä muita ihmisen ja eläimen välistä suhdetta koskevia jännitteitä tiivistyy tämän yhden sanan käyttöön tai sen käytöstä irtisanoutumiseen? Pro gradu -tutkielmansa tulosten pohjalta väitöstutkimusta käynnistelevä Salla Kangas Tampereen yliopistosta kertoo.

Vaikka englanti jyrää sosiaalisessa mediassa ja muuallakin verkossa, nämä foorumit ovat avoimia myös muille kielille. Vähemmistökielten ylläpitämiselle ja kehittämiselle some ja omankieliset verkkosivustot ovat elintärkeitä. Miten ja miksi? Entä millaisia haasteita vähemmistökielen puhuja verkossa toimiessaan kohtaa? Muun muassa näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkijatohtori Ilia Moshnikov, joka on viime aikoina tutkinut karjalan kielen näkyvyyttä ja käyttöä verkossa.

Murteet  ovat elävässä käytössä myös sosiaalisessa mediassa. Miten nuoret sisällöntuottajat käyttävät murteita omilla Youtube-kanavillaan? Mikä rooli murteilla on kaupallistamisessa? Entä miten tubettajien puhetapa vaihtelee eri videoilla? Mm. näistä teemoista on kertomassa tuore suomen kielen maisteri Anna Sundqvist Helsingin yliopistosta.

Suomen ulkopuolella koulutuksensa saaneiden lääkäreiden pätevyys ja suomen kielen taito on testattu monella tapaa, ennen kuin he saavat oikeuden toimia lääkärinä Suomessa. Millaista kielitaitoa lääkäriltä käytännössä vaaditaan, jotta he ymmärtäisivät potilaiden varioivia puhetapoja? Millaisia väärinymmärryksiä lääkäreiden laillistamisprosessiin sisältyvistä potilasvastaanottojen tallenteista on ilmennyt?  Vieraina maahanmuuttajalääkärien kielitaidon kysymyksiin perehtyneet tutkijat Maija Tervola ja Taina Pitkänen Tampereen yliopistosta.

Miten tutkia kielimuotoa, jonka puhujat ovat muuttaneet vuosikymmeniä aiemmin omalta kotiseudultaan? Mikä selittää sitä, että osa rajakarjalaisista puhuu suomalaisemmin kuin toiset? Millaisia yllätyksiä voi tulla vastaan aineiston keruumatkoilla vieraassa kulttuurissa? Mm. näihin kysymyksiin on vastaamassa tuore tohtori Henna Massinen Itä-Suomen yliopistosta.

Kirjailija Kalle Päätalo tunnetaan tiiliskiviromaaneistaan ja niiden pikkutarkoista kuvauksista. Mikä Päätalon kirjoissa ja kielessä kiehtoo? Mitä niistä saa irti kielentutkimuksen menetelmin? Esittelyssä on tuore kokoomateos ja erityisesti sen kolme tapaustutkimusta, jotka käsittelevät hämäläismurteisen romaanihenkilön murretta, murteen kommentointia eri elämänvaiheissa sekä voimasanojen käyttöä. Haastateltavina ovat Päätalon kieltä tutkineet Sari Keskimaa, Harri Mantila ja Maija Saviniemi.

Sihahtava etinen s ja loppukiekaisu mielletään usein nuorten pääkaupunkiseudun naisten puhekielen ominaisuuksiksi, mutta ne ovat myös keskeinen osa homomiehen stereotyyppiä. Millaisten mekanismien kautta?  Tästä kertoo Helsingin yliopistossa aiheesta väitöskirjaa tekevä Sanni Surkka, joka on tutkinut homomiehen stereotyyppiä sketsiviihteen, verkkokeskusteluiden ja homomiehiksi identifioituvien haastattelujen avulla.

Millaisia savolaispiirteitä lapinlahtelaiset ja tuusniemeläiset tuottavat, kun tehtävänä on kääntää yleiskielisiä lauseita murteelle? Entä millä tavalla eri-ikäiset suomalaiset kuvaavat omaa puhetapaansa eri elämänvaiheissa? Millaisia haasteita tutkimuksen tekemiseen liittyy, ja mikä siinä on parasta? Tuoreet maisterit Katariina Hiltunen ja Jenni Nivalainen Itä-Suomen yliopistosta kertovat pro gradu -tutkielmiensa tuloksista ja siitä, mitä he ovat tutkimusprosessin aikana oppineet.

Laiskaa ja epämääräistä - tämä voi olla mielikuva digitaalisesta pikaviestinnästä, mutta pitääkö tämä tarkemmin katsoen paikkansa?  Miten alueellinen tausta näkyy eteläpohjalaisista nuorista aikuisista koostuvan verkoston WhatsApp-keskusteluissa? Entä millaisia säännönmukaisuuksia ilmenee tämän 9-henkisen ryhmän keskusteluissa, joita on kerätty viiden vuoden ajalta? Ja miksi "kyyti" on päätynyt tämän jakson otsikkoon? Johannan vieraana aineiston kerännyt ja sitä tutkinut tuore maisteri Mikaela Pihlajamäki Tampereen yliopistosta.

Miten nykytutkija kerää murreaineistoa? Ketkä ovat hyviä tutkittavia? Kuinka aineistonkeruuseen valmistaudutaan? Mm. tällaisia kysymyksiä pohdittiin Itä-Suomen yliopiston kenttätyökurssilla ja Savitaipaleelle suuntautuneella kenttäretkellä. Hanna Lappalaisen haastateltavana ovat kurssille osallistuneet opiskelijat eri yliopistoista. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset tutkimuksen osallistujat Savitaipaleelta.

Asiakaspalvelussa neuvojen, ohjeiden ja pyyntöjen esittäminen on aivan ydintoimintaa. Miten näiden muodot vaihtelevat Kelan tiskin äärellä? Mitä eri muotoilutavoista pitäisi ajatella kohteliaisuuden näkökulmasta? Missä määrin asiakaspalvelijat muokkaavat puhettaan kunkin asiakkaan mukaan? Asiakaspalvelun ohjeista, pyynnöistä ja neuvoista on kertomassa tutkija Anu Rouhikoski, joka on tutkinut Kelan toimistoista tallennettuja vuorovaikutustilanteita.

Suomalainen puhuttelukulttuuri tunnetaan sinuttelusta, mutta ulottuuko se pääministeriin asti, kun ollaan sosiaalisessa mediassa? Entä miten puhuttelijan suhde pääministeriin ilmenee puhuttelutavoissa? Suomalaisia pidetään usein jäykkinä ja vähäeleisenä. Millaiseen valoon tämä tieto asettuu, kun tarkastellaan tubettajien elehtimistä tervehdysten ja puhuttelujen yhteydessä? Suomen käytännöt saavat uutta valoa, kun niitä verrataan ranskaan ja unkariin. Asiantuntijavieraina ovat tutkijat Johanna Isosävi ja Ildikó Vecsernyes Helsingin yliopistosta.

Rosa Liksom ja Katja Kettu hyödyntävät teoksissaan peräpohjalaista murretta, mutta eri tavoin. Millaista autenttisuutta kaunokirjallisuuden lukijat murteelta odottavat? Entä millaisia vapauksia kirjailijalle sallitaan?  Miten lukijoiden tausta ja kokemukset teoksista kytkeytyvät näkemyksiin teosten kielestä? Aiheen äärellä pro gradu -tutkielman aiheesta laatinut tuore väitöskirjatutkija Laura Tammilehto Tampereen yliopistosta.

Mikä on Raja-Karjala ja keitä rajakarjalaiset? Mikä rooli eri kielillä on ollut tällä vähälle huomiolle jääneellä rajaseudulla? Entä mitä tiedetään Raja-Karjalan kouluoloista? Tutkijatohtori Milla Uusitupa kertoo myös siitä, millaisia haasteita tutkijat ovat kohdanneet Raja-Karjalan kielitilannetta selvittäessään ja miksi pienen kielivähemmistön tutkiminen on tärkeää.

Monikielisyys ei ole vain suurten eteläsuomalaisten kaupunkien ilmiö, vaan se on arkea myös Itä-Suomessa. Eikä monikielisyys ole sielläkään mikään uusi ilmiö. Mitä kieliä ja kielenkäytön ilmiöitä kuoriutuu esiin, kun Itä-Suomen monikielisyyttä tarkastellaan erilaisista aineistoista ja monia menetelmiä käyttäen? Tästä on kertomassa professori Leena Kolehmainen, joka itse on tutkinut hautausmaiden kielimaisemaa.

Itä-Suomen yliopiston suomen kielen ja kirjallisuuden opiskelijat kertovat tutkimustuloksistaan: Millaiset murrepiirteet ja -sanat ovat tuttuja nykynuorille? Mitä murteellisuuksia he arvelevat käyttävänsä omassa puheessaan? Voiko tällä perusteella ennustaa murteen muuttumista? Mm. näihin kysymyksiin ovat vastaamassa Jutta Ekman, Henna Hara ja Ninni Salonen, jotka keräsivät aineistoa Inkeroisista, Nurmeksesta ja Toholammilta, sekä Tessa Honkanen ja Essi Kyllönen, joiden tutkimuskohteena oli Kotkan puhekieli.

Helsinkiläisten puhekieltä on moitittu aina. Millaisia olivat olosuhteet, jolloin asenteellinen kuilu helsinkiläispuheen ja maaseutumurteiden välille syntyi? Ja mistä on lähtöisin käsite “helsinkiläinen s”? Asiaa avaamassa Johanna Vaattovaaran kanssa historiantutkija, dosentti Samu Nyström.

Helsinkiläisestä ässästä on puhuttu paljon mutta tiedetty vähän. Miksi kielentutkimus on nykypäiviin asti jättänyt "stadiässän" rauhaan vaikka kansa ei? Miksi ja miten sitä alettiin tässä ajassa tutkia? Johanna Vaattovaara ja Mia Halonen kertovat myyttisen stadiässän tutkimisen historiasta ja tutkimustuloksista, jotka yllättivät tutkijansa ja koukuttivat ilmiön tutkimisen äärelle vuosikausiksi.

Kuka oikeastaan on monikielinen, ja millaisia tunteita eri kielten käyttöön liittyy? Onko kielten sekoittaminen vaarallista, ja miten monikielisyys voi muuttua elämän varrella? Näihin kysymyksiin on vastaamassa tutkija Kaarina Hippi Oulun yliopistosta. Ääneen pääsevät myös Hipin tutkimat monikieliset yksilöt, joiden kielielämäkerrat ovat tarkastelun kohteena.

Miten muinaisista murteenkäytöistä tullaan monimodaaliseen 2020-luvun porilaishuumoriin? Millaista on porilainen puhekieli kulttuuriperintönä? Roni Hermo yhdistää sosiolingvistiseen puhekielen ja kielitietoisuuden tutkimukseen kulttuuriperinnön näkökulman tutkimuskohteenaan Pori. Miten Poria ja porilaisuutta on kielellisin keinoin vuosikymmenten saatossa tuotettu esimerkiksi murrepakinoissa ja nyttemmin uusin tavoin?  Tutkimus kumoaa myyttiä murteiden näivettymisestä ja raaputtaa samalla esiin kysymystä siitä, millainen rooli  Porin murteella on perisuomalaisen, "epäsosiaalisen" ja "viinaanmenevän" mieskuvan stereotyyppisessä tuottamisessa.

Onko savolaisessa kieroudessa mitään perää? Mikä savolaismurteissa pitää pintansa, mikä taas näyttää tasoittuvan? Mitä selviää, kun tarkastelunkohteena on yhden savolaisen perhekunnan kielenkäyttö? Näihin kysymyksiin on vastaamassa professori Marjatta Palander Itä-Suomen yliopistosta.

Rappeutunut media? Toivoton nuoriso? Fucking anglismit!? Vai kaikki okei? Mikä ja miksi kielessä ärsyttää? Ketkä ärsyyntyvät ja mikä ärsytyksen aiheita selittää? Entä miksi kieliasenteita on syytä tutkia monin eri menetelmin? Tutkija Katri Priiki Turun yliopistosta keskustelemassa Johanna Vaattovaaran kanssa kieleen liittyvistä tunteista ja lähestymistavoista lähimmäistemme kielenkäyttöön.