Bisnespäivä

Bisnespäivän jakson aiheena on erittäin ajankohtainen teema, nimittäin kyberturvallisuus. Sirkkis ja Katriina tutkivat aihetta DNV Cyberin toimitusjohtaja Annika Nevasteen kanssa. Vaikuttavan teknologiauran tehnyt Annika kertoo omat havaintonsa siitä onko kyberturvallisuus jatkuvaa pelkäämistä vai miten sitä kannattaa johtaa? Annika antaa myös konkreettisia vinkkejä siitä mitä jokaisessä yrityksessä tulee tehdä. Annika kertoo myös arvokkaita oppejaan uransa varrelta siitä miten lasikattoja voi rikkoa ja mitä hän on jokaisesta työpaikastaan oppinut.

Bisnespäivän Sirkkis ja Katriina viettävät energisen juttutuokion HiQ toimitusjohtajan Minna Lindholmin kanssa. Miten Minna näkee omassa työssään tekoälymurroksen ja miten sitä hänen mielestään pitää johtaa?  Mitä asioita Minnan työssä tekoäly on nopeuttanut? 

Miltä tuntuu vaihtaa toimistohommat rautakaupan vetämiseen eli alelle josta ei ole ennakkoon syvällistä tuntemusta? Tämänkertaisessa jaksossa Sirkkis ja Katriina keskittyvät Kata Naumasen kanssa siihen mitä joutuu tekemään kun siirtyy miesvaltaisella alalle ja haluaa muuttaa sitä mm. tekoälyn keinoin? 

Leena Niemistö on Sirkkiksen ja Katriinan mielestä melkeimpä yksisarvinen. Hänellä on perhe, hän on väitellyt lääketieteestä, ollut toimitusjohtajana ja on nyt aktiivinen sijoittaja sekä istuu monen merkittävän yhtiön hallituksessa. Mikä on yksi arvokkain oppi lääkärin uralta jota hän soveltaa hallitustyössä? Mitkä ovat kolme tärkeintä asiaa jota hän katsoo sijoittaessaan yhtiöön?

Tänään Sirkkis ja Katriina matkaavat pakkasen keskeltä Aurinkomatkalle! Tänään jutellaan Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Tiina Vesterisen kanssa siitä miten lomakokemuksen rinnalla ja koko ostoprosessin aikana kuljetaan mukana digitaalisesti. Mitä korona opetti hänelle muutoksesta ja miten hän hyödyntää nyt dataa tehdäkseen huippuluokan asiakaskokemuksen?

Miten syntyy poikkeuksellinen asiakaskokemus? Miten siinä tasapainotellaan työntekijäkokemuksen ja asiakaskokemuksen välillä? Sirkkis ja Katriina viettävät energisen tuokion K-autoa kipparoivan Johanna Ali:n kanssa. Miten Johannan polku johti hyvin miesvaltaisella alalla toimitusjohtajan pestiin?

Onko enää olemassa johtamista ilman muutoksen johtamista?  Mitä mahdollisuuksia tai haasteita löytyy kun toimii useammassa roolissa yhtä-aikaa? Tänään Sirkka-Liisa Rotinen ja Katriina Kiviluoto:n vieraana on monella toimialalla kannuksia kerännyt Salla Ketola, joka toimii sekä liiketoiminnan kehittäjänä että hallitusrooleissa. Mitä havaintoja hänellä on siitä mikä muutoksessa on samanlaista ja mikä taas poikkeaa eri yrityksissä. Salla valottaa myös miten omaa tekeemistä rikastuttaa se että on mukana operatiivisessa toiminnassa hallitusroolien vastapainoksi.

Moni nainen tuntuu pelkäävän ottaa suuria saappaita vastaan tilanteessa jossa hänellä on pieniä lapsia tai hän on muuten haastavassa elämäntilanteessa. Tänään kuitenkin Bisnespäivän vieras Gubben Merituuli Helin luo toivoa siitä miten vastuusta selviää hektisessäkin elämäntilanteessa. Miten Gubbe syntyi ja miten Merituulista tuli sen toimitusjohtaja? Mitä arjen jonglöötaamista se vaatii että arki toimii äitinä ja kasvuyrittäjänä.

Bisnespäivän Sirkkis ja Katriina viettävät energisen juttutuokion Lähitapiolan pääjohtaja Sari Heinosen kanssa. Jakson aiheena tänään on suomalaisten varautuminen. Milloin varautuminen on hyvästä ja milloin ehkä elämästä pitäisi nauttia? Sari sanoittaa näköalapaikaltaan käsin arjessamme näkyviä ilmiöitä. Tehdäänkö varautumisen päätöksiä järjellä vai tunteella?

Tämä päivän jaksossa Sirkkis ja Katriina tekevät tyttärilleen jalanjälkiä vaikuttaja-kirjailija Hanne Kettusen aka. #Valeäiti:n kanssa. Miksi Hanne päätyi kirjoittamaan kirjan väsyneistä naisista ja kuinka paljon häntä ärsyttää se että vaikuttaminen tuntuu olevan monille niin uusi ammatti ettei sitä välillä pidetä oikeana työnä ensinkään?

Tänään Sirkkis ja Katriina juttelevat uuden kollegansa Riikka Vilminko-Heikkisen kanssa, joka aloitti muutama kuukausi sitten Futuricen toimitusjohtajana. Riikalla on pitkä kaupallinen tausta, sekä innostus kasvun luomiseen hyvän tiimin voimin. Onko myynti tuloshakuisten nälkäisten hunttereiden pelikenttää vai kenties kulttuurista kumpuava joukkuelaji?

Miten voi tunnistaa ajoissa jos johtoryhmän osaaminen ei vastaakkaan strategisia tavoitteita, vai tunnistetaanko se aina liian myöhään? Tämänkertaisessa jaksossa Sirkkis ja Katriina keskittyvät sarjayrittäjä Kaisa Savolaisen kanssa strategiaan ja siihen tarvittavan osaamisen kehittämiseen. Mistä strategian toteutuminen saattaa jäädä kiinni? 

Viisaus asuu johdossa vai asuuko? Tänään pureudumme Kirsti Kehusmaan kanssa Liftedin tekemään suureen johtoryhmätutkimukseen. Miten Suomalaisilla johtoryhmillä menee?

Moni puhuu AI:n tuomista tehokkuushyödyistä mutta osataanko huomioida siihen liittyvät riskit? Tänään jaksossa 52 puhumme siitä miten AI:ta saa käyttää esihenkilötyössä.  Aihealueen asiantuntijana toimii juristi ja Bird & Birdin co-head Iina-Mari Supperi.

Kun Sallamaari Muhosella jäi niin sanotusti hopeinen ananas käteen headhunter-prosessissa, hän päätti lamaantumisen sijaan systemaattisesti muuttaa narratiivia itsestään viestintätypynä. Pari mutkaa sattui matkalle, ennenkuin hän pääsi nykyiseen tehtäväänsä Sähköteknisen kaupan liiton toimitusjohtajaksi. Tässä jaksossa Sallamaari jakaa omaan värikkääseen tyyliinsä hyviä vinkkejä naisille uransa alussa, oli kyse sitten toimiala- tai puolisovalinnasta.

Voiko sama ihminen pärjätä loistavasti hallitustyössä ja operatiivisessa työssä vai ovatko ne molemmat etappeja samalla matkalla? Mitä mahdollisuuksia tai haasteita löytyy kun toimii useammassa roolissa yhtä-aikaa? Tänään Sirkkiksen ja Katriinan vieraana on pitkän uran teleoperaattorimaailmassa tehnyt Kati Riikonen. Mitä havaintoja hänellä on operatiivisesta vastuusta advisoriksi siirtymisen jälkeen, ja miten hän pystyy vaihtamaan hattua eri roolien välillä? Kati toteaa keskustelussa omasta urastaan. "Ura minulle on ollut kuin labyrintti, välillä tulee seinä vastaan ja sitten etsitään vaihtoehtoinen reitti. Kaikki siirrot eivät ole olleet ylöspäin, joskus siirrot ovat olleet horisontaalisia mutta johdattaneet kuitenkin eteenpäin labyrintissä".

Yhdeksi Bisnespäivän kestoaiheista on muodostunut hallitustyö ja fokuksessa on usein ollut kyseisiin tehtäviin pääseminen. Tunnetusti ensimmäisen paikan ja sen kuuluisan jalan oven väliin saaminen on vaikein askel matkalla hallitusammattilaiseksi. Joillekkin kuitenkin paikka olisi voinut olla aikaisemminkin tyrkyllä mutta he ovat päättäneet kuitenkin tallata oman polkunsa. Tällä kertaa lähestymme aihetta siis hieman eri kulmalla ja keskitymme siihen miltä tuntuu kun joku toinen vaikuttaa suunnitelleen urasi puolestasi mutta päätätkin lähteä omalle polulle ja päätyä itseasiassa samaan etappiin kun olisi suunniteltu mutta omilla ehdoillasi. Sirkkiksen ja Katriinan vieras Nora Hortling avaa omaa mielenkiintoista matkaansa Olvin hallituksen puheenjohtajaksi. Hän kertoo myös miten hän pyrkii hoitamaan roolia omalla tavallaan ja toisaalta miten hän tasapainottaa aikansa vaativan hallituspestin ja uuden toimitusjohtajan vastuun välillä.

Kasvu on jokaisen yrityksen tavoitteena, mutta toteutus ei ole aina yksinkertainen. Onko kyse strategiasta, ajoituksesta vai rohkeista päätöksistä? Vieraana Kristiina Michelsson, OP Henkivakuutuksen toimitusjohtaja ja kokenut kasvun johtaja. Kristiina tuo keskusteluun kirkkaan näkemyksen siitä, mitä kasvu vaatii – strategiassa, johtamisessa ja hallitustyössä.Kristiinan sanoin: "Yrityksen kasvu syntyy mindsetistä – ja sitä pitää tehdä työllä, joskus pitkäjänteisestikin. Sen täytyy olla myös ihan jokaisen asia." Kuuntele jakso ja inspiroidu kasvusta, joka on sekä strategista että inhimillistä.

Oli kyse mistä toimialasta tahansa, yksi asia yhdistää yritystä kuin yritystä: kasvun tavoittelu. Vaikka näkökulma saattaa tuntua suurten missioiden keskellä kyyniseltä, on jokaisen yrityksen olemassaolon kannalta välttämätöntä, että osakkaille luodaan arvoa. Toisin sanoen kasvu mahdollistaa pitkällä tähtäimellä myös ylevämmät visiot ja haaveet. Jutelimme Noora Tirkkosen kanssa kasvuyrittämisessä vaaditusta sitkeydestä ja mitä kansainvälinen perspektiivi tuo siihen lisämausteena. Noora jakaa ajatuksiaan mm. siitä että: Miksi jokaisen pitäisi viettää pätkä ulkomailla? Miltä tuntui ottaa nykyinen rooli haltuun pitkäaikaiselta toimitusjohtajalta? Miten Finnish Design shopista on kasvanut yksi suomen vientituotteista? Sirkkiksen ja Katriinan kanssa keskustelemassa ja näkemyksiään jakamassa Finnish Design Shopin toimitusjohtaja Noora Tirkkonen.

Tänään Sirkka-Liisan ja Katriinan vieraana Valtion koulukodeilla vaikuttava psykologi ja entinen naisvankilan pomo Kaisa Tammi. Hän on tehnyt valtavirrasta poikkeavan uran virkamiehenä perinteisesti miesvaltaisella alalla ja on useasti joutunut pohtimaan sitä kuinka radikaalia muutosta voi ajaa ilman että joutuu vaihtopenkille. Kaisa ajoi voimakkaasti Suomen ensimmäistä naisvankilaa, koska naiset ovat yleensä taustoiltaan vankeina erilaisia. “Kun näin hänen arpensa ymmärsin että minulla oli ollut ennakkoasenteita. Nainen rikoksentekijänä on usein uhri”, toteaa Kaisa Tammi. Miten Kaisa päätyi tälle uralle ja mitä hän on joutunut tekemään pysyäkseen sillä?  Miksi Kaisa taisteli intohimoisesti Naisvankilan puolesta? Miten Kaisa pystyy nykyisessä työssään vaikuttamaan lasten ja nuorten valoisampaan tulevaisuuteen? Mikä on ollut Kaisan uran suurin pettymys?

Hyvä johtaja ei menesty yksin – menestyksen taustalla on aina toimiva ja vahva tiimi. Mutta miten tiimityöstä tehdään yrityksen todellinen kilpailuetu? Miten rakentaa kulttuuri, jossa yhteistyö ei ole vain sanahelinää, vaan konkreettinen menestystekijä? Tällä kertaa Bisnespäivän-jaksossa Sirkka-Liisa ja Katriina keskustelevat Mandatum-konsernin operatiivisen johtajan ja Mandatum Life Palveluiden toimitusjohtajan Sanna Rajaniemen kanssa tiimityön merkityksestä johtamisessa. Mikä tekee tiimistä aidosti toimivan? Miten johtaja voi rakentaa vahvaa tiimidynamiikkaa ja luottamusta? Entä miten tiimiä tuetaan kehittymään kohti yhteisiä tavoitteita?

Tänään Bisnespäivässä Sirkkiksen ja Katriinan vieraana on pääomasijoittana Maria Wasastjerna, ja hän kertoo miten loikkasi lakialalta pääomasijoittajaksi ja miltä se on tuntunut. Juttelussa selviää: Mitä pääomasijoittaja katsoo kun sijoittaa yhtiöön? Mikä on ollut Marian mielenkiintoisin sijoitus? Miten arvioit yrityksen skaalautuvuutta ja kasvupotentiaalia? “Olen tiennyt aina että jossain kohti haluan loikata lakipuolen ulkopuolelle, mutta toisaalta se on antanut moneen hyvän pohjan”, Maria Wasastjerna toteaa.

Päivän vieras Laura Strömberg kertoo oman tarinansa siitä kuinka hän päätyi perustamaan ja olemaan toimitusjohtajana lemmikkiruokabisneksen ja miksi hän päätyi sen jälkeen perustamaan Piettolan tilan. “Kun elää oravanpyörää ja vaikka yhtäkkiä tuleekin potkut voi ihminen olla täysin hukassa”, toteaa Laura Strömberg. Siksi olisi tärkeää säilyttää kosketus omaan itseensä myös hektisen työuran keskellä. Missä sinä palaudut? Kuka sinä olet? Mikä haastaa johtajien palautumista, onko naisilla jotain erityispiirteitä? Miten omasta hyvinvoinnistaan voi pitää parempaa huolta? Katriinan ja Sirkka-Liisan vieraana aiheesta puhumassa Dagsmark Petfoodin perustaja ja entinen toimitusjohtaja Laura Strömberg. 

Sanotaan että muutos on vaikeaa ja ihmiset saattavat myös pelon vastustaa muutosta. Sirkkiksen ja Katriinan tämänpäiväinen vieras toteaa kuitenkin että muutos voi olla myös helppoa.  “On helppoa muuttua silloin kun on pakko”, toteaa Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta. Voiko muutokseen lähtiessä olla selkeää suunnitelmaa? Millaisen ilmapiirin ja kulttuurin muutoksessa eläminen vaatii? Miten oma johtajuus muuttuu kymmenenvuotisen toimitusjohtajakauden varrella? Mitä eri johtamistyylejä Pialla on hihassaan? Katriinan ja Sirkka-Liisan vieraana aiheesta puhumassa Sanoma Media Finlandin toimitusjohtaja Pia Kalsta, jonka pitkä ura ja hallitustyöskentely tuovat pöytään arvokkaita näkökulmia.

Talouden kasvu junnaa paikallaan, ja moni startup kaipaa sekä pääomaa että vetoapua kansainvälisille markkinoille. Synkistelystä huolimatta onneksi meillä on Suomessa toimijoita, jotka pyrkivät kääntämään suunnan. Tällä kertaa pureudumme kasvuyhtiöiden rahoitusympäristöön ja tarvittaviin muutoksiin. Miten startupien ja kasvuyhtiöiden rahoitusmaailma on kehittynyt – ja mihin suuntaan sen pitäisi kulkea? Millä konkreettisilla keinoilla Suomi voi kääntää hitaalta tuntuvan talouskasvun vihdoin uuteen nousuun? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana aiheesta puhumassa TESI:n (Suomen Teollisuussijoitus) toimitusjohtaja Pia Santavirta, jonka pitkä ura ja hallitustyöskentely tuovat pöytään arvokkaita näkökulmia.

Kuvittele itsesi eksklusiiviseen design-putiikkiin suurkaupungin sykkeessä. Hyllyltä löytyy upea, suomalaisen yrityksen valmistama koru, joka puhuttelee heti – ehkä sen ainutlaatuisen käsityön, pohjoisen mystiikan tai vahvan tarinan ansiosta. Mutta miten suomalainen brändi pääsee näille hyllyille ja menestyy kansainvälisesti? Tällä kertaa Bisnespäivä-podcastissa Katriina ja Sirkkis juttelevat Kalevala Korun toimitusjohtaja Kirsi Paakkarin kanssa kansainvälistymisestä ja brändin rakentamisesta. Miten suomalaiset perinteet käännetään vetovoimaiseksi designiksi globaalille yleisölle, ja millaisia sudenkuoppia kansainvälisillä markkinoilla piilee?

Yhdistyksen ja yrityksen johtamisessa on paljon samaa, mutta yhdistyksissä toiminnan painopiste on usein ennen kaikkea yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa vahvan kaupallisen fokuksen sijaan. Näin ollen yhdistyksen johtaminen vaatii omalla tasolla laajaa ymmärrystä toimialasta, sidosryhmistä ja lainsäädännön asettamista reunaehdoista sekä vision ja arvojen selkeää sanoittamista. Johtajana tehtävässä saa usein pohtia oman persoonan ja johtamistyylin merkitystä entistä tarkemmin sekä tasapainoilla erilaisten odotusten keskellä – erityisesti, jos sattuu myös olemaan nainen. Silti juuri monimuotoisuudessa piilee voima, joka auttaa rakentamaan kestävää, ihmislähtöistä ja tuloksellista yhdistystoimintaa. Mitä erityispiirteitä juuri yhdistyksen johtamisessa on? Millainen merkitys on verkostoitumisella ja yhteistyöllä muiden yhdistysten ja yritysten kanssa? Entä miten onnistunut yhteistyö toimitusjohtajan ja yhdistyksen hallituksen välillä luodaan? Aiheesta kokemuksia Sirkka-Liisalle ja Katriinalle jakamassa Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Anne Horttainen.

Yritysjohtajien yhteiskunnallinen vaikuttaminen on ollut viime aikoina tapetilla ehkä enemmän koskaan aikaisemmin, vaikka yritysmaailman ja politiikka ovat aina olleet erottamaton osa toisiaan. Valitettavasti iso osa tämän hetkisestä keskustelusta aiheen ympärillä on huolen värittämään. On kuitenkin hyvä muistaa, että yritysjohtajilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan myös positiivisesti. Joka tapauksessa ei varmasti ole enää kenellekkään epäselvää etteikö johtajilla ole mahdollisuuksia muuttaa ympäröivää yhteiskuntaa hyvinkin konkreettisella tasolla. Millaisia ominaisuuksia johtajalta vaaditaan, jotta hän voi olla tehokas yhteiskunnallinen vaikuttaja? Entä miten politiikka ja yritysmaailma eroavat toisistaan johtamisen näkökulmasta ja mitä näistä eroista voi oppia? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana ministeritasolla toiminut poliitikko ja tunnettu yhteiskunnallinen vaikuttaja, Työeläkevakuuttajien toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.

Menestyksestä puhuttaessa esiin nousevat usein kova työ ja verkostot. Mutta johtajan suurin voimavara löytyy usein peilistä: Syvä itsetuntemus auttaa tekemään yhteistyötä tehokkaammin ja johtamaan rohkeasti myös epävarmoissa tilanteissa. Oma sisäinen motivaatio, halu oppia, ymmärtää ja tutkia jatkuvasti toimintaympäristöä mahdollistavat sen, että johtajuus ei ole pelkkä rooli vaan tapa luoda kestävää menestystä ympärilleen. Millaisia kokemuksia karttuu johtajanuralla eri kulttuureissa? Onko pohjoismaisessa johtamisessa jotain jota mielestämme eemme osaa arvostaa riittävästi? Entä mitä itsetuntemus johtajana edes tarkoittaa? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana asiasta keskustelemassa Suomen asuntomessujen toimitusjohtaja ja pitkään mm. Ikean palveluksessa toiminut Mia Ahlström.

Yhdeksi Bisnespäivän kestoaiheista on muodostunut hallitustyö ja fokuksessa on usein ollut kyseisiin tehtäviin pääseminen. Tunnetusti ensimmäisen paikan ja sen kuuluisan jalan oven väliin saaminen on vaikein askel matkalla hallitusammattilaiseksi.  Tällä kertaa lähestymme aihetta hieman eri kulmalla ja keskitymme kokonaisuuteen A-Lehtien toimitusjohtajan ja pitkän linjan hallitusammattilaisen Heli Arantolan oppien kautta. Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Heli kertoo paitsi seitsemän tärkeintä nostoa uransa varrelta myös kertoo oman mielipiteensä hallitusten naiskiintiöihin.

"Teknologia-ala on jatkuvassa muutoksessa ja kasvuyrittäjyys vaatii omanlaistaan johtajuutta." ChatGPT:n lausahdus tuntuu itsestäänselvyydessään kornilta. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että toimiminen kasvuyrittäjänä tekniikan alalla vaatii kykyä samanaikaisesti navigoida markkinoiden vaatimuksissa, kehittää yrityskulttuuria ja pysyä rohkeana edelläkävijänä. Kasvuyrittäjän arki on täynnä päätöksiä, joissa visio, tiimityö ja ketteryys yhdistyvät. Loppujen lopuksi hyvä teknologiajohtaja ymmärtää paitsi "tekkiä" ennen kaikkea ihmisten merkityksen menestyksen rakentamisessa.  Millaista on johtaminen teknologia-alalla? Entä miten 20-kertaistaa liikevaihto 9 vuodessa kannattavasti? Katriinan ja Sirkkiksen kanssa yrittäjyydestä ja johtamisesta teknolgia-alalla keskustelemassa Islet groupin toimitusjohtaja Janina Luoto.

Jatkamme johtamisteemalla ja tällä kertaa sukellamme johtajien egon ja henkisen kasvun syövereihin. Aihe on kutkuttava, sillä egot herättävät meissä tunteita asemasta riippumatta. Toisaalta juuri asema työyhteisössä voi vahvasti olla yhteydessä egoon ja sen kehitykseen. Perinteisesti ehkä ajatellaankin, että mitä korkeammalle yrityksessä kipuaa, sitä suuremmaksi myös ego potentiaalisesti kasvaa. Asiaa voi tutkaila myös toiselta kantilta: Mitä vaikutusvaltaisemmassa asemassa ihminen toimii, sitä suurempi vaikutus omalla egolla on muihin. Monille meistä peiliin katsominen tasaisin väliajoin voisi tehdä hyvää, mutta johtajien kohdalla kyky henkiseen kasvuun ja egon pitämiseen taka-alalla onkin erityisen tärkeää. Mitä ongelmia organisaatiolle mahdollisesti syntyy, jos (tai kun) toimitusjohtajan ego näkyy hänen johtamisessaan? Mitä toisaalta voi tehdä sen eteen, että olisi mahdollisimman egovapaa? Egoista ja henkisestä kasvusta Sirkkiksen ja Katriinan kanssa juttelemassa Dagsmark Petfoodin toimitusjohtaja Riikka Koskenohi.

Johtajia ja johtajuutta on monenlaista, eikä yksi tyyli automaattisesti aina toimi joka tiimissä tai organisaatiossa. On kuitenkin tekijöitä, joiden voi nähdä yhdistävän hyviä johtajia. Yhdeksi tärkeimmistä piirteistä on erityisesti viime aikoina noussut kyky kohdata ja tulla kohdatuksi; Ihmistä kohti menemisen merkitys on äärimmäisen tärkeä osa johtajuutta. Löytyykö jotain suoraviivaista reseptiä, miten johtajaksi sitten päädytään? Entä mitä on ammattijohtajuus? Johtamisoppejaan Sirkkiksen ja Katriinan kanssa jakamassa MPS konsernin toimitusjohtaja Elina Koskela.

Digitaalinen myynti on nykyaikaisen liiketoiminnan keskiössä – mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ja miten siitä saadaan irti kaikki potentiaali? Teknologian, asiakasdatan ja monikanavaisten ratkaisujen merkitys kasvaa, ja B2B-sektori alkaa herätä siihen, mitä B2C on tehnyt jo pitkään: asiakkaiden odotukset ovat korkealla, ja niihin vastaaminen edellyttää tehokasta datan hyödyntämistä ja personoituja asiakaskokemuksia. Jaksossa pureudutaan muun muassa siihen, miten digitaalinen myynti voi tukea liiketoiminnan kasvua ja miten yritykset voivat rakentaa strategian, joka tukee liiketoimintatavoitteita. Lisäksi keskustelemme siitä, millaisia haasteita digitaalisen myynnin johtamisessa on ja miten ne voidaan selättää – sekä millainen rooli johdolla on digimyynnin kulttuurin rakentamisessa ja ylläpitämisessä. Tässä Bisnespäivän jaksossa Columbia Roadin Suomen liiketoimintajohtaja Emmi Tervala kertoo omasta matkastaan digitaalisen myynnin johtotehtäviin sekä siitä, miten yritykset voivat rakentaa menestyvän digimyyntistrategian ja hyödyntää asiakasdataa tehokkaasti.

Moni asia työelämässä – ja toki elämässä yleensä – liittyy matematikkaan ilman, että välttämättä edes sitä itse tajuamme. Viimeisimpänä tekoäly on tuonut sen osaksi monen arkea entistä näkyvämmin. Ei siis olekaan aivan tuulesta temmattua, että matemaattinen tausta voisi olla hyödyksi myös erilaisissa työtehtävissä erityisesti teknologia-alalla. Tämän kertainen vieraamme tietääkin asiasta yhtä sun toista. Miten matemaatikoksi oikein päästään? Entä mitä hyötyä siitä on voi olla toimitusjohtajan työssä? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Dell Technologies Suomen toimitusjohtaja ja Baltian-maiden maajohtaja Riikka Salminen, joka on taustaltaan juurikin matemaatikko.

Raskaus- ja perhevapaasyrjintä – vaiettu ilmiö Suomessa? Lehtien palstat ja uutisotsikot ovat viime kuukausina täyttyneet syntyvyyskeskustelusta sekä erilaisista ilmiöistä aiheen ympärillä. Aihe herättää tunteita – ymmärrettävästi. Yksi näkökulma, jonka koemme jääneen vähemmälle huomiolle on raskaus- ja perhevapaisiin liittyvä syrjintä. Monelle saattaa esimerkiksi tulla yllätyksenä, että väestötasolla joka neljäs on kokenut raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Mitkä ovat yleisimmät raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ilmenemismuodot? Entä millainen rooli johtamisella ja organisaatiokulttuurilla on kyseisen syrjinnän muodon ylläpitämisessä tai vähentämisessä? Katriinan ja Sirkkiksen vieraana raskaus- ja perhevapaasyrjintää syvemmin tutkinut Maiju Haltia-Nurmi.

Oli kyse mistä toimialasta tahansa, yksi asia yhdistää yritystä kuin yritystä: kasvun tavoittelu. Vaikka näkökulma saattaa tuntua suurten missioiden keskellä kyyniseltä, on jokaisen yrityksen olemassaolon kannalta välttämätöntä, että osakkaille luodaan arvoa. Toisin sanoen kasvu mahdollistaa pitkällä tähtäimellä myös ylevämmät visiot ja haaveet. Samaa ajatusta voidaan soveltaa myös Suomi Oy Ab:hen, jonka osakkaita me kaikki olemme. Jo pidemmän aikaa Suomen talouden kasvu on ollut hyvin mollivoittoista. Siksi kysymmekin: Miten voisimme kääntää kurssin? Entä mikä on suomalaisten yritysten rooli Suomen talouskasvussa? Sirkkiksen ja Katriinan kanssa keskustelemassa ja näkemyksiään jakamassa Kasvuryhmän toimitusjohtaja Heli Hytönen.

Vaikka kansainvälisyys on nykyään monen suomalaisen yrityksen arkipäivää alusta asti ja valtioiden rajat osana globaalia maailmaa ovat hämärtyneet, ei onnistuminen "kv-markkinoilla" ole edelleenkään itsestäänselvää. Onnistuminen vaatii myyntiä ja myynti puolestaan kohtaamisia sekä ymmärrystä potentiaalisten asiakkaiden tarpeista ja toiveista – oli kyse sitten tuotteista tai palveluista. Pääsääntönä onkin tuntea paitsi markkina myös kulttuuri, johon lähdetään. Mitkä ovat tärkeimmät askeleet matkalla onnistuneeseen kansainväliseen liiketoimintaan? Oivalluksistaan Katriinalle ja Sirkkikselle kertomassa Omnigymin toimitusjohtaja ja Menestys syntyy asiakaskokemksesta -kirjan kirjoittaja Kirsti Laasio.

Moni yritys tavoittelee asemaa oman alansa ajatusjohtajana; kysyttynä suunnannäyttäjänä, jota seurataan ja kuunnellaan. Eikä ihme, sillä asema kärjessä tuo mukanaan myös kaupallista potentiaalia ja vetovoimaa. Yritysten missioista ja korulauseista viis ajatusjohtajuus vaatii kuitenkin henkilöitä ja henkilöitymistä. Yritysten johtajilla on ratkaiseva rooli siinä, ottaako yritys paikan ajatusjohtajana vai ei. Ilman heidän panostaan ja vastuunkantoaan mahdollisuuteen tarttuu todennäköisesti joku muu. Miten ajatusjohtajaksi sitten tullaan? Mikä aseman todellinen vaikuttavuus oikein on ja miten sitä mitataan? Entä mikä rooli tässä kaikessa on medialla ja tekoälyllä? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana Bonfire Agencyn toimitusjohtaja ja perustajaosakas Laura Pääkkönen.

