Radio Antro

Antropodi-podcasts guest this week is a PhD researcher Reneta Lisowski, who combined her passion of making reaction videos and researching cultures in her doctoral research, where she takes a participatory position in online fan-culture producing UMK-reaction videos to her own Youtube-channel. Renata Lisowski is conducting her research at the University of Jyväskylä, in the Department of Music, Art and Culture studies. Reaction videos are a niche of media-culture, where the content producer aims in immersing themselves in to a new experience, recording it and sharing it to the audience. The goal is to share first thoughts and display feelings that are authentic and emerging in time of the video recording. There is no script for reaction videos, and they function as a commentary on the media material the producer reacts to. These videos appeal to a specific kind of internet audience, and they can even be considered as a counterculture for highly stylized, preplanned and polished social media content dominating the field, as they offer something real – such as emotions – to relate to.In her research Lisowski is using autoethnographic method, where a researcher connects their own experiences to a wider cultural context, The method allows the researcher to be an active participant in the study of their topic. Lisowski is collecting data of her own experiences in a field journal, and using the notes for systematical analysis of the cultural meaning of UMK-reaction videos. Autoethnography calls for open reflection on the researchers’ own identity and positionality. Lisowski has published an article on the topic in M/C (Media/Culture)-journal, where she reflects upon researchers positionality, and passion towards ones subject of study. We will discuss these topics with Renata in this weeks Antropodi-podcast episode, that is hosted by Suvi Mononen, a PhD researcher in Social Anthropology at Tampere University.The interview is recorded in two separate sessions. More about Renatas research:ORCID: https://orcid.org/0009-0002-7808-864XLinkedin: https://fi.linkedin.com/in/renatalisowskiWebsite: https://brokehip.com/renataEUPOP conference: https://epcablog.wordpress.com/2026/01/07/eupop-2026-call-for-papers/ Master thesis website: https://renatalisowski.wixsite.com/monumentalmarketingArticle: Lisowski, R. (2025). “Reaction Videos, Researcher Positionality, and Falling Back in Love with Vlogging.” M/C Journal, 28(4). https://doi.org/10.5204/mcj.3200

Haastattelemani “queerihkön” aktivistiyhteisön jäsenet kuvaavat Suomea erityisen kylmäksi paikaksi. Suomessa kohtaamiset ja instituutiot heijastavat maailmaa, jota ei ole rakennettu heitä varten. Ilonpidolle varattujen tilojen ja yhteisöllisen hoivan luominen tuo lämpöä rakenteelliseen kylmyyteen, mutta usein tilat rakentuvat epätasaisesti jakautuvan työn ja vastuunkannon varaan. Niiden muotoutumiseen vaikuttavat rotu, ihonväri, luokka, sukupuoli sekä epätasa-arvoinen mahdollisuus turvaan.Kirjoittaja: Nia Sullivan

Kenialaiset queer-aktivistit pitävät ääntä etenkin sosiaalisessa mediassa, vaikka positiivisia muutoksia ei juuri näy ja homofobiset asenteet kasvattavat suosiotaan. Somekuplat polarisoivat, mutta voivat Kenian kaltaisessa kontekstissa myös luoda turvaa ja aktivismin jatkumisen kannalta elintärkeää motivaatiota.TekijätMartta KaskinenAntroblogi

This episode features Laura Kihlström’s presentation at the Finnish Anthropological Society’s annual meeting on March 24th, 2026. Laura discusses the relation between the objectives of the ongoing healthcare reform in Finland and the lived experiences of people using healthcare services, and presents preliminary analysis of the ethnographic research conducted in three primary healthcare centres. Laura Kihlström is an anthropologist and a research manager at the Finnish Institute for Heath and Welfare.
Contributors:Laura KihlströmSuomen Antropologinen Seura

Pitkään puhututtanut sote-uudistus on historiallisesti ja kansainvälisesti merkittävän mittaluokan hallinnollinen muutos. Millaisena se näyttäytyy ihmisten arjessa? Laura Kihlström on tehnyt etnografista tutkimusta suomalaisilla terveysasemilla sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen vaikutuksista ihmisten arkeen ja ajatuksiin. Jaksossa kuullaan tutkimuksen alustavia tuloksia sekä Lauran omasta matkasta antropologian ja terveydenhuollon teemojen pariin.Tekijät:Laura KihlströmSonja GantzSuomen Antropologinen Seura

Queeriä ja kinkyä aineistoa on vasta alettu mieltämään kulttuurihistoriana, jota tallentaa museoihin ja arkistoihin. Marginