Ääniäly

Mitä oikeastaan muuttuu, kun puheella käytettävää tekoälyagenttia muotoillaan askel kerrallaan? Tässä erikoisjaksossa kuullaan viisi versiota samasta perusideasta, eli keskusteluagentista, jonka kanssa pohditaan oppimista työelämässä.Matkan varrella muuttuvat kieli, rooli, vastaustapa, ääni-identiteetti ja lopulta myös agentin käytössä oleva taustakonteksti.Kun versiot kuulee peräkkäin, alkaa hahmottua, miten pieniltäkin tuntuvat muotoiluvalinnat vaikuttavat siihen, miltä keskustelu kuulostaa ja tuntuu.Tekoälyagentin kanssa näissä demoissa keskustelee Osaamisen ytimessä -podcastin juontaja Elina Iloranta, ja jakso on tehty yhteistyössä Haaga-Helian Osaamisen ytimessä -podcastin kanssa. Varsinainen jälkipuinti ja päätelmät kuullaan myöhemmin Osaamisen ytimessä -podcastin omassa jaksossa, jossa pureudutaan tarkemmin siihen, mitä näissä versioissa oikeastaan muuttui ja mitä keskusteluagenttien muotoilusta voidaan oppia.

Ääniäly-podcastin vieraana on Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Anton Ylikallio, joka työskentelee oikeustieteellisessä koulutuksessa Vaasassa.Hän on juristi ja muusikko, ja hänen väitöskirjansa Musical Works, Copyright, and Generative AI: Legal Perspectives on Originality and Authorship tarkastelee, voiko tekoälyllä tuotettu musiikki saada tekijänoikeussuojaa ja millä ehdoilla.Jaksossa puhutaan siitä, missä kohtaa tekoälyn käyttö törmää juridiseen rajaan, voiko tekoälyllä tehty biisi jäädä ilman korvauksia, miten Suomi, Eurooppa ja USA eroavat toisistaan tekijyyden arvioinnissa, ja miksi juuri musiikki on tässä keskustelussa niin kiinnostava tapaus.Keskustelussa sivutaan myös sitä, voiko tekoäly synnyttää musiikkiin jotain aidosti uutta, ja mitä tapahtuu, kun tekoälymallit koulutetaan olemassa olevalla musiikilla.Mukana kuullaan myös tätä jaksoa varten tehtyjä lyhyitä tekoälymusiikkinäytteitä. Niiden promptit luotiin tekoälyllä, ja musiikit generoitiin Google Geminin musiikkiominaisuudella. Promptit lukee Promptihan se on aina mielessä -podcastista tuttu tekoälyavustaja Salla.Lopuksi Anton Ylikallio tiivistää kolme tärkeintä asiaa, jotka musiikin tekijän on juuri nyt hyvä ymmärtää tekoälystä.

Tässä jaksossa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Kehitys- ja innovaatioyksikön Digiasioinnin muutosasiantuntija Emilia Nybonn kertoo, miksi tekoälyavusteinen äänikirjaaminen on ennen kaikkea muotoilukysymys.Kun eri ammattiryhmien työ, kieli ja kirjaamisen logiikka eroavat toisistaan, myös tekoälyn tuottamaa luonnosta pitää ohjata eri tavoin.Kuinka tätä tehdään käytännössä, mitä hyötyä siitä syntyy ammattilaisille ja miksi vastuu lopullisesta kirjauksesta kuuluu aina ihmiselle.

Ääniäly-podcastissa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Digiasioinnin muutostiimin asiantuntija, tekoälykehittäjä ja fysioterapeutti Emilia Nybonn kertoo, miten tekoälytulkkausta käytetään asiakkaiden kohtaamisissa, miksi sen suurin hyöty on välitön saatavuus ja missä tilanteissa ihmistulkki on edelleen tärkeä.Samalla avautuu yksi yllättävä näkökulma, sillä joskus konetulkki voi tuntua asiakkaasta vapauttavammalta kuin ylimääräinen ihminen huoneessa.

Tässä Ääniäly-podcastin kokopitkässä jaksossa sukellamme tekoälyn, ääniartistiuden ja ihmisyyden ytimeen. Vieraana on tekoälytutkija, Personal Brainer ja legendaarinen ääniartisti Reidar Wasenius.Oletko koskaan istunut junassa ja miettinyt kuka lukee ne tuttujen asemien kuulutukset? Tai soittanut numeroon, johon "ei juuri nyt saada yhteyttä"? Silloin olet kuullut Reidaria.Reidarin ääntä on kuultu suomalaisissa puhelinverkoissa yli 30 vuotta ja VR:n junissa toistakymmentä vuotta. Nyt elämme kuitenkin historiallista murrosvaihetta, sillä Reidarin ääni on kloonattu VR:n käyttöön tekoälyllä.Miltä tuntuu kuulla oman tekoälykloonin puhuvan tuolla jossakin, ja kuka tahansa voi kopioida kenen tahansa äänen, jopa täysin luvatta?Keskustelemme tekoälyn vaikutuksesta luoviin aloihin ja siihen, miten teknologia pystyy mallintamaan paitsi puheen ääniaaltoja, myös ihmisen rytmiä, maneereja ja jopa persoonallisuutta.Reidar avaa kiehtovasti, kuinka syvälle ihmisen mielen mallintamisessa ollaan menossa, aina täydellisiin "digitaalisiin kaksosiin" asti.Jaksossa käsitellään muun muassa:VR:n kuulutukset kulissien takana: Miten yli 3000 ihmisen lukemaa äänileikettä muuttui tekoälymalliksi, ja miksi brändin äänen tasalaatuisuus on yrityksille elintärkeää.Ääniartistien oikeudet: Miksi Ääniartistien liitto perustettiin, ja miten alan ammattilaiset voivat navigoida tekijänoikeuksien ja reilujen korvausten viidakossa.Luvaton käyttö ja etiikka: Reidarin hätkähdyttävät kokemukset oman äänensä luvattomasta käytöstä kyseenalaisissa verkkomainoksissa, ja missä kulkevat kloonatun äänen moraaliset rajat.Äänen kloonauksen anatomia: Pinnallisesta äänenväreilystä foneemeihin ja puherytmiin – näin tekoäly oppii puhumaan yhä tunnistamattomammin kuin aito ihminen.Digitaaliset kloonit tulevaisuudessa: Tulemmeko kohtaamaan itsestämme tehtyjä digitaalisia olentoja, jotka jatkavat juttelua jälkipolville vielä elämämme jälkeen?Ihmisyyden ydin tekoälyaikana: Miksi tunnetaidot, aito vuorovaikutus ja oman persoonan peliin laittaminen ovat nyt arvokkaampia kuin koskaan aiemmin.Reidar Wasenius on pitkän linjan ääniartisti, joka on aloittanut uransa jo 1970-luvun lopulla ja työskennellyt lukuisilla radio- ja tv-kanavilla.Nykyään hän tutkii seuraavan sukupolven tekoälyä Aalto-yliopistossa ja auttaa ihmisiä löytämään oman ainutlaatuisen inhimillisen vahvuutensa "Personal Brainerina".Kuuntele jakso ja kasvata ääniälykkyyttäsi!

Puheteknologian ehkä koskettavin tarina liittyy edesmenneeseen astrofyysikko Stephen Hawkingiin. Hänen robottiäänensä on maailman tunnetuin synteettinen ääni. Tiedätkö, miksi hän kieltäytyi vaihtamasta sitä parempaan?Tämä sisältö on tuotettu tekoälyäänen lukemana, jonka ääni on tuotettu kirjoittajan omasta äänestä.

Ääniäly-podcastin ennakkojaksossa tekoälytutkija, Personal Brainer ja ääniartisti Reidar Wasenius avaa tekoälyn ja äänialan kiihtyvää murrosta.Ääniammattilaisen vuosien varrella hioma instrumentti ja vahva henkilöbrändi voidaan nykyään helposti kloonata tekoälyn avulla. Wasenius pohtii tekoälyäänten herättämiä juridisia ja eettisiä kysymyksiä, joissa risteävät teknologia, bisnes, kulttuuri ja inhimilliset perusarvot.Ääniartistien liittoa perustamassa ollut Wasenius on miettinyt, miten varmistetaan reilu peli ja asianmukainen palkkio, kun ihmisääntä lisensoidaan tekoälyn käyttöön.Hän painottaa myös arvojen ja eettisten rajojen merkitystä – ääniartistilla on oltava oikeus sanella sopimuksissa, ettei hänen ääntään käytetä vastoin omia vakaumuksia, kuten esimerkiksi politiikassa, aseteollisuudessa tai lihantuotannon mainonnassa.Kaikista peloista ja haasteista huolimatta murros tarjoaa myös täysin uusia mahdollisuuksia. Wasenius kertoo, kuinka Nina Tapion ja Tuukka Haapaniemen kaltaiset äänen huippuammattilaiset ovat onnistuneesti valjastaneet äänensä tekoälymalleiksi ja toimineet ympärivuorokautisina radiojuontajina Bauer Median Tekoälyradiossa.Tekoäly ei siis ole automaattisesti ohittamassa ihmistä, parhaimmillaan ihmisen taidot, maine ja persoona tuovat teknologian avulla myös lisäarvoa.Koko syväluotaava haastattelu tekoälytutkija, personal brainer ja ääniartisti Reidar Waseniuksen kanssa julkaistaan 17. maaliskuuta.Laita podcast seurantaan, jotta et missaa varsinaista jaksoa!

Oletko koskaan miettinyt, miltä tuntuu, kun tekoäly näyttää ja kuulostaa tismalleen sinulta – jopa niin, että sinä itse et tunnista eroa? Entä kun syysflunssa vie ammattilaiselta äänen, mutta videotuotannon pitäisi silti jatkua?Tässä lyhyessä ennakkoklipissä kuulemme maistiaisen tulevasta! Vieraana on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen Digiasioinnin muutostiimin asiantuntija, tekoälykehittäjä ja fysioterapeutti Emilia Nybonn.Hän avaa kiehtovasti kulissien takaista työtään ja kertoo, millaista on luoda oma tekoälyavatar koulutusvideoita varten. Pääset kuulemaan, miten tekoälyn luomaa ääntä todellisuudessa ohjataan: miksi välimerkkejä joutuu toisinaan ripottelemaan täysin kielioppisääntöjen vastaisesti, miten isot kirjaimet auttavat painotuksissa ja kuinka tekoälyn satunnaisista puhekielisyyksistä päästään eroon.Pian kenenkään ei välttämättä tarvitse keskeyttää töitään äänen menetyksen vuoksi, mutta miten digitaalinen kaksonen ja biometrinen data pidetään turvassa Euroopan sisällä? Voiko tulevaisuudessa tulla vastaan jopa ihmisten "AI-haamuja", joiden kanssa voimme keskustella?Tämä lyhyt bonusjakso antaa loistavan katsauksen siihen, miten avatar-teknologia muuttaa arkista työtämme ja sisällöntuotantoa jo nyt.Eikä tässä vielä kaikki! Koko syväluotaava haastattelu tekoälykehittäjä ja fysioterapeutti Emilia Nybonnin kanssa julkaistaan 24. maaliskuuta.Laita podcast seurantaan, jotta et missaa varsinaista jaksoa!

Oletko koskaan miettinyt, kuka on se tuttu ääni, joka ohjaa sinut oikealle laiturille tai kertoo poikkeusaikatauluista VR:n junissa?Ja mitä tapahtuu, kun tämä tuttu ihmisääni korvataan tekoälyllä?Tässä 5 minuutin ennakkoklipissä kuulemme maistiaisen tulevasta! Vieraana on Suomen tunnistettavimpiin ääniin kuuluva tekoälytutkija, Personal Brainer ja ääniartisti Reidar Wasenius.Hän avaa kiehtovasti kulissien takaista työtään ja kertoo, kuinka hänestä tuli VR:n ääni vuonna 2014.Pääset kuulemaan millaista oli nauhoittaa yli 3 000 erilaista äänileikettä, yhden sanan mittaisista paloista hätätilannekuulutuksiin, sekä miten junien GPS-paikannus ja kuulutusten MP3-tiedostot toimivat yhteen.Pian Reidar Waseniuksen ei enää jatkossa tarvitse ravata äänitysstudiossa poikkeusreittien vuoksi, joten kuinka hänen äänensä kloonataan tekoälyn avulla?Miksi tekoäly itse asiassa takaa jopa ihmistä tasalaatuisemman asiakaspalvelukokemuksen?Tämä lyhyt bonusjakso antaa loistavan katsauksen siihen, miten teknologia muuttaa arkisia asioita ympärillämme.Eikä tässä vielä läheskään kaikki. Koko syväluotaava haastattelu tekoälytutkija, personal brainer ja ääniartisti Reidar Waseniuksen kanssa julkaistaan 17. maaliskuuta.Laita podcast seurantaan, jotta et missaa varsinaista jaksoa!

Tervetuloa Ääniälyn maailmaan!Meillä on menneisyyden viisaus, ja meillä on tulevaisuuden teknologia. Ja jossain niiden välissä on ihmisääni. Tekoälyn yleistymisen myötä olemme matkalla myös äänen osalta uuteen aikaan, jonka monimutkaisia piirustuksia avaamme Ääniäly-podcastissa. Tutkimme, kuinka koneet oppivat kuulemaan, ymmärtämään ja lopulta puhumaan kanssamme.Tule mukaan kokemaan, miltä se tuntuu!Vuonna 2026 laitteelle puhuminen ei enää vaadi konekieltä, sillä kone on lakannut vaatimasta sinua puhumaan kuin koneelle. Ääni kulkee mukana silloinkin, kun kädet ovat varattuna pyykkikoneella, ratissa, tai pakkasessa on hanskat kädessä. Näissä arjen "kitkakohdissa" ääniohjattu tekoäly ja tekoälyohjattu ääni usein hiipii mukaan elämään.Tässä avausjaksossa nostan esiin lyhyitä välähdyksiä siitä, mitä kaikkea “ääniäly” voi olla: puheentunnistusta ja puhesynteesiä, keskustelevaa äänitilaa, arjen mikroapua, agentteja, kieliä, ja samalla myös niitä ihan oikeita kysymyksiä luottamuksesta, tallentumisesta ja rajoista.Jakso on samalla pieni kokeilu, sillä koko juontajan puhe on toteutettu synteettisellä puheäänellä, joka on mallinnettu tekijän omasta äänestä. Lopputulos on tarkoituksella lämmin ja arkinen. Miltä tämä kuulostaa sinusta? Tuntuuko ulkotilaan äänimaisemoitu synteettinen puhe erilaiselta, kuin studion kuuloinen synteettinen puhe? Tai se, kun synteettinen luonnollisesti kulkeva puhe alkaa keskustella oman, muodollisemman ääniassistenttinsa kanssa?Mukana on myös käytännön ääniälyvinkki. Kun haluaa nähdä tekstin rytmin ja kömmähdykset, sen voi oikolukea kuuntelemalla, joko omalla äänellä tai synteettisellä puheella kuulokkeista.Tulevissa jaksoissa mukana on myös vieraita!

"Löysin verkosta tällaista." Ihan kiva, mutta siihen se usein jää.Mitä kaikkea pystyisi tekemään ääniohjatulla tekoälyllä vuonna 2026? Ainakin itse käytän sitä usein siihen, että mä sanelen vaikka tekoälylle asioita. Se on yksi tapa, mutta se ei jää siihen."Hei ääniäly!""Haluatko lisätä vai vähentää äänen voimakkuutta?"No, ihan hyvä ehdotus. Ääniälyä käytetään usein laitteiden ohjaamiseen. Vaikka siihen, että mä haluaisin mun kotona laittaa valot pois.Mutta tekoälyohjatulla äänellä on aika paljon muitakin mahdollisuuksia, joista mä en tiedä!Mä ajattelin ottaa siitä selvää, Ääniäly-podcastissa 17. helmikuuta alkaen.