Siinä, missä verkostoituminen voi meissä suomalaisissa herättää hieman tuskaisiakin tunteita, verkostojen merkitys etenkin työelämän kannalta on ilmeinen. Ne luovat liiketoimintaa ja avaavat ovia uusista työpaikoista hallituspaikkoihin. Verkostot ovat lisäksi paljon muuta. Bisnespäivän yhteistö on tästä hyvä esimerkki: kyse on myös ystävyydestä, tuesta, sparrailusta ja inspiraatiosta. Mitä ovat hyvät tavat lähteä mukaan keskusteluun? Tykkäävätkö suomalaiset jutella säästä? Entä voiko liidejä löytää myös lasten urheiluharrastuksesta? Verkostoista Katriina ja Sirkka-Liisan kanssa puhumassa Boardman Oy:n toimitusjohtaja Taru Lindeman.

Naisten osuus kansainvälisten teknologiafirmojen johdossa on suhteellisesti hyvä: Esimerkiksi Google Cloudilla sekä Nordicin että Suomen laivoja navigoi nainen. Samaan aikaan teknologia-alalla tunnetusti myös kipuillaan siitä, ettei "naisia vain löydy". Jos asiaa katsoo puhtaasti globaalien suuryritysten näkökulmasta, on tilanne todennäköisesti yhtä kaksipiippuinen. Siinä, missä suuri pelikenttä mahdollistaa laajemmat verkostot, tuo se samalla mukanaan tasapainottelua eri kulttuurien ja tapojen välillä. Mistä hyviä naispuolisia johtajia löytyy? Entä miltä yritysjohdon diversiteetti näyttää muulla kuten USA:ssa tai muissa Pohjoismaissa? Omasta matkastaan johtotehtäviin kansainvälisessä suuryrityksessä Katriinan ja Sirkkiksen vieraana puhumassa Google Cloudin maajohtajan Carita Mäkinen, joka sattuu olemaan myös Katriinan entinen kollega.

Vuonna 2017 Yle Urheilu teki laajan selvityksen palkkatasa-arvon tilanteesta huippu-urheilussa. Selvityksen mukaan jalkapallossa naisen euro oli neljä senttiä: Naisten A-maajoukkueen avauskokoonpanon pelaajat ansaitsivat keskimäärin 17 298 euroa vuodessa miesten vastaavan luvun ollessa yli 400 000. Samaan vuoteen mennessä "Helmarit" olivat pelanneet EM-kisoissa jo kolmeen otteeseen päästen parhaillaan välieriin asti. Miesten joukkue ei ollut kertaakaan selviytynyt edes lopputurnaukseen. Vaikka seitsemässä vuodessa on menty eteenpäin, harva suomalainen nainen pystyy elättämään itsensä pelaamalla jalkapalloa. Millaisia haasteita naisten jalkapallon ammattimaisuuden kehittämisessä Suomessa oikein on? Entä miten osaavia naisia voitaisiin rohkaista tavoittelemaan johtotehtäviä myös urheilun parissa? Aiheesta ja omasta polustaan Sirkkiksen ja Katriinan kanssa juttelemaan Mariet Louhento, joka hyppäsi taannoin yritysmaailmasta jalkapallon pariin.

Rahoitussektori on ollut pitkään suht perinteinen ja miesvaltainen. Samaan aikaan Verohallinnon tuloverotilastoiden mukaan naisten pääomatulojen kohdalla euro oli vain 44 senttiä vuonna 2019 – ansiotuloissa sama luku oli 77 senttiä. Vieraanamme on kuitenkin jo toista kertaa naistoimitusjohtaja juuri finanssialalta. Ovatko pankit siis ottaneet kaikesta huolimatta askeleita kohti diversiteettiä voimakkaammin kuin muut toimialat? Mitä pankkialalla tällä hetkellä oikein tapahtuu? Entä mitä neuvoja sijoittajien kannattaisi tällä hetkellä kuunnella? Katriinan ja Sirkkiksen kanssa johtamisesta ja rahasta keskustelemassa S-pankin toimitusjohtaja Riikka Laine-Tolonen.

Keskustelu yritysten roolista osana yhteiskuntaa helposti jämähtää vastuullisuustasolle. Vaikka on luonnollisesti tärkeää edelleen huomioida, miten yritykset pyörittävät arkeaan kestävyyden näkökulmasta, johtaa tällainen lähestymistapa helposti harhaan. Kun yritysten toimintaa sen sijaan tutkaillaan kokonaisvaltaisesti, katse kääntyy ydinliiketoiminnan suurimpiin negatiivisiin ja positiivisiin vaikutuksiin. Mitä jokaisen johtajan tulisi ymmärtää yritysten nettovaikutuksesta? Entä mikä oikeasti on vastuullisuuden ja vaikuttavuuden ero? Sirkkiksen ja Katriinan vieraana aiheesta kertomassa lisää Uprightin perustaja ja toimitusjohtaja Annu Nieminen.

Keskuskauppakamarin tutkimuksen mukaan naistoimitusjohtajia on pörssiyhtiöissä “huimat” 12, mikä vastaa 9 prosenttia kaikista pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista. Miten naisia saataisiin enemmän etenemään toimitusjohtajiksi myös pörssiyrityksiin? Uskalletaanko Suomessa ylipäätään investoida tarpeeksi tulevaisuuden kasvuun tällä hetkellä? Toimitusjohtajuudesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa OP:lla Yrityspankin toimitusjohtajana toimiva Katja Keitaanniemi.

Tällä hetkellä yleinen neuvo aloittaa monimuotoisuus- ja inklusiivisuustyö on aluksi kartoittaa nykytila, jonka pohjalta asetetaan mittarit ja tavoitteet tulevaisuuden toimille. Keskiössä on erilaiset henkilötiedot, joita ei tosin voi kerätä aivan miten sattuu: Esimerkiksi jo allergiatietojen ylläpitäminen on kiellettyä henkilötietojen yhteydessä. Millaisia rajoituksia tietosuojalainsäädäntö käytännössä asettaa henkilötietojen keräämiselle monimuotoisuuskartoituksissa? Miten organisaatiot voivat tasapainoilla monimuotoisuusdatan keräämiseen liittyvien tarpeiden ja tietosuoja-vaatimusten välillä? Aiheesta Katriinan ja Sirkkiksen kanssa keskustelemassa Dittmar&Indreniuksen osakas Suvi Knaapila.

Suomen tuottavuus ei kehity tarvittavaa vauhtia eikä työvoimaa ole riittävästi. Kipuilua on erityisesti terveydenhuolto- ja palvelusektoreilla. Ratkaisukeinojen joukosta esiin nousee työperäinen maahanmuutto, jonka tarve on kiistaton. Samalla luomme kuitenkin itse haasteita onnistumisen tielle mm. kielitaitoon liittyen. Maahanmuutto ja terveydenhuoltosektorin nykytila herättävät helposti tunteita. Mutta mitä näkemyksiä ja oppeja on molemmista omakohtaisia kokemuksia omaavalla Hoiwan toimistusjohtajalla Fadumo Alilla? Fadumo on myös palkittu Espoon vuoden yrittäjänä 2022. Jaksossa Fadumo nostaa esiin mm. työyhteisövalmennuksen mahdollisuudet terveydenhuoltoalan parantamisessa sekä hyviä kokemuksia siitä, miten työyhteisön tapa tehdä työtä parantuu diversiteetin takia – ei vain kiireessä tarvittavien lisäkäsien kautta.

On aika tutustua tarkemmin myös toiseen juontajistamme: Recordlyn toimitusjohtajaan ja yhteen perustajista Katriina Kiviluotoon. Recordlyllä Katriina on datateknologioiden huippuasiantuntijoiden ympäröimänä. He ovat Katriinan mukaan onnistuneet toteuttamaan kaikki ne ratkaisut, joita asiakkaille on vuosien varrella luvattu. Katriina kertoo, mitä hänen mielestään olisi nyt tärkeintä saada yrityksissä ratkaistua, jotta data saataisiin valjastettua liiketoiminnan apuriksi. Ääniteknikko Lari Palander.

Pankkimaailmaa ei välttämättä ensimmäisenä yhdistetä työhön paremman maailman puolesta. Toisaalta toimitusjohtajuus mielletään helposti yksinäiseksi pestiksi. Fintech alalla toimiva Enfuce haastaa molempia näkemyksiä tausta-ajatuksenaan se, että maailma olisi oikeasti parempi paikka, koska Enfuce on olemassa. Tätä kohti pyritään rohkeasti omaa tietä kulkien ja yrityksen ohjaksissa toimiikin myös kaksi toimitusjohtajaa. Miltä tuntuu kasvattaa yritystä rohkealla visiolla ja samaan aikaan uskaltaa investoida miljoonia tulevaisuuteen? Entä miten jaettu johtajuus toimii käytännössä? Yhdessä Sirkka-Liisan kanssa kasvuyrityksen rakentamisesta puhumassa Enfucen perustaja ja Co-CEO Monika Liikamaa.  

Suomessa toimivien yritysten investoinnit eivät ole kasvaneet vuosikymmeneen samalla, kun Pisa-tulokset ja yleinen koulutustaso laskee. Kyseinen tilanne kotimaisten yritysten kasvun ja innovaatioiden tiimoilta tekee olon hieman epämkavaksi. Tästä huolimatta – tai ehkä jopa sitä suuremmalla syyllä – on nokianostalgian tai liiallisen osoittelun sijaan aika tarttua rohkeasti uusiin innovaatioihin ja niiden avulla palata kasvun tielle. Miten muuttaa suuntaa ja saada kasvua aikaan myös haastavina aikoina? Mitä "insinöörikansana" voisimme tehdä myydäksemme paremmin? Asiasta keskustelemassa ja myyttejä murtamassa Katriinan ja Sirkkiksen kanssa IT-alan TOP vaikuttajana ja vuoden myynnin johtajana 2019:kin tunnettu Fujitsun varatoimitusjohtaja Ilona Ylinampa.