Pensikon reunalla

Aikuistuminen nuoruuden jälkeen tuntuu ihan siltä, niin kuin meitä olisi jossain vaiheessa nuoruutta kusetettu.

Puhetta eri ikäisistä tenavista ja siitä, miten onnellinen olenkaan, kun minulla niitä ei ole.

Renkaidenvaihdon jälkeistä elämää pensikonreunalla.

Arvatkaapa kummasta aiheesta ääniohjelman tekijä tietää enempi?

Pääsiäisestähän tässä jaksossa ei puhuta juuri ollenkaan.

Ei, en ole aloittanut hevosharrastusta. Hevostelua jatkan kuitenkin sanallisesti.

Mikä se saa suomalaiset keikkumaan tuolla onnellisuusmittareiden yläpäässä vuodesta toiseen?

Sairauslomaan leipiintyneen turvenuijan ajatuksenjuoksua olkaa hyvä!

Aikovat piru vie viedä maaseudulta asvaltin!!

otsikon mukaista jatinaa.

Ihminen on onnellinen silloin, kun se saa tehdä semmosia hommia, missä näkee työnsä jäljen heti. Ja jälkeähän se on huonokin jälki. Lisäski supersuosittu lintujen tunnistamisopas jatkaa voittokulkuaan.

Keksin tavan, jolla norjalaisten ja kaikkein muiden maiden, paitsi Suomen dominoimaan lajiin saadaan pikkiriikkinen tippa lisäjännitystä!

Sattuu ja tapahtuu, epäonni ei hylkää pensikonreunalla vaikka miten väistelisi!

Sitä saa mitä ei tilaa, eli otsikon kaltaisia aiheita ja puhutaan siellä juoposta ruotsinkielen opettajastakin.

Aemiehen liikkeet Pensikonreunalla herättävät kummastusta! Kuka ajoi auton ojaan? En tiedä, mutta kuuntele silti!

Onko sinulla hetki aikaa puhua jeesuks.... eiku siis kuplista, joissa asumme ja elämme? Ei se mitään! Kerron silti!

Matkustamisesta ja telkkarin katsomisesta piti suuta aukoa.

Tällä kertaa mennään tuttuun tyyliin aiheiden sekamelkassa toiveikkaan alkuvuoden aallon harjalla.

Äimistelläänpä tässä kohtaa niitä otsikon mukaisia ihmisiä, joiden ei tartte noudattaa sääntöjä ja kaikki on aina muiden vika.

Tässä jaksossa on joulua saman verran, kuin mitä oli tukkaa Kekkosella, eli aika vähän. Käy silti kuuntelee.

Kyllä se on niin nyt, että meinaavat lopettaa tuon pensikonreunan koulunkin vallan kokonaan. Mihin tässä enää pieni ihminen nojaa turvakseen? Ei mihinkään! Muistellaanpa samalla muutama muisto kouluajoilta.

Itsenäisyyspäivän jälkeisiä ajatuksia miehenä ja setämiehenä olemisesta.

Tässä jaksossa Pensikonreunan mies katselee itsenäisyyttä omien lasiensa läpi ja kertoo, miksi esimerkiksi lähimmäisenrakkaus on kokonaisturvallisuuden näkökulmasta tärkeä asia.

Viikon kuulumisia tälle kertaa. Olipa sitä jännittävää, kun unia näin ja lääkettä sain. Lisäksi hoksasin, että me suomalaiset ollaan raivoisaa kansaa!

Pensikonreunan miehellä on alkanut hahmottua selkeästi se, että mikä on tärkeää elämässä. Nehän on työkalut! Lisäksi tuli nähtyä aito Motonettimies!

Pensikonreunan miehellä meinasi olla haasteita asioiden hoidossa, mutta kyllä siitäkin selvittiin. Ai niin! Myös lääkepolitiikkaa pohdittiin. Ja pitkiä valoja, taas.

Onko lie nuo autojen valot kirkkaampia ku hetki sitten? Mikä se on se moniosaaja? Näitä syntyjä syviä sitä taas pensikon reunalla pohditaan.

Pensikon reunalla pohditaan sitä, että miten helvetissä voi manata talven huonoksi ihan vain pelkän suunnittelun voimalla.

Alkaa kondis paranemaan sairastelun jäljiltä. Ajatuksia rattijuoppoudesta ja tekoälyn äimistelyä.

Normaalia arjen summausta pensikonreunalta.

Alata eläinrakas pensikonreunan mies äimistelee maailmaa eläinten edesottamusten kautta. Ootko miettinyt, miksi koirat tykkää pyöriä paskassa?

Muistoillakin on hintansa. Niin kerta!

Harva tietää, että pensikonreunan mies on joskus juossut maratonin. Sitä ja syksyn saapumista luvassa tällä kertaa.

Pensikonreunan miehelle on iskenyt lentsu. Jälki on taas sen mukaista.

Oon tässä koittanut vähentää kännykän käyttöä. Vähennä sinäkin, jos uskallat!

Miksi ei netistä enää saa tietoa!? Onneksi on teksti TV! Lisäksi: peukalobaarit, eli ABC:n huoltsikat on merkityksellisiä!

Vaikka sitä aamuisin peilin edessä pullistellessa itteensä nuorena pitää, niin pikkasen se kuitenkin kilometrimittarin lukema jo alkaa joissain asioissa tuntumaan.

Muutama sana siitä, miksi luulen että en osaa hitsata.

Näyttää tällä kerralla hermoon ottavan musiikki. Puhun siitä.

Jakso sinänsä ei käsittele otsikon mukaista aihetta kauheasti, mutta piti joku nimi tälle jaksolle keksiä, jotta sinä klikkaisit sitä mielenkiinnolla.

Tänään hunteeraillaan mitä on kaiupunki-ihmiset, miksi talkoot on hyvä juttu ja miksi? Niin MIKSI!!? Miksi aina pitää!??

Kerran kaukaisella ysärillä lensi lentokoneet, lentää ne nykyäänkin, mutta ne ei tee pakkolaskuja tuohon meidän naapuriin.

Tulipahan tuossa vastaan ajatus työkaverin kanssa, että pastillimiehille tulee omistaa oma jakso! Se on nyt tässä!

Tällä kertaa tajunnanvirta soljuu puurakentamisen ja Tex Willerin uomassa!

Maailman kauhut ne vain jyrkistyypi, mutta pensikon reunalla kaikki on TAAS aivan tavallisesti

Todellisuudessa tämä jakso kertoo vain siitä, miten kovaa hommaa on muusikon elämä. Sivusta katsottuna ja itse koettunakin.

Tällä kertaa äimistellään sitä, että jännittääkö esiintyminen ja miksi pensikonreunan miestä ei se jännitä. Lisäksi juhannuksen summaamista ja viestiryhmien turhuutta.

Kesäisiä askareita ja ajatuksia juoksi taas pensikonreunan miehen päästä ja suusta ulos.

Mistä tunnistaa herrasmiehen? Entä mikä se on oikeasti kallista? Kuuntele tämä jakso, niin luultavasti et tule asian suhteen hullua hurskaammaksi.

Mennä viikon kuulumiset puhellaan ensin, sitten minä kerron teille, miksi kummastuttaa säästä mussuttaminen.