Sukututkijan matkassa

Pohdintaa kirkonkirjojen merkinnöistä ja sukututkimuksen perusasioista omien muistiinpanojen pohjalta. Löydät samoja tietoja julkaisemistani minioppaista!

Turinaa sukututkimuksen aloittamisesta eli perimätiedon ja suvun dokumenttien etsimisestä sekä kirjaamisesta. Käsikirjoitus Juha Vuorela, äänet AI

Tampereen Hervannassa sijaitsevan Poliisimuseon tutkija Panu Rissanen avaa maamme poliisilaitoksen historiaa erityisesti henkilöhistorialliselta puolelta. Tutustuimme kesäisenä maanantaipäivänä myös museon monipuoliseen näyttelyyn aina pyövelin kirveestä moottoripyöriin ja jopa moottorikelkkaan. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka Pirkanmaan sydämessä, mutta kuuntele vaikka tämä podcast ennen lähtöäsi paikan päälle!

Historioitsija Erkki Tuomioja kertoo päätymisestään politiikkaan ja ennen kaikkea avaa historian kirjoittamisen tarvetta. Miksi me tarvitsemme historiaa ja miksi hän perusti 2015 Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen? Entä miten politiikan tekeminen eduskunnassa on muuttunut viimeisen reilun 50 vuoden aikana ja mitä oli kansanedustajan työpöydällä vuonna 1970? Puhuimme myös siitä, mikä vaara piilee vihapuheen yleistymisessä.

Postimuseo Tampereen Vapriikissa on lumoava kokemus ja siitä sekä postinkulun historiasta maassamme keskustelin näyttelypäällikkö Suvi Jallin kanssa. Maamme postin historia on lähes 400 vuoden ikäinen ja siihen mahtuu paljon kansakunnan kohtalonhetkiin liittyneitä tapahtumia. Posti on ollut tärkeä osa yhteiskuntaa eikä mikään irrallinen ilmiö. Tule mukaan ja kuuntele, miten postinkulku on muuttunut vuosisatojen mittaan.

Emeritus piispa Kaarlo Kalliala avaa ajatuksiaan ajastaan Turun piispana, mutta kuulemme myös muisteluksia merimiespappisajasta Rotterdamissa. Entä tunteeko piispa työssään menneiden sukupolvien taakan? Kaarlo Kallialan kanssa puhuimme mm. näistä teemoista, mutta kuulet lisäksi miksi monet pappilat ovat nykyään päiväkoteina tai jopa tyhjillään. Samoin keskustelimme menneiden sukupolvien pappissukujen keskinäisistä sukulaisuuksista aina piispa Terseruksen ajoista lähtien. Kuuntele tämä lämminhenkinen juttutuokio Turusta! Kuva - By Jani Laukkanen - https://kuvapankki.evl.fi/catalog/Yhteinen/r/14463/viewmode=previewview, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=89406240

Toimittaja, esikoiskirjailija ja käsikirjoittaja Lotta Stenroosin kanssa puhuimme Sukuni salat -ohjelmasta teosta sekä ennen kaikkea hänen esikoiskirjastaan "Jossain on aina päivä". Miten lapsuuden ja aikuisuuden kokemukset siirtyivät kirjan sivuille ja mitä Lotta ajattelee käsitteestä perhe? Kuuluuko perheeseen vain ne biologiset sukulaiset vai voivatko myös kaverit olla osa sukua? Tässä jaksossa uidaan syviin vesiin, mutta myös iloitaan - kuuntele ihmeessä!

Siirtolaisuusinstituutin toimitusjohtaja Saara Pellander avaa siirtolaisuuden monia eri puolia. Onko pakolaisuus samaa kuin siirtolaisuus? Entä miten määritellä siirtolainen? Esivanhempamme olivat rohkeita lähtiessään etsimään onneaan mm. Atlantin takaa, mutta millaisista syistä nykypäivänä lähdetään ulkomaille? Sukututkija törmää lähes väkisin siirtolaisiin jossain vaiheessa selvityksiään. Siirtolaisuusinstuutti auttaa silloin omalta osaltaan näiden henkilöiden tutkimisessa. Instituutin erittäin laaja kirjasto sekä tietopalvelu on avoinna kaikille Hämeenkadulla, Turussa. Netin kautta löytyy myös kosolti tutkittavaa aineistoa.

Tutkijatohtori Pasi Saarimäki Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta avaa meille evakkoihin liittyviä asioita tekemänsä "Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä?" teoksen tiimoilta. Miten uuteen kotiseutuun sopeuduttiin ja mitä evakot merkitsivät paikkakunnan harrastus- ja urheilutoiminnalle? Entäs miten evakot otettiin vastaan? Entä mitä sukututkijan pitää ottaa huomioon kerätessään muistitietoa? Kaikesta tästä ja paljon muustakin kertoo Pasi hyvin perinpohjaisella tavalla. Kuuntele ja tiedät taas enemmän!

Kiireapulainen Pentti Oskari Kangas on ollut niin monessa mukana, että alkaa ihan hengästyttää. Keväisenä päivänä istuimme Turun Vaakahuoneella Aurajokirannassa ja keskustelimme mm. elämästä Uudenkaupungin saaristossa. Jos synnytys tapahtuu veneessä keskellä merta, kannattaako jatkaa matkaa sairaalaan vai pitääkö kääntyä kotiin? Entä miksi kalaa ei enää syödä tarpeeksi? Entäs mitä tapahtuu suomalaisen matkatessa Sri Lankaan? Kumpaan suuntaan sitä tietoa ja oppia oikein kulkeekaan? Hyväntuulinen jakso, jossa ehdittiin puhua myös koululaitoksesta - kuuntele!

Tietokirjailija Kirsi Vesterbacka avaa perinpohjaisesti Marttojen toiminnan historiaa sekä nykypäivää. Martta -toiminta täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 125 vuotta. Mitä kaikkea näihin vuosiin sisältyykään ja miten Martat ovat onnistuneet uudistamaan toimintaansa vuosikymmenestä toiseen? Tiesitkö muuten, että Suomesta löytyy myös täysin miehistä koostuva paikallinen Martta -yhdistys! Martat ovat paitsi historiaa, myös vahvasti nykypäivää. Kirsin ja Juhan keskustelu tallennettiin Porissa huhtikuussa 2024.

Millaisia ovat pyhät kivet ja millaisia asioita niihin liittyy? Vierailin väitöskirjatutkija John Björkmanin kanssa Maisunkivellä, Liedossa. Mitä tekivätkään muinaiset matkalaiset, jotka kulkivat Hämeen Härkätietä kohti Turkua lähestyessään Maisunkiveä? Entä mistä muualta näitä pyhiä kiviä voi löytää? Katso ja kuuntele kulttuurihistoriaa muinaisuudestamme!

Professori emeritus Esko Linnakangas avaa kiehtovalla tavalla maamme verotuksen historiaa. Mikä olikaan ensimmäinen tiedossa oleva verotuksen muoto ja mikä on maamme vanhin veromuoto tällä hetkellä? Entä pitäisikö valtion keksiä lisää uusia veromuotoja? Kuulet myös maamme suurimmasta verokapinasta! Sukututkijan matkassa podcast tallennettiin Keskustakirjasto Oodissa keväisenä maanantaipäivänä.

Tässä jaksossa puhuimme Karjalan Liiton 2. varapuheenjohtajan, Outi Örnin kanssa karjalaisuuden merkityksestä ja elinvoimasta vuonna 2024. Keskustelimme mm. karjalan evakoiden antamasta sykäyksestä suomalaiseen yhdistystoimintaan sekä siitä, mikä aspekti nuoria kiehtoo karjalaisuudessa. Samalla oiottiin muutamia yleisiä väärinkäsityksiä evakoiden sijoittumisesta viime sotien jälkeen. Karjalaisuus on kaikkialla voisi olla jakson teema!

Tutkija Tuomas Virtanen kertoo perinpohjaisesti Helsingin kaupunginarkiston historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudesta? Mitä kaikkea Kallion virastotalon uumenista voikaan löytää ja miten paljon materiaalia on jo ehditty digitoida! Kuuntele ja hämmästy!

Sukututkija Kim Calonius vie meidät hurjalle matkalle 1600 -luvun Turusta aina nykyiseen Moldoviaan ja Ukrainaan esivanhempiensa etsinnän myötä. Mitä tapahtuu, kun sukututkija haluaa asioida vaikkapa Moldovan arkistoissa tai entäs jos dokumentit on kirjoitettu kirkkoslaaviksi??? Tässä jaksossa selvitellään myös etnisten lukemien pienentymistä sukupolvesta toiseen ja todetaan, miten geneettinen sukututkimus voi aiheuttaa jopa hämmennystä kaukaisista isälinjan esi-isistä puhuettassa. Kuuntele Kimin ja Juhan matka menneeseen,.

Helsingin yliopistolla, professori Anu Lahtisen työhuoneella puhuimme keskiajan lopun aatelisperheistä. Voimakkaiden aatelismiesten taustalla, Klaus Flemingistä lähtien, oli yhtä voimakastahtoisia aviovaimoja. He olivat miehestä puolisoita, kumppaneita, tovereita, asioidenhoitajia ja mm. tiedontallentajia. Perhe ei olisi menestynyt ilman aviovaimojen suuria ponnistuksia. Miesten ollessa pitkiä aikoja esim. sotaretkillä, valvoivat vaimot perheen ja suvun etua. Entä millaisesta taustasta tuli toinen aatelinen presidenttimme, P.E. Svinhufvud? Professori Anu Lahtinen avaa omalta osaltaan toukokuussa 2024 Luumäen Kotkanniemessä avautuvaa, maamme kolmannesta presidentistä kertovaa näyttelyä. Kuva Hanna Tarkiainen, Kuvitelmia

Miksi antiikin Rooman valtakunnan aikainen sukututkimus olisi täysin painajaismaista? Mitä tarkoittaa käytännössä nimi Gaius Julius Caesar? Oliko roomalaisen patriisinaisen asema parempi kuin keskiajan kristityn naisen? Entä mihin kaikkeen antiikin Rooma vaikuttaa vielä tänä päivänä? Paljon kysymyksiä, joihin FM ja antiikintutkija Laura Aho antaa perinpohjaisia vastauksia!

Millainen on toimittaja Marja Hintikan suku ja onko käsitys suvusta muuttunut Sukuni salat -ohjelman teon myötä? Entä miksi Helmi -mummo oli niin mahtava tyyppi? Tässä jaksossa pohditaan myös sitä, mitä Marja toivoo tulevaisuuden sukututkijoiden kertovan hänestä itsestään. Ehdimme lisäksi pohtia taikauskoa, yrttejä ja kokemuksia kotiseudusta.

Miksi historia on niin tärkeää ja miten henkilöhistoriallinen tutkimus muuttuu? Entä voiko eläimilläkin olla oma henkilökohtainen historia? Entä mitä kuuluu Viabundus -hankkeelle? Tästä kaikesta kertoo historiantutkija Jenni Lares Tampereen yliopistolta. Viabundus Suomi 1350–1650 -hanke kokoaa Suomen alueen myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun liikennereittejä koskevan historiallisen paikkatiedon yhtenäiseksi tietokannaksi. Kuuntele, niin tiedät enemmän.

Helmikuisena tiistaipäivänä pohdimme museonjohtaja Leena Viskarin kanssa mm. kulttuurimaisemaa Aurajoen rantamilla, Liedon Nautelankoskella. Liedon museon laajat kokoelmat saivat alkunsa yhden miehen innostuksesta paikallishistoriaan, joten ne ansaitsevat tulla kuulluksi ja nähdyksi. Entä voiko kuka tahansa tehdä vapaaehtoistyötä oman kotiseutumuseonsa eteen? Entäs mitä eroa on kruntilla ja kruntttilla? Ja mikä se ylipäätänsä on!? Ota selvää ja kuuntele!

Kotiseutuliitto juhlii 75 -vuotista taivaltaan ja varsin tarmokkaissa merkeissä. Toiminnanjohtaja Teppo Ylitalo avaa kotiseututyötä ja kotiseudun merkitystä meille jokaiselle. Onko kotiseutu sittenkin enemmän kokemuksia kuin rakenteita? Entä miten kietoutuvat yhteen kotiseudun tutkimus ja sukututkimus? Voiko niitä edes erottaa toisistaan? Kaikkea tätä ja vähän muutakin ehdimme pohtia Helsingin ydinkeskustassa maanantaisena talvipäivänä helmikuussa 2024.

Kulttuurihistorioitsija, FT Henna Karppinen-Kummunmäki on tutkinut ennen kaikkea tyttöyden ja sukupuolten historiaa sekä varhaismodernin ajan kulttuurihistoriaa. Tässä podcastissa puhuimme brittiläisten nuorten naisten haaveista, sinkkuudesta ja lavatansseista! Luvassa siis melkoinen cocktail ja paljon pohdintaa erityisesti 1700 -luvun nuorten naisten elämästä! Kuuntelija voi samalla pohtia, erosiko tuon ajan nuoren elämä nykyajasta ja kuinka paljon.

Oliko pappien elämä ainakin osin pätkätyötä ja pääsikö kirkkoherraksi helpommin naimalla edesmenneen viranhaltijan lesken? En mitä tutkijan työ käytännössä sisältään? FT ja tutkija Ella Viitaniemi Tampereen yliopistolta teki aikanaan väitöskirjan jännittävästä aiheesta: Kokemäen kivikirkon päätöksenteko ja rakennusprosessi. Tällä kertaa puhuimme kuitenkin hänen nykyisestä tutkimushankkeestaan, pätkätöiden pitkästä historiasta. Tätä kaikkea jaksossa, joka on tallennettu Tampereella!

Suomen pelimuseo on Tampereella, Vapriikin museokeskuksessa sijaitseva koko perheen paikka. Tutkija Niklas Nylund avaa perinpohjaisesti pelikulttuuria, jonka suurkuluttajia ovat keski-ikää lähestyvät henkilöt. Tietokone- ja konsolipelejä on ollut jo lähes 50 vuoden ajan, joten nekin ovat osa perimätietoja. Kuuntele jakso, joka tehtiin Mansen sydämessä pakkaspäivänä tammikuussa 2024.

Suomen Ritarihuoneen genealogi Magdalena af Hällström avaa nykyajan ritariston ja aateliston taustaa sekä kertoo talon historiasta. Jaksossa pohditaan sitä, miten merkittävä osa maamme historiaa aatelisto on ollut. Magdalena af Hällström kertaa myös näiden sukujen tutkimusta vuonna 2024 - miten se tapahtuu ja missä itseasiassa suomalaisen ritariston ja aateliston jäsenet tänä päivänä asuvat. Kuuntele Sukututkijan matkassa, niin tiedät enemmän.

Vihreä, Oranssi ja Punainen Planeetta ovat kulttuurin sekatyömies Elmeri Vehkalan divareita. Tässä jaksossa Elmeri lupaa, että näistä paikoista löytyy taatusti mielenkiintoisia julkaisuja jokaiselle sukututkijalle! Entäs millainen yhtye on Sekret Teknik ja miksi se laulaa Kim Wildestä? Entä minkä laulun Elmeri haluaisi esittää äitinsä kanssa? Tai miksi kirja ei kuole koskaan? Tai mitä tapahtuu, kun ei koe olevansa mistään kotoisin, mutta sitten paljastuukin jotain lähes järkyttävää? Näistä ja monesta muusta ehdimme puhua joulun alla 2023.

Joa Hiitola Oulun yliopistolta avaa Syljen jäljet -projektin sisältöä ja miettii, miten suosittujen DNA -testien käyttäminen onkin hyvin monitahoinen juttu; tulokset ovat pysyviä ja voivat vaikuttaa parhaimmillaan/pahimillaan erittäin monen ihmisen elämään. Joa ehtii kertoa myös pakolaistutkimuksestaan ja siitä, miten perhe- ja sukuyhteyksiä ylläpidetään nykyajan tietotekniikan avulla. Perheiden yhdistäminen ei sekään jää huomioimatta tässä Sukututkijan matkassa -podcastin jaksossa, joka jokaisen geenitestin tehneen kannattaa huolella kuunnella.

Toimittaja Regina Rask on pitkällä urallaan ollut monessa mukana, mutta yksi tapaus on ollut erityisen mielenkiintoinen: vuonna 2019 selvitettiin geenitesten avulla Aleksis Kiven isänisän henkilöllisyys. Kuuntele, miksi tätä varten toimittaja joutui odottamaan kansanedustajaa Eduskunnan käytävillä ja mitä ihmettä kansalliskirjailijamme tekikään metsässä ollessaan. Sukututkijan matkassa podcastin tämänkertaisesssa jaksossa on raisu meno.

Toimittaja Marika Harjumaa kertoo YLEn uutistenteon nopeasta maailmasta ja siitä, voiko simpukka olla "päivän pörrö". Entä millaisia kulttuurieroja kohtaa Tornionjokivarresta pääkaupunkiin muuttanut lähes 100% suomalainen? Entä onko keski-ikä seesteistä vai oliko nuorena hauskempaa? Kuuntele Sukututkijan matkassa - saat selville myös sen, mitä jakson otsikko tarkoittaa!

Auranmaan Viikkolehden pitkäaikainen päätoimittaja Asko Virtanen avaa ajatuksiaan paikallislehtien maailmasta. Onko maaseudulla vielä salaisuuksia tai toimiiko rusthollareitten harvainvalta edelleen? Entä miksi paikallislehti on monelle niin tärkeä media? Asko kertaa myös omaa sukuhistoriaansa - ehtikö esi-isä Amerikan laivalle vai pysähtyikö matkanteko ennen satamaa? Kuuntele ja ota selvää.

FT Tiina Miettinen Tampereen yliopistolta kertoo tänä vuonna alkaneesta projektista, jossa tutkitaan maamme noitavainoja - poltettiinko Suomessa noitia roviolla vai onko totuus hieman erilainen? Entä miten vaikkapa Hauhon säätyläiselämä erosi Jane Austenin kuvaamasta englantilaisesta herrasväen elämästä? Kuuntele Sukututkijan matkassa ja ota selvää!

FM Mikko Kuitulan aika kuluu päivisin mm. Suomen Sukututkimusseuran Henkikirjahaun kimpussa, mutta vapaalla voi tutkia vaikka saamelaisjuuria tai Euroopan kruununpäitä. Entä miksi Suomen Kaarti autonomian ajalta ei ole saanut tutkimusta osakseen? Hyvin nuorena sukututkimuksen poluille lähteneen Mikon kanssa ehdimme myös hieman pohtia sitä, pitäisikö Suomeen saada vielä joskus kuningas ja mistä päin hän voisi olla?

Leinosen sukuseuran puheenjohtaja Eija Leinonen avaa niitä mahdollisuuksia, mitä nykyaikanen palvelumuotoilu voi seurojen toimintaan antaa. Miten ja miksi toimintaa pitää jatkuvasti uudista ja miten myös nuoret ovat innostuneet juuristaan! Tästä kaikesta juttelimme Eijan kanssa marraskuisena torstai-iltapäivänä Keskustakirjasto Oodissa Helsingissä. Ehdimme toki miettiä sitäkin, erottuuko savolainen joukosta, kun hän lähtee Vaasaan töihin!

Mikä oli totuus isoisästä, josta kukaan ei koskaan puhunut mitään? Millainen kuva hänestä lopulta muotoutui? Tätä pohtii FT Tuija Saarinen-Härkönen, joka on erityisesti 1900-luvun alkupuoliskoon keskittynyt perinteentutkija, tietokirjailija ja kirjojen toimittaja. Hänen uusinkirjansa "Rintamarkurit - Eino Hietarinne, yksi monista", kertoo Tuijan isoisän elämänkaaren. Kuuntele, miten pitkä prosessi yhden isovanhemman elämän kokoaminen yksiin kansiin voi ollakaan. Samalla saat vinkkejä siihen, mistä aineksista voisit itsekin ryhtyä esivanhempasi elämänkerran kirjoittajaksi!

Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari-Matti Piilahti kertoo paitsi ao. yhdistyksen toiminnasta, niin myös sukututkimusmatkoistaan Pohjois-Kymenlaaksossa. Mitä olivat Maakansa ja Vesikansa tai miksi Iittiin tuli paljon morsiamia Venäjältä? Kuuntele ja ota selvää, kuulet myös Kymenlaakson teollisuushistoriasta.

Katja Tikka, OTT, FM, tutkijatohtori Helsingin yliopistolta miettii kanssani sukututkimuksen kiehtovuuttaa, Suomen Sukututkimusseuran jo 93 vuoden ajan julkaiseman Genos -lehden merkitystä aloittelevalla tutkijalle sekä vie meidät kaikki Helsingin punaisten lyhtyjen siimekseen 1800-luvulla. Mottona tässä jaksossa voisi olla "koskaan et tiedä, mitä seuraavan oven takaa löytyy" Kuva: Paavo Immonen

Käsikirjoittaja Helena Hyvärinen avaa kiehtovalla tavalla Sukuni Salat -suosikkiohjelman taustalla olevaa työtä ja kertoo, miksi käsikirjoittajaa tarvitaan. Helena luonnehtii myös niitä seikkoja, jotka tekevät ohjelmasta mielenkiintoisen. Puhuimme myös karjalaisuudesta ja erityisesti itkijänaisista, jotka puhuttelevat käsikirjoittajaamme syvästi.

MyHeritagen Suomen maajohtaja Annikka Heikura pohtii kyseisen palvelun käyttöä sukututkimuksessaan ja kertoo myös DNA-testeihin liittyvistä etnisyyslukemista - miten ne oikein määritellään. Saat myös tietää mikä on Taideniitty ja miksi jo pelkästään sen takia kannattaa pysähtyä Varkauteen, vaikka yöpymään!

Yliopisto-opettaja, FM, laillistettu puheterapeutti Pia Lindevall avaa autismin kirjoa ja sitä, miten ihmisen tärkeimpiä tarpeita on pystyä olemaan vuorovaaikutuksessa muiden kanssa. Sivuamme myös sitä, periytyykö autimismi. Entä mitä tapahtuu, kun henkilö saa keski-iässä tietää biologisen isänsä henkilöllisyyden? Riittääkö elämässä tilaa sisarpuolille?

Palkittu valokuvataiteilija Jaana Kotamäki kertoo, mitä tarkoittaa ICM tai miten ottaa puhuttelevia valokuvia. Saat myös kuulla, millaisia hääkuvia ammattivalokuvaajalta odotetaan ja mikä kuva Jaanalta on vielä ottamatta! Puhuimme myös siitä, miten iän karttuessa serkuista saattaa tulla entistä läheisempiä.

Museoapulainen, filosofian maisteri Noora Nikander kertoo työstään Seurasaaren ulkoilmamuseolla, mutta myös rakkaasta harrastuksestaan, kansanpuvuista. Tässä jaksossa selviää, mikä ero on kansanpuvulla ja kansallispuvulla. Lisäksi Noora jakaa vinkit siitä, mistä esivanhemman mahdollisen kansanpuvun käyttöä voisi lähteä jäljittämään!

Mervi Lampi, intohimoinen sukututkija Hämeenlinnasta on selvitellyt esipolviaan jo varhaisteinistä lähtien. Tässä podcastissa hän jakaa tärkeimmät vinkit aloittelevalle harrastajalle! Tärkeintä on iloita siitä, mitä tekee... Mutta miksi Merviä kiehtovat myös sammakot??? Kuuntele ja ota selvää!!!

Torkkilan vanhalla kyläkoululla tallennetussa jaksossa arkeologi Jussi Kinnunen kertoo ainutlaatuisesta hetkestä, kun Laitilan Lukkalan kaivauksilla osuttiin kesällä ns. 2023 keskelle varhaiskeskiajan kristillistä hautausmaata. Mitä ajattelee arkeologi tuollaisena hetkenä ja voitaisiinko löydetyistä vainajista tehdä DNA -testi? Jussi Kinnunen avaa todella jännittävällä tavalla Laitilan perimätietoon perustuneen kaivauspaikan valintaa ja avaa myös siitä, mitä Laitilan vuosien 1747-1778 kirkkoherra Nils Hedeen jätti vihjeeksi jo ammoin hävinneen kirkon etsijöille!

Jari Sedergren on suomalainen valtiotieteiden tohtori, elokuva- ja televisiotutkimuksen dosentti ja elokuvaan sekä historiaan erikoistunut tutkija. Hän on työskennellyt vuodesta 2003 erikoistutkijana Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa. Tässä podcastissa keskustellaan elokuvien ja TV-sarjojen sukukäsityksestä sekä pohditaan myös sitä, miten suurten tietomassojen louhimisella voi sukututkija tehdä yllättäviäkin johtopäätöksiä. Podcast on tehty Keskuskirjasto Oodin lastenosastolla, jossa oli varsinainen iloinen meininki elokuisena keskiviikkona!

Tomi Ahoranta Kansallisarkistosta avaa maamme asiakirjakulttuuria tallentavan laitoksen filosofiaa sekä sukututkijan tulevaisuuden mahdollisuuksia. Mitä kaikkea tekoäly voi tuoda sellaiselle tutkijalle, joka ei välttämättä osaa lukea vanhoja käsialoja tai vieraskielisiä tekstejä!

Kirjailija Tapani Bagge kertoo kirjoistaan, joissa suku näyttelee pääosaa. Erityisesti vuonna 2022 julkaistu Soturisukua -teos on oivallinen esimerkki siitä, miten todellinen henkilö antaa sysäyksen romaanille. Tapanin kanssa puhuimme myös Jerry Cottonista, jota hän kirjoitti useita vuosia 1980-luvulla!

Professori Hannu Salmi on kirjoittanut laajasti wagnerismin historiasta, populaari- ja mediakulttuurista, suudelman kulttuurihistoriasta sekä suomalaisen mykkäelokuvan historiasta. Elokuvahistorian dosentti ⁠Veijo Hietala⁠ on pitänyt tutkimusta Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1916 (2002) ”suomalaisen elokuvakulttuurin kannalta Suomen kansallisfilmografiaan vertautuvana kulttuuritekona”. Vuonna 2022 hän oli Tieto-Finlandia ehdokkaana teoksellaan Tunteiden Palo, joka kertoo Turun palosta vuonna 1827. Tässä podcastissa Hannu Salmi avaa em. teoksensa taustatyötä, suomalaisten elokuvatuottajien sukuyhteyksiä sekä kertoo ensimmäisestä säilyneestä suomalaisesta elokuvasta! Kuva Hannu Salmi Turun kirjamessuilla 2010. Soppakanuuna • CC BY-SA 3.0

Juha Okko on paitsi Helsingin Aikuistopiston koulutuspäällikkö, myös kuvataiteilija ja ennen kaikkea sukurakas henkilö. Tässä jaksossa pohditaan mm. sitä, miksi kurssien käyminen kannattaa ja mitä hyötyjä siitä konkreettisesti on esimerkiksi juuri sukututkijalle. Juha kertoo myös taiteestaan, jonka keskiössä ovat mm keski-ikäiset miehet!

Kuinka monta kuvaa voi museon kokoelmissa olla? Miten museo voi palvella sukututkijaa? Missä on sijaitsee maailman paras museokauppa? Mitä ovat kansanuskonpaikat? Vastauksen mm. näihin kysymyksiin tarjoaa museonjohtaja John Björkman Sagalundin museolta Kemiönsaarelta.