Mediaalinen maailma

Tällä erää keskustelemme siitä, millaisia kulttuureita lapsena oli niin pojilla kuin tytöillä sekä Hevoshullu-lehdestä ja Lena Furbergin sinne tekemistä sarjakuvista. Ih-hah-aa, Polle hirnahtaa!Siinä sivussa Mikko kiusaantuu kirjastossa, Valtteri taas saa hepulin itkevistä lapsista.Aikakoodit:Tyttöjen ja poikien kulttuureista 0:00 Tyttöjen ja poikien kulttuureista II 29:59 Hevosii ei ongelmia 39:06 Lena Furberg 1:10:00 Suosittelut 1:58:05 Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Amerikkalaiseksi surrealistiksi kutsuttu Francesca Woodman kuoli vain 22-vuotiaana mutta jätti jälkeensä yli 10 000 valokuvan perinnön. Nykyisin Woodmania pidetään aikaansa edellä olleena taidevalokuvan mestarina. Tutustumme meille kummallekin aiemmin tuntemattoman taiteilijan tuotantoon, ja ihmettelemme samalla, mikä todella muodostaa taiteilijan jälkimaineen.Siinä sivussa Mikko kehottaa Harmony Korinea lopettamaan, Valtteri taas ajattelee vihalla katsomaansa dokumenttia.Lopuksi suosittelemme ranskalaista radiokanavaa ja humoristista nettisarjakuvaa.Tapa puhua Francesca Woodmanista 0:00Woodmanien perhe 14:05Francescan elämä 30:11Kuoleman jälkeen 1:01:38Francesca Woodmanin taiteen teemoista ja sisällöstä 1:13:44Suosittelut 1:41:21Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Kristin Hayter eli Lingua Ignota on yksi viimeisen kymmenen vuoden mielenkiintoisimpia yhdysvaltalaisia artisteja. Traumaattiset kokemukset, yhteiskunnallinen analyysi ja lukuisat musiikilliset ja ulkomusiikilliset vaikutteet yhdistyvät epätyypilliseksi populaarimusiikiksi. Onpa Hayterin musiikkia kutsuttu pelottavaksikin. Mutta onko väitteelle mitään perustaa?Siinä sivussa Mikko määrittelee lastenmusiikin, Valtteri taas toivoo lisää autonrenkaiden polttamista.Lopuksi suosittelemme eteeristä saksatarta ja hassuttelunettisivustoa.Kristin Hayterin äänestä ja juurista 0:00 Opinnot ja kohti muusikkoutta 20:58Americanan toinen puoli 48:55Väkivallan valitettava todellisuus 1:06:15Extreme-musiikista ja voiko musiikki pelottaa 1:21:00Johtopäätöksiä 1:45:59Suosittelut 1:55:55Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Syöksymme kauemmas historiaan kuin koskaan tähän mennessä, sillä nostamme esiin sydänkeskiajan lopulla eläneen, mystikoksi kutsutun hengellisen naisen. Marguerite Poretella oli kaikenlaisia ideoita, joita paavi ja muut vallanpitäjät eivät suuremmin rakastaneet. Yksinkertaisten sielujen peili -niminen teos johti roviotuomioon. Millainen kirja on kyseessä?Siinä sivussa Mikolta kestää kauan päästä asiaan, Valtteri taas ehdottaa begardiksi ryhtymistä.Lopuksi suosittelemme turkulaista antikvariaattia, slangisanakirjaa ja YouTube-kanavaa mystiikasta.Marguerite Porete 0:00Keitä ovat begiinit? 5:02Yksinkertaisten sielujen peili 31:27Ajaudumme sivupoluille… 1:10:22Loppukaneetti historiallisesta kontekstista 1:33:23Suosittelut 1:47:15Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Pelaatko elämässäsi vain lukuisia rajallisia, lyhytnäköisiä pelejä? Vai oletko yhden päättymättömän pelin pelaaja, valaistunut guru? Tällä kertaa puhumme elämän tarkoituksesta ja BISNEKSESTÄ kärsittyämme läpi kaksi self-help-kirjaa. Harjoittele parasta Pepsodent-hymyäsi peilin edessä, pian sinustakin tulee voittaja!Siinä sivussa niin Mikko kuin Valtteri joutuu puolustamaan henkilöitä, joista eivät pidä.Lopuksi suosittelemme taistelulaivakirjaa ja komediantäyteistä striimipalvelua.Aikakoodit:Intro aiheeseen 0:00James P. Carse 4:52Voiko rajallisia pelejä käsikirjoittaa? 34:42Päättymättömästä pelistä 48:45Simon Sinek 1:17:32Suosittelut 2:05:43Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Serial Experiments Lain on klassikon maineessa oleva animesarja, jonka teemoissa tuntuu 90-luvun lopun paranoia. Cocktail sisältää esimerkiksi kyberpunk-virtuaalitodellisuuksia, teiniangstia, lentäviä lautasia sun muuta. Keskustelemme sekä sarjasta että sen rinnalla julkaistusta Playstation-pelistä.Siinä sivussa Mikon vatsa murisee nälkäänsä, Valtteri taas muistelee The Wiren tunnusmusiikkia.Lopuksi suosittelemme kultti-scifi-häröilyä, tanssiohjelmaa Olympiasta ja albumillista funkahtavaa folk-musiikkia.Aikakoodit:2000-luvun vaihteen estetiikkaa 0:00Serial Experiments Lainin taustaa ja tematiikkaa 28:49Juonesta 44:21Videopeli ja tekijöiden vaikutteet 1:08:09Lain audiovisuaalisesti 1:35:57Sarjan perintö 1:45:12Suosittelut 2:06:02Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Francisco Goyan mustat maalaukset pelastettiin hänen huvilansa seiniltä Madridin Museo del Pradoon. Usein mystisinä hulluuden kuvauksina pidetyt teokset ovat todellakin mystiikan peitossa: jälkimaailmalla ei ole niiden tarkoituksesta tietoa. Katselemme näitä usein kaameina pidettyjä maalauksia avoimin mielin. Mukana jaksossa pitkästä aikaa myös kuulijapalautetta!Siinä sivussa Mikko epäilee, ettei jokaisella vanhalla miehellä ole rakastajatarta, Valtteri taas ei jaksaisi seitsemänkymppisenä enää maalata kyrpiä.Lopuksi suosittelemme brasilialaista kulttielokuvaa ja antinatalistisen kauhukirjailijan novellikokoelmaa.Aikakoodit:Goyasta, mitä emme tiedä ja tiedämme 0:00Johdatus mustiin maalauksiin 23:24Mustat maalaukset, osa 1 | Pyhiinvaellus San Isidroon 40:45Kaksi munkkia 47:18Judit ja Holofernes 52:28Saturnus 57:44Noitasapatti 1:05:21La Leocadia 1:14:41Koira 1:22:10Mustat maalaukset, osa 2 | Asmodea 1:28:34Inkvisitio 1:36:13Naiset nauramassa 1:41:22Poliitikot 1:45:41Nuijataistelu 1:50:34Atropos 1:54:40Vanhukset sopalla 2:00:45Yhteenveto, Goyan perintö 2:05:41Kuuntelijapalautetta 2:20:19Suosittelut 2:42:12Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Käsittelemme ongelmapelaamista ja käytämme lähdeteoksenamme Natasha Dow Schüllin teosta Addiction by Design, josta keskustelemme pääaiheemme ohessa. Mitä opimme kolikkopelien koukuttavuudesta ja millaisia omat asenteemme ongelmapelaamiseen ovat?Siinä sivussa Mikko ei osaa nimetä suosikkikolikkopeliään, Valtterille se on Kulta-Jaska.Lopuksi suosittelemme kahta videopeliä: kauhuteemaista visual novelia sekä uhkapelien koukuttavuutta hyödyntävää viihdettä, johon ei menetä kaikkia rahojaan.Aikakoodit:Addiktion määritelmistä 0:00Teoksen esittely 9:30Uhkapelit Suomessa ja syvemmälle Addiction by Designiin 26:08Machine Zone 58:26Moraalisia tuumailuja 1:22:52Suosittelut 2:00:45Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Kolmas tuotantokausi aloitetaan Juhan af Grannilla, tunnetuimmalla lentäviin lautasiin ja avaruusolentoihin liitetyllä suomalaisella ruutukasvolla. Grannin dokumentit ovat paljon parempia kuin Ancient Aliens. Kuuntele ohjelma, niin tiedät miksi!Siinä sivussa Mikko haikailee mökille vhs-nauhojen ääreen, Valtteria taas eivät kiinnosta kenenkään abduktiotarinat.Lopuksi suosittelemme belgialaista stop motion -animaatiota ja australialaista satiiria.Aikakoodit:Tervetuloa kolmannelle kaudelle 0:00Lapsuuden avaruusolennot 6:33Juhan af Grann, mainosmies, show-mies ja ufo-mies 15:04Vieraita taivaalta sekä Ufot ja paranormaalit ilmiöt 38:53Ufot ja uskonto 1:11:12Grannin estetiikkaa ja loppukaneetit 1:31:56Suosittelut 1:58:22Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Itsekeskeisyydessämme kertaamme menneisyyttä ja käsittelemme kesän viimeisessä bonusjaksossa viittä eniten ja viittä vähiten kuunneltua jaksoamme. Ovatko kuuntelijoiden suosikit ja inhokit yllättäviä? Mitä muistamme ja mitä emme? Olemmeko palanneet käsittelemiimme aiheisiin?Siinä sivussa puhumme kaikenlaista mieleemme juolahtavaa taiteesta ja yhteiskunnasta. Seuraavalla kerralla palaamme kehiin lokakuun lopussa kolmannen kauden uusien jaksojen parissa!Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.Aikakoodit:Intro 0:00Ensimmäinen pari uunista ulos 6:34Toinen pari ja puhetta kuuntelijoiden motiiveista 18:42Kolmas pari ja puhetta... pahuudesta? 36:23Neljäs pari ja kuinka teemme kaiken väärin 1:06:28Viimeinen pari uunista ulos. Mitä haemme podcastilta? 1:22:00Miksaus Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

"Yhtenäiskulttuuri" on tosiasiassa vain muutamassa vuodessa hapertuvaa materiaalia. Muun muassa sen huomasimme puhuessamme kesän kolmannessa bonuksessa Markus Kajon kirjoista ja tv-sarjoista. Onko Kajo edelleen kiinnostava hahmo? Miltä hänen työnsä vaikuttavat sellaisen silmiin, joka ei ole koskaan tutustunut niihin?Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.Aikakoodit:Intro 0:00Ärsyttävä lukiolainen -paketti 13:25Kajon tv-tuotannosta ja kaikenlaisia sivupolkuja 23:37Kajon ääni eli tyyli eli mitä Kettunen yrittää sanoa 47:56Surrealismia, eikös juu 1:13:32Miksaus Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Tiivistämme suomalaisen ruoan kulttuurihistorian epäreilun mittaiseksi paketiksi. Tyypilliseen tapaan horisemme samalla mitä sylki suuhun tuo. Kuinka vanhoja suomalaiset klassikkoruoat ovat? Syödäänkö pitäjäruokia enää ja miksi? Millaisia olivat meidän arkiruokamme lapsuudessa ja nyt? Näitä ja muita kysymyksiä pyörittelemme kesän toisessa bonusjaksossa. Kotisivuiltamme löytyvät nyt myös kahden ensimmäisen tuotantokautemme kulttuurisuosittelut helposti selattavana taulukkona.Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.Aikakoodit:Suomalaisen ruoan määrittelyä 0:00Keskiaika 11:10Modernia kohti 30:17Pitäjäruoat 38:54Suomalainen arkiruoka nyt 57:34Kohti globaalia 1:17:32Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

On kesän ja bonusjaksojen aika! Tänä vuonna moni bändi on tekemässä paluun keikkalavoille: Thee Ultra Bimboos, Damn Seagulls, Ville Leinonen & Valumo… Keskitymme tässä jaksossa yhteen palaavaan yhtyeeseen eli Absoluuttiseen Nollapisteeseen. Ärsyttävinä entisinä progenuorina Absot on kummallekin meistä tuttu yhtye. Mutta miltä bändin musiikki kuulostaa nyt?Mediaalisen maailman lisämateriaalissa ei ole mukana suositteluja, palauteosiota eikä taustatyötä. Keskitymme lähinnä löpinään milloin mistäkin aiheesta.Aikakoodit:Intro 0:00Keikkakulttuuria 9:48Takaisin Nollapisteeseen 25:07Millaista musiikkia tämä nyt onkaan? 45:46Syvemmälle diskografiaan 1:04:40Lopuksi moitimme suomalaisia papparokkareita 1:32:03Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

PAHOITTELEMME jakson tavallista heikompaa äänenlaatua.Toisen kautemme päättää tohtori Matti Hagelbergin magnum opus Läskimooses, giganttinen sarjakuvakertomus tappajaplaneetasta, Suomen kansan mytologisista taustoista ja kristalliolennoista. Muun muassa.Siinä sivussa Mikko teoretisoi omia kriittisiä päämääriään, Valtteri taas esittää hämmästelevänsä kuulentoja.Lopuksi suosittelemme kiinalaista ravintolaa ja asenteiltaan vanhentunutta sarjakuvaa.Palaamme kesällä bonusjaksojen merkeissä!Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.Aikakoodit:Hagelbergistä ja taustoista 0:00Läskimooses 23:27Syvemmälle Läskimoosekseen 1:02:40Suosittelut, bonusjaksoista, ensi kaudesta ja hyvästit 2:08:22Jakson kirjalähteet:Hagelberg, Matti (2021). Läskimooses. Helsinki: Asema Kustannus.Hagelberg, Matti (2023). Suomaan kansan muinaisusko. Helsinki: WSOY.Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Podcastin ensimmäinen vieras, miksaajamme Kalle, liittyy seuraan, kun keskustelemme elokuvailtojemme ilona vuosien ajan toimineesta länsisaksalaisesta ohjaajalegendasta. Keskitymme erityisesti Fassbinderin sukupuolivähemmistökuvauksiin. Samalla pohdimme, mikä RWF:n maailmassa meihin vetoaa?Lopuksi suosittelemme masentavaa tv-elokuvaa ja kulttuurilehden auttamista.Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.Aikakoodit:Fassbinder-klubi kokoontuu 0:00Kuka oli Rainer Werner Fassbinder? 9:19Fassbinderin LGBT-elokuvista 1 46:47Miksi ihmeessä Fassbinder kiehtoo meitä? 1:24:46Fassbinderin LGBT-elokuvista 2 1:36:49Suosittelut 2:34:46Jakson poikkeuksellisen vapaamuotoisuuden vuoksi lähteet jätetään tällä erää listaamatta.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Yksi kautta aikain tunnetuimmista brittiläisistä tilannekomedioista on Todella upeeta, joka rikkoi aikansa normeja useammallakin tavalla. Sen tausta taas on 80-luvun alun vaihtoehtokomediassa. Keskustelemme niin alt comedyn taustoista kuin sitcomien lähestyttävyydestä.Siinä sivussa Mikko luettelee Euroopan kolme huonointa maata, Valtteri taas selittää mitä on flanderisaatio.Lopuksi suosittelemme syöksyä tv-kulttuurin historiaan ja selainpohjaista taidepeliä.Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.Aikakoodit:Ison-Britannian vaihtoehtokomediasta 0:00Todella upeeta: premissi ja hahmot 35:59Todella upeeta: analyysi 1:16:46Sarjan vaikutus 1:45:41Suosittelut 2:06:35Jakson kirjalähteet:Double, Oliver (2020). Alternative Comedy: 1979 and the Reinvention of British Stand-Up. Lontoo & New York: Bloomsbury.Double, Oliver & Lockyer, Sharon (toim.) (2022). Alternative Comedy Now and Then: Critical Perspectives. Cham: Palgrave Macmillan.Lumley, Joanna (2011). Absolutely. Lontoo: Orion Books.Quirk, Sophie (2018). The Politics of British Stand-Up Comedy: The New Alternative. Cham: Palgrave Macmillan.Stubbs, David. Different Times (2023): A History of British Comedy. Lontoo: Faber & Faber.Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Ei enää ihminen on sukupolvesta toiseen juhlittu japanilainen klassikkoromaani, josta on olemassa lukuisia adaptaatioita. Luemme niin alkuteoksen kuin kauhumangan neron Junji Iton sarjakuvaversion siitä ja vertailemme niitä keskenään. Keskustelemme muun muassa itsemurhasta, rooleista joita otamme ja kirjallisuuden psykologisista tulkinnoista.Siinä sivussa Mikko analysoi omaa retoriikkaansa, Valtteri taas pahoittelee, että toivoi julkkikselle ikävyyksiä.Lopuksi suosittelemme kiinalaista mielisairaaladokumenttia ja päräyttävää kauhusarjakuvaa.Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijan liitto.Aikakoodit:Osamu Dazaista 0:00Ei enää ihminen 39:30Lisää Ei enää ihmisestä 1:07:44Junji Iton näkemys 2:05:40Kuuntelijapalautetta 3:05:41Suosittelut 3:18:46Jakson kirjalähteet:Dazai, Osamu (1969). Ei enää ihminen. Helsinki: Weilin+Göös. (Japaninkielinen alkuteos Ningen Shikkaku, 1948)Ito, Junji (2019). No Longer Human. San Francisco: Viz Media. (Japaninkielinen alkuteos Ningen Shikkaku, 2017–2018)Lyons, Phyllis (1985). The Case of Osamu Dazai. Stanford: Stanford University Press.Wolfe, Alan Stephen (1990). Suicidal Narrative in Modern Japan – The Case of Dazai Osamu. Princeton: Princeton University Press.Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Monstress on palkittu ja luettu indie-sarjakuva, jota kuvaillaan usein young adult -fiktioksi. Mutta onko se sitä? Mitä ihmettä edes on young adult -fiktio? Näitä ja monia muita estetiikkaan, fanikulttuuriin ja fantasiagenreen liittyviä kysymyksiä pyörittelemme tässä poikkeuksellisen paljon asian vierestä puhumista sisältävässä jaksossa.Siinä sivussa Mikko huolestuu infantilismista, Valtteri taas pauhaa eteläafrikkalaisesta taiteilijasta.Lopuksi suosittelemme uusiseelantilais-australialaista visailuohjelmaa ja etiopialaista jazzia. Antisuosittelussa... eräs eteläafrikkalainen taiteilija.Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.Aikakoodit:Fantasiasta genrenä 0:00Monstressin taustoista, fanifiktiosta ja muusta 24:04Lisää Monstressin taustoista 52:31Monstressin maailma ja vastaanotto 1:07:40Suosittelut 2:07:45Jaksossa ei ole käsiteltyä teosta lukuun ottamatta kirjalähteitä.Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Syöksymme innosta puhkuen Tetriksen kulmikkaaseen maailmaan. Puhumme Neuvostoliiton videopeli-ihmeen taustoista, kilpapelaamisskenestä ja erittäin huonosta elokuva-adaptaatiosta. Siinä sivussa Mikko eksyy vastailemaan kysymyksiin peliteoriasta, Valtteri taas ottaa johtavan aseman. Lopuksi suosittelemme venäläistä klassikkokirjaa ja peräti kahta videopeliaiheista YouTube-kanavaa. Jakso on Mikon sairastelun takia viikon myöhässä. Korjaamme aikataulua, joten seuraava jaksomme ilmestyy jo kahden viikon päästä. Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto. Aikakoodit: Intro 0:00 Tetriksen historiaa 9:27 Tetriksen kilpaskene ja peliteoriaa 1:02:56 Elokuvasovituksesta 2:06:19 Suositukset 2:27:27 Jakson kirjalähde: Tavinor, Grant (2009): The Art of Video Games. Chichester: Blackwell Publishing. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Tutustumme tässä jaksossa Anne Charlotte Robertsoniin, joka loi elämästään yhden naisen kokoisen taideteoksen. Erityisesti kiinnitämme huomiota Robertsonin yli 30-tuntiseen magnum opukseen, Five Year Diaryyn, joka kuvaa tekijänsä syömishäiriötä, mielenterveysongelmia ja yksinäisyyttä.Lopuksi suosittelemme seitsemää suomalaista kaunokirjallista teosta ja epätavallista jazz-dokumenttia.Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto.Aikakoodit:Kokeellisesta elokuvasta 0:00Anne Charlotte Robertsonin elämästä 12:03Robertsonin elokuvat 34:11Five Year Diary, osa 1 44:20Five Year Diary, osa 2 1:07:52Five Year Diary, osa 3 1:47:08Kuuntelijapalautetta 2:08:26Suosittelut 2:15:28Jakson kirjalähteet:Grønstad, Asbjørn & Vågnes, Øyvind (toim.) (2019). Invisibility in Visual and Material Culture. Cham: Palgrave Mcmillan.MacDonald, Scott (1992): A Critical Cinema 2 : Interviews with Independent Filmmakers. Berkeley & Los Angeles: University of California Press.Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

Nuoren lgbt-kirjailijan viimeiseksi jäänyt romaani on pistänyt juontajat tonkimaan taiwanilaisen lesbokulttuurin historiaa. Samalla puhutaan naiskirjoituksesta ja tunnustuskirjallisuuden raadollisuudesta. Nyt ollaan Mediaalisen maailman todellisessa ytimessä, paikassa jossa tekijätkin oppivat jotain uutta. Siínä sivussa Mikon lausumisvirheitä korjaa uusi luotettava assistentti, Valtteri taas kokee tulleensa hakatuksi. Lopuksi suosittelemme queeristi röyhkeää hyperpoppia ja lovecraftilaista kauhusarjakuvaa. Antisuosittelussa reality-tv-sarja, jossa koomikot ottavat toisistaan mittaa. Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto. Aikakoodit: Lyhyt esittely 0:00 Taiwanin demokratisoitumisen ja kirjallisuusskenen taustaa 8:25 Qiu Miaojinin elämästä 1, Taiwanin lesbojen kulttuurista 15:11 Qiu Miaojinin elämästä 2, kohti Last Words from Montmartrea 41:53 Last Words from Montmartre 53:30 Kuuntelijapalautetta 1:45:11 Suosittelut 2:04:06 Jakson kirjalähteet: Chiang, Howard (toim.) (2012). Transgender China. New York: Palgrave Macmillan. Chiang, Howard & Wang, Yin (toim.) (2017). Perverse Taiwan. New York ja Lontoo: Routledge. Martin, Fran (toim.) (2003). Angelwings. Honolulu: University of Hawai'i Press. Martin, Fran (toim.) (2003). Situating Modernities. Hongkong: Hong Kong University Press. Martin, Fran & Heinrich, Larissa (toim.) (2006). Embodied Modernities. Honolulu: University of Hawai'i Press. Qiu, Miaojin (2014). Last Words from Montmartre. New York: New York Review of Books. (Kiinankielinen alkuteos Qiu, Miaojin: 蒙馬特遺書, 1996) Qiu, Miaojin (2017). Notes of a Crocodile. New York: New York Review of Books. (Kiinankielinen alkuteos Qiu, Miaojin: 鱷魚手記, 1994) Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko ja musiikkipankit, logo Camila Motta.

David Bowien Berliini-trilogia ei ole trilogia eikä suurin osa siitä ole syntynyt Berliinissä. Silti sitä pidetään luomisvoimansa huipulla olevan artistin merkittävimpänä taidonnäytteenä. Pohdimme sekä pop-musiikkia mullistaneiden albumeiden jälkimainetta että kollektiivisen yhteistyön tärkeyttä. Siinä sivussa Mikko odottaa vihaisia sähköposteja, koska meni kutsumaan Magmaa krautrockiksi, Valtteri taas kertoo suhteestaan kitschiin. Mukana uusi osio eli kuuntelijapalaute! Lopuksi suosittelemme häröä tv-iltamaa ja industrial-musiikin pioneereja. Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto. Aikakoodit: Intro 0:00 David Bowie ennen Berliini-trilogiaa 11:00 Johdatus Berliini-trilogiaan 35:42 Berliini-trilogia 1: Low 45:41 Berliini-trilogia 2: Heroes 1:24:42 Berliini-trilogia 3: Lodger 1:57:55 Trilogian merkitys ja omat mielipiteet 2:10:15 Kuuntelijapalautetta 2:32:18 Suositukset 2:49:43 Jakson kirjalähteet: Buckley, David (2005). Strange Fascination. Lontoo: Virgin Books. Pegg, Nicholas (2011). The Complete David Bowie. Lontoo: Titan Books. Seabrook, Thomas Jerome (2008). Bowie in Berlin. Lontoo: Jawbone Press. Wilcken, Hugo (2011). Low. New York: Continuum. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Tervetuloa Mediaalisen maailman toiselle tuotantokaudelle! Aloitamme uuden kierroksen pyhäinpäivätunnelmissa eli kauhuteemaisella jaksolla. Silent Hill 2 on videopelien klassikko. Vieläkö teos värisyttää selkäpiitä vai onko aika rapauttanut yhtä maailman arvostetuimmista peleistä? Siinä sivussa Mikko murisee kuin koira, Valtteri taas pyörittelee silmiä alusvaatebeibelle. Lopuksi suosittelemme poikkeuksellista murhamysteeripeliä ja tamppausradio-show'ta Tampa Baysta. Mediaalista maailmaa on tukenut Suomen arvostelijain liitto. Aikakoodit: Hiukan kauhusta genrenä 00:00 Silent Hillin taustoista 10:07 Pelin juoni I: lähtökohta ja sivuhahmot 44:07 Pelin juoni II: hirviöt, kauhun tyypit ja lopetukset 1:28:02 Silent Hilli(e)n perintö 2:23:53 Omat kokemuksemme 2:39:59 Suosittelut 3:04:20 Jakson kirjalähteet: Nae, Andrei (2022): Immersion, Narrative, and Gender Crisis in Survival Horror Video Games. New York: Routledge. Pagnoni Berns, Fernando Gabriel et al. (toim.) (2001): Japanese Horror Culture: Critical Essays on Film, Literature, Anime, Video Games. Lanham: Lexington Books. Perron, Bernard (toim.) (2009): Horror Video Games – Essays on the Fusion of Fear and Play. Jefferson: McFarland & Company. Perron, Bernard (2012): Silent Hill – The Terror Engine. Ann Arbor: The University of Michigan Press. Williams, Anne (1995): Art of Darkness: A Poetics of Gothic. Chicago & Lontoo: The University of Chicago Press. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Kauden viimeisessä jaksossa tutustumme moderniin tasoloikkapelien klassikkoon, joka niin rankaisee kuin hellii pelaajaansa. Celestestä on lyhyessä ajassa tullut maailman parhaiden videopelien joukkoon nostettu indie-tuotanto. Mutta mitä teos on tarkalleen syönyt ja mikä suhde sillä on muun muassa transsukupuolisten kokemuksiin? Siinä sivussa Mikko ei jaksa enää ainuttakaan millenniaalien terapiakertomusta, Valtteri taas aprikoi 35 dollarin soundtrackin ostamista. Pöytä naksuu tuttuun tapaan. Lopuksi suosittelemme nettiradiopalvelua ja kanadalaista toden ja valheen rajalla kulkevaa piilokameraohjelmaa.  Aikakoodit: Celesten taustoista 0:00 Pelin sisältö ja mekaniikka 18:46 Omat pelikokemukset ja Celesten vastaanotto 1:06:58 Suosittelut ja hyvästit 1:28:31 Jaksossa ei ole kirjalähteitä. Muut käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Kanadalaisen Dave Simin kunnianhimoinen ja ristiriitainen eepos Cerebus mullisti independent-sarjakuvien kentän. Vuosikymmenien ajan julkaistu suurteos on Suomessa vähän tunnettu, mutta sen vaikutus tuntuu edelleen lukuisten jäljittelijöiden kautta. Puhumme tässä jaksossa Cerebuksen kenties tunnetuimmasta osasta, High Societysta, sekä laajemmin niin vihatun kuin arvostetun Simin elämästä ja urasta. Siinä sivussa Mikko määrittelee graphic novelin, Valtteri taas korjaa vääriä käsityksiä The Twilight Zonesta. Lopuksi suosittelemme brittiläistä antologia-tv-sarjaa ja filosofista underground-sarjakuvaa. Aikakoodit: Dave Simin varhaiselämä 0:00 High Societysta 43:22 Simin radikalisoituminen 1:35:39 Puhetta rahasta, mistäs muusta! 2:04:17 Suosittelut 2:31:44 Jakson kirjalähde: Hoffman, Eric (2012) (toim.). Cerebus the Barbarian Messiah : Essays on the Epic Graphic Satire of Dave Sim and Gerhard. Jefferson & Lontoo: McFarland & Company. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Gangsteriversio Nancy Sinatrasta, nepo baby, noita, konservatiivien lemmikki, LGBTQ-ikoni... Pop-muusikko Lana Del Reyn julkisuuskuvaa on pyöritelty monesta eri näkökulmasta, mutta tässä jaksossa keskitymme ennen kaikkea hänen tapaansa hyödyntää nostalgiaa ja saamme samalla tekosyyn puhua nostalgiasta laajemmin. Siinä sivussa Mikko kiistää jyrkästi oman nostalgisuutensa, Valtteri taas toivoo, ettei etuoikeutettu elämä tarkoita suruttomuutta. Lopuksi suosittelemme campia avaruusseikkailua ja ranskalaista kulttimuusikkoa. Aikakoodit: Kuka on Lana Del Rey? 0:00 Julkisuuskuvasta ja ironiasta 23:56 Lyhyesti itse musiikista 54:43 Sukellus nostalgiakäsityksiin 1:02:54 Suosittelut 2:02:10 Jakson kirjalähteet: Boym, Svetlana (2008). The Future of Nostalgia. New York: Basic Books. Coontz, Stephanie (2016). The Way We Never Were – American Families and the Nostalgia Trap. New York: Basic Books. Del Rey, Lana (2020). Violet Bent Backwards Over the Grass. New York: Simon & Schuster. Hatherley, Owen (2016). The Ministry of Nostalgia. Lontoo: Verso. Steiner, George (2004). Nostalgia for the Absolute. Toronto: House of Anansi. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Belgialaisen Chantal Akermanin Jeanne Dielman, 23 quai du Commerce, 1080 Bruxelles (1975) valittiin vuonna 2022 Sight & Sound -elokuvalehden äänestyksessä maailman parhaaksi elokuvaksi. Tämä on lähtökohta, kun keskustelemme ohjaajasta, hänen merkityksestään ja teostensa teemoista. Puhumme myös slow cinemasta, listaamisesta ja kaanonien rakentumisesta. Katsoimme valtavan määrän Akermanin elokuvia ja kerromme suosikkimme. Siinä sivussa Mikko matkii dudebro-podcastaajia, Valtteri taas jakelee tähtiä. Kuuntelemalla jakson voit myös laskea montako kertaa Mikko lausuu väärin nimen Jeanne. Lopuksi suosittelemme australialaista elokuvalehteä ja feminististä kuvataiteilija-animaattoria. Aikakoodit: Sight & Sound, listat ja kaanonit 0:00 Chantal Akerman ja hänen varhaisuransa 22:06 Akerman Jeanne Dielmanin jälkeen 1:16:24 Suosittelut 2:20:11 Jakson kirjalähteet: Margulies, Ivone (1996). Nothing Happens - Chantal Akerman's Hyperrealist Everyday. Durham & Lontoo: Duke University Press. McFadden, Cybelle H. (2014). Gendered Frames, Embodied Cameras - Varda, Akerman, Cabrera, Calle, and Maïwenn. Madison & Teaneck: Fairleigh Dickinson University Press. Wakeman, John (toim.) (1988). World Film Directors Volume II: 1945-1985. New York: The H. W. Wilson Company. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

The Secret of Monkey Island (1990) mullisti seikkailupelien genren. Point and click -seikkailuja on sittemmin väitetty kuolleeksi videopeligenreksi, enemmän tai vähemmän pätevillä perusteluilla. Pelasimme klassikon ja pohdimme sen lumoa vielä yli 30 vuotta julkaisun jälkeen. Siinä sivussa Mikko joutuu kuulusteltavaksi, Valtteri taas viettää parisuhdeaikaa rommilasillisen äärellä. Lopuksi suosittelemme ongelmanratkaisupelien modernia klassikkoa ja euro jank -hassuttelua, kumpikin meriteemaisia! Aikakoodit: Lyhyesti seikkailupelien määritelmästä 0:00 Seikkailupelien ja Monkey Islandin historiaa 3:53 Miltä peli näyttää nykypäivänä? 51:28 Suosittelut 1:52:04 Jakson kirjalähteet: Kalata, Kurt (toim.) (2011). The Guide to Classic Adventures. Scotts Valley: CreateSpace. Montfort, Nick (2005). Twisty Little Passages – An Approach to Interactive Fiction. Cambridge: MIT Press. Reed, Aaron A.; Murray, John T. & Salter, Anastasia (2020). Adventure Games – Playing the Outsider. New York: Bloomsbury. Salter, Anastasia (2017). Jane Jensen – Gabriel Knight, Adventure Games, Hidden Objects. New York: Bloomsbury. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Huom! Äänenlaadussa on jakson alussa notkahdus, joka kuuluu erityisesti Valtterin puhuessa. Ongelma jatkuu 23:33 asti, jonka jälkeen ohjelma palaa totuttuun tasoonsa. Pahoittelemme teknisiä sekoilujamme.Tällä kertaa katsoimme Suvi Westin ohjaaman Eatnameamet-dokumenttielokuvan. Teos sai pohtimaan Suomen ja suomalaisten suhdetta saamelaisiin. Pyörittelemme muun muassa sitä, paljonko saamelaisten asiat kiinnostavat suomalaisia ja miten saamelaiset on esitetty elokuvissa.Siinä sivussa Mikko ei onnistu pitämään poliittisia antipatioitaan sisällään, Valtteri taas kritisoi erästä julkkista.Lopuksi suosittelemme elokuvakritiikki-YouTube-kanavaa ja taiteilijakollektiivin podcastia.Aikakoodit:Saamelaisten asemasta 0:00Eatnameametista 28:10Saamelaiset elokuvissa 1:22:19Suosittelut 1:54:07Jakson kirjalähteet:Lehtola, Veli-Pekka (2022). Entiset elävät meissä. Saamelaisten historiat ja Suomi. Helsinki: Gaudeamus.Ranta, Kukka & Kanninen, Jaana (2019). Vastatuuleen – Saamen kansan pakkosuomalaistamisesta. Helsinki: S&S.Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme.Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Lobsang Rampa oli tiibetinbuddhalainen munkki, jonka elämäkerrasta tuli 1950-luvulla bestseller. The Third Eye tutustutti monet länsimaalaiset ensimmäistä kertaa sortovallan alla kärvistelevään Tiibetiin ja sen kulttuuriin. Vai menikö asia kuitenkaan ihan näin? Miten tähän kaikkeen liittyvät devonilainen putkimies ja Mrs. Fifi Greywhiskers? Ohjelmamme pureutuu tällä erää huijariuden anatomiaan. Siinä sivussa Mikko muistelee pieleen mennyttä haastattelua, Valtteri taas tunnustaa heikkoutensa olevan terve skeptisyys. Lopuksi suosittelemme underground-nettisivustoa ja maailman hitainta joululevyä. Antisuosittelussa TV:n joulukuinen klassikko. Aikakoodit: Lobsang Rampa 00:00 Miksi puhumme Rampasta? 23:32 The Third Eye 29:35 Rampan edesottamukset jälkeenpäin 56:58 Huijariuden anatomiasta 1:28:27 Suosittelut 2:07:44 Jakson kirjalähteet: Lopez, Donald S. (1999): Prisoners of Shangri-La: Tibetan Buddhism and the West. Chicago: University of Chicago Press. Rampa, Lobsang T. (1956): The Third Eye. Lontoo: Secker & Warburg. Yapp, Nick (1992): Hoaxers and Their Victims. Lontoo: Robson. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Douglas Adamsin Linnunradan käsikirja liftareille on monelle nörtille jo lapsuudesta tuttu scifistinen huumori-franchise. Tässä ohjelmassa puhumme ilmiöstä laajemmin mutta keskittyen ennen kaikkea BBC:n alkuperäiseen radiosarjaan vuodelta 1978. Siinä sivussa Mikolla on ongelma auteur-teorian kanssa, Valtteri taas ei naura enää lapsuuden suosikilleen. Lopuksi suosittelemme improvisoitua podcast-komediaa ja svengaavaa jazz-krautrockia. Aikakoodit: Intro 0:00 Mikä on Linnunrata? 2:57 Kuka oli Douglas Adams? 9:45 Vaikuttimet ja yhteistyökumppanit 46:50 Mistä Linnunrata kertoo? 56:50 LInnunradan perintö 1:12:04 Suosittelut 1:50:48 Jakson kirjalähteet: Adams, Douglas (2012): The Hitchhiker's Guide to the Galaxy: Original Radio Scripts Lontoo: Pan Books. Gaiman, Neil (2019): Don't Panic: Douglas Adams & The Hitchhiker's Guide to the Galaxy Lontoo: Titan Books. Welsh, Ken (1988): Hitch-hiker's Guide to Europe. Glasgow: William Collins, Sons & Co. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta

Toisessa jaksossamme pohditaan robottisotien lumoa. BattleBots on vuodesta 2000 asti pyörinyt tv-ohjelma, jossa erilaiset kotikutoiset robotit ottavat toisistaan mittaa tuhansien katsojien hurratessa ympärillä. Käsittelemme ohjelman show-henkeä ja sukupuoliasetelmia sekä sen taustaa insinöörien underground-kulttuurissa. Tietenkin hehkutamme myös itse robotteja! Siinä sivussa Mikko on kuullut tarpeeksi monta kertaa Espanjan inkvisitiosta, Valtteri taas toivoo ruokakriitikolle pahaa. Lopuksi suosittelemme 1900-luvun alun poliittista jännäriromaania ja tappajaroboteista kertovaa eksploitaatioelokuvaa. Aikakoodit: BattleBotsin synty ja taustat 0:00 Televisiotuotannosta 36:21 Puhutaan viimein roboteista! 55:11 Suosittelut 1:40:20 Kirjalähteet: Kuang, Cliff & Fabricant, Robert (2019). User Friendly: How the Hidden Rules of Design Are Changing the Way We Live, Work, and Play. New York: MCD. Stone, Brad (2007). Gearheads: The Turbulent Rise of Robotic Sports. New York: Simon & Schuster. Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Tervetuloa Mediaaliseen maailmaan! Tarkastelemme kolmen viikon välein uutta kulttuuriaihetta, annamme sille kontekstin ja puramme sen osiin. Ensimmäisessä jaksossa käsittelemme George Orwellin klassikkoromaania Vuonna 1984, joka on yksi 1900-luvun myydyimmistä kirjoista. Silti monet ovat vain valehdelleet lukeneensa sen. Toisaalta sosialistin kirjoittama totalitarismin vastainen klassikko on noussut oikeiston hehkuttamaksi pakkolukemistoksi. Millainen kirja todella on kyseessä? Mistä Orwell sai siihen ideansa? Siinä sivussa Mikko plärää Suomen Sisun lukulistaa, Valtteri taas kertoo nauttivansa kurjuudesta. Samalla taustalla paukkuu niin syyssade kuin mikrofonin johto. Lopuksi suosittelemme takavuosien kulttimaineeseen noussutta neo-noir-elokuvaa ja liminaalitiloihin perustuvaa videopeliä. Aikakoodit: Podcastin esittely 0:00 Intro aiheeseen 7:02 Orwellin varhaiselämä 18:04 Aika Espanjassa ja kohti 1984:ää 49:09 Vuonna 1984 1:03:38 Suosittelut 2:46:38 Jakson kirjalähteet: Crick, Bernard (2019): George Orwell: A Life. Toronto: Sutherland House. (Alkuteos Crick, Bernard: George Orwell: A Life, 1980) Lynskey, Dorian (2019): The Ministry of Truth. New York: Doubleday. Orwell, George (2000): Essays of George Orwell. Lontoo: Penguin Classics. Orwell, George (1984): Vuonna 1984. Helsinki: WSOY. (Englanninkielinen alkuteos Orwell, George: Nineteen Eighty-Four, 1949) Muut jaksossa käyttämämme lähteet löytyvät kotisivuiltamme. Miksannut Kalle Lyytikäinen, musiikki Riiko, logo Camila Motta.

Minkä takia Sight and Sound -lehdessä äänestettiin maailman parhaaksi elokuvaksi belgialainen slow cinema -teos? Miksi George Orwellin Vuonna 1984 on äärioikeiston suosima kirja? Ketkä haluavat katsoa TV:stä kotikutoisia robotteja romuttamassa toisiaan? Muun muassa näihin kysymyksiin etsivät vastauksia mediatutkija Valtteri Kauraoja ja kriitikko Mikko Lamberg, jotka keskustelevat heitä viime aikoina kiinnostaneista teoksista muun muassa kirjallisuuden, videopelien ja elokuvien saralla: Kuka teki ja miksi? Millä rahalla? Mikä oli vastaanotto? Ja mitä teos haluaa sanoa? Mediaalinen maailma on keskustelu-podcast taiteesta ja viihteestä. Uskomme, että kontekstia tutkimalla voidaan esittää kiinnostavimmat kysymykset. Ensimmäisessä kaudessa on 10 jaksoa, jotka ilmestyvät 22. lokakuuta alkaen kolmen viikon välein.