Poikien juttuja

Mun isä kuoli kun mä olin 13-vuotias, ja sen myötä myös kaikki miespuoliset roolimallit katos mun elämästä. Iso osa mun elinvuosista on mennyt miehen mallin etsimiseen ja pohtimiseen. Jos mä olisin ollut 16-vuotias vuonna 2025, tiedän että oisin ollut yhden väärän swaippauksen päässä väärästä algoritmista, joka ois voinut johtaa mut täysin harhaan. Siks mulla on valtava määrä empatiaa tässä ajassa kasvavia nuoria poikia ja miehiä kohtaan.Mä haluun tuoda keskusteluun mun oman avoimen, rehellisen, vilpittömästi kiinnostuneen, ja apua hakevan, äänen. Äänen, joka oikeasti saavuttaa ne joiden näitä keskusteluja pitäisi kuulla. Pillittäminen, punnertaminen, paneminen ja kaikki muu on aiheina tervetulleita.