Metsä, maailma ja me

Taidemaalari ja Vapaan taidekoulun rehtori Elina Merenmies on vuosikymmeniä maalannut metsiä. Synkeitä, läpikäymättömiä, värikkäitä, toiveikkaita. Kulttuuritoimittaja Ville Hänninen tapasi Merenmiehen, ja tässä Metsä, maailma ja me -podcastin jaksossa he keskustelevat Merenmiehen elämän metsistä Euroopassa ja Suomessa.

Filosofi, kirjailija Antti Salmisen tuotannon keskiössä ovat ekologiset ja yhteiskunnalliset teemat. Salminen on muun muassa kirjoittanut yhdessä filosofi Tere Vadénin kanssa niin sanotun energiatrilogian, joka on laajasti vaikuttanut suomalaiseen ekologiseen ajatteluun. Trilogiassa he tarkastelevat sitä, miten kokemuksemme ihmisenä modernissa maailmassa on fossiilienergian sävyttämää. Koko itseymmärryksemme olisi ratkaisevasti toisenlainen ilman öljyä ja hiiltä – massaksi tiivistynyttä mustaa aurinkoa.Toimittaja Mika Pekkola tapasi Salmisen Tampereella. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa.

Sanna Karhu on ekofeministi, filosofi ja sukupuolentutkimuksen dosentti, joka opettaa Helsingin yliopistossa feminististä teoriaa. Karhulta ilmestyy tänä vuonna yhdessä Johanna Oksalan kanssa kirjoitettu teos What is Ecofeminism, joka johdattaa ekofeminismin perusteisiin.Toimittaja Kaisu Tervonen haastatteli Sanna Karhua. Keskustelussa käsitellään ekofeminististä käsitystä maailmasta, sorron eri muotoja ja niiden limittymistä ja yhdistymistä. Voiko esimerkiksi vihreää siirtymää toteuttaa oikeudenmukaisesti vanhan, kolonialismiin pohjautuvan, kapitalistisen järjestelmän puitteissa?

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan.Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön.”En jaksa kauheasti Suomen taloutta murehtia, koska nähdäkseni meillä on isompiakin huolia”, Kontula sanoo.”Jos ei näitä ekologisia haasteita selätetä, niin meidän taloudelliset ongelmat kasvaa sellaisiin mittakaavoihin, että me ei tiedetä siitä vielä mitään tänä päivänä.”Mistä löytää suuriin muutoksiin tarvittava voima? Voiko demokratiaan enää luottaa?Suurten ympäristökriisien ja ihmiskunnan kohtalonkysymysten tiimoilta toimittaja Mika Pekkola haastatteli Kontulaa eduskunnassa.Jakson äänitys, videot ja valokuvaus: Emma GrönqvistLeikkaus: Vilppu RantanenMusiikki: Hawkin: WoodsVoiman metsäjournalismia tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.

Vuoden 2026 alussa astui voimaan metsästyslain muutos, jolla mahdollistettiin suden kiintiömetsästys. Kirjailija ja toimittaja Heidi Nummi kummeksuu sitä, että yksi syy metsästyksen laillistamiseen oli laittoman salametsästyksen vähentäminen.”Yksi syy, jolla perusteltiin tätä tappolakia oli, että jos ei saada laillisesti tappolupia, sitten tehdään salametsästystä”, hän sanoo.Nummi perehtyi petokysymykseen kirjoittaessaan nuortenromaaniaan Petovala, jossa nuoret suojelevat suurpetoja. Samalla teos kertoo siitä, miten vihaa lietsotaan. Siihen tarttuvat herkästi ne, jotka itse ovat haavoittuvassa asemassa, Nummi sanoo. Varsinkin nuoret voivat kuitenkin haastaa totuttuja ajatusmalleja, vaikkei se helppoa olekaan.Toimittaja Venla Välikangas haastatteli Heidi Nummea, ja hän lukee nyt haastattelun. Jaksossa kuullaan myös Nummea itseään.

Teemu Hostikka on televisioammattilainen, joka tunnetaan ympäristöaktivismin historiaa kartoittavasta dokumenttisarjastaan Suoran toiminnan Suomi sekä pitkäikäisestä ja suositusta Eränkävijät-sarjasta, joka kuvaa metsästystä. Hostikan tuotantofirman sisältöjä ovatkin palkinneet niin Suomen luonnonsuojeluliitto kuin Suomen metsästäjäliittokin. Toimittaja Kaisu Tervonen kysyy, näkeekö Hostikka tässä ristiriitaa. Entä miten Hostikka tuo ympäristötietoisuuden tv-tuotantoihinsa, ja voiko tv-alan ammattilainen asua Pallastunturin tuntumassa?  

Kirjailija Siiri Enoranta tunnetaan fantasiaelementtejä hyödyntävästä kaunokirjallisuudestaan. Enoranta käsittelee useissa romaaneissaan, kuten Keuhkopuiden unessa, Maailmatyttärissä ja Tuhatkuolevan kirouksessa, luontoon ja metsään liittyviä teemoja.Toimittaja Mika Pekkola tapasi Enorannan marraskuisessa räntäsateessa Tampereen Petsamossa, Kaupin metsässä. Ohjelmassa keskustellaan Enorannan kaunokirjallisesta työstä, jossa hän ruotii ihmisen ongelmallista luontosuhdetta ja etsii sille vaihtoehtoja.

Arja Alikoivisto on metsänomistaja, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Se on vaihtoehto yleisemmälle, jatkuvalle kasvatukselle, jonka tunnusmerkki, päätehakkuut – käytännössä avohakkuut, laikuttavat maamme metsiä. Voiman metsätoimitus lähti Ruskolle tutustumaan jatkuvan kasvatuksen metsään. Jutussa perehdytään myös metsänhoidon historiaan Suomessa ja siihen, miten tavallinen pienmetsänomistajakin voi vaikuttaa päätöksillään luonnon hyvinvointiin.Jutun kirjoitti Kukka-Maria Ahokas ja kuvat siihen otti Vilppu Rantanen.Audioversion lukee Kukka-Maria Ahokas.

Metsä, maailma ja minä -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Toimittajana Kauppinen on tullut tunnetuksi muun muassa seurattuaan Talvivaaran kaivoksen vaiheita. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Kauppisen uusin teos on keväällä ilmestynyt Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jossa lukijalle näytetään, miten hiili kiertää maailmassa ja miten erillisiltä vaikuttavat ekokriisit ovat oikeastaan yhtä ja samaa ongelmaa.Kirjassa käydään niin Sierra Nevadan niityillä kuin mangrovemetsissä Vietnamissa ja meriruohoniityillä Kaliforniassa. Tässä jaksossa lähdetään Juha Kauppisen kanssa Sipoonkorven kansallispuistoon. Tervetuloa mukaan.