Rajojen rikkojat

Vaikka 1800-luvulla menestys oli varattu miestaiteilijoille, jotkut naistaiteilijat saivat silti töillään suosiota. Esimerkiksi puolalais-tanskalainen Elisabeth Jerichau-Baumann elätti perhettä taiteellaan. Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on ollut uranuurtaja ja monella mittapuulla menestynyt taiteilija, jonka musiikki vetoaa aina uusiin sukupolviin. Miten hän mittaa menestystä? Miten suosio vaikuttaa taiteen tekemiseen? Miltä tuntuu olla osa naismuusikoiden sukupolvien ketjua?  Jakson vieras tarkastelee myös Elisabeth Jerichau-Baumannin teosta “Naisen pää” (1874).

1800-luvun naistaiteilijoille ulossulkeminen oli arkipäivää: he eivät päässeet opiskelemaan eivätkä voineet vaikuttaa yhteiskunnallisesti. Esimerkiksi ruotsalainen Amalia Lindegren, norjalainen Kitty Kielland ja suomalainen Fanny Churberg taistelivat oikeudestaan tehdä taidetta miesten joukossa. Kirjailija ja aktivisti Riikka Leinonen on ensimmäinen vammainen, joka on voittanut tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Miten vammaisia suljetaan ulos yhteiskunnasta? Miten taataan, että erilaisilla ihmisillä on oikeus ilmaista luovuuttaan ja tehdä taidetta?  Jakson vieras tarkastelee myös Fanny Churbergin teosta “Vanha tammi” (n. 1872).

1800-luvulla naistaiteilijoiden piti ammentaa aiheensa kodin arjesta ja jättää historialliset teemat miehille. Esimerkiksi virolainen Sally von Kügelgen piirsi pietarilaisessa taideakatemiassa alastomia miehiä, ja suoritti historiamaalauksen kurssin. Vuoden nuori taiteilija, kuvanveistäjä Man Yau tutkii valtasuhteita ja eksotisointia arkisten esineiden kautta. Miksi suomalaisissa taidepiireissä korostuvat oikeanlaiset meriitit – koulutus, verkostot, apurahat? Miten ponnistaa taiteilijaksi köyhistä oloista?   Jakson vieras tarkastelee myös Sally von Kügelgenin teosta “Nuori mies ja miekka”, alastonharjoitelma, (1881–1885).

1800-luvulla naistaiteilijat tekivät yhteistyötä ja tukivat toisiaan monin eri tavoin toisiaan. Esimerkiksi ruotsalainen Jeanna Bauck ja tanskalainen Bertha Wegmann, työtoverit ja kumppanit, rakensivat naisten yhteisön. Ketkä tarvitsevat nykyisin liittolaisia pitämään puolestaan meteliä? Kirjailija ja dramaturgi Laura Gustafsson on aina puolustanut työssään toisenlajisten eläinten oikeuksia. Liittolaisuus tarkoittaa hänelle ymmärrystä siitä, että kaikki vapaus- ja oikeuskamppailut ovat yhteisiä: eläinten aseman paraneminen on myös ihmisille hyväksi. Jakson vieras tarkastelee myös Jeanna Bauckin teosta “Tanskalainen taiteilija Bertha Wegmann maalaamassa muotokuvaa” (1889).

1800-luvun naistaiteilijoiden ei sallittu matkustaa yksin, ja matkustaminen oli hidasta ja vaarallista. Poikkeuksena tästä oli esimerkiksi suomalainen taidemaalari ja kuvittaja Hilda Olson, joka työskenteli tieteellisenä assistenttina ja matkusti työn puolesta. Entä jos omat juuret ovat maassa, joka koko ajan sodan keskellä, eikä sitä kaikkea voi kuin katsella etäältä? Suomalais-palestiinalaisen kirjailijan ja entisen ulkomaantoimittajan Irene Zidanin mukaan taide voi parhaimmillaan avata asioita toisen ihmisen näkökulmasta. Voiko rauhaa syntyä, jos konfliktin toista osapuolta ei nähdä ihmisenä?  Jakson vieras tarkastelee myös Hilda Olsonin hämähäkkiakvarelleja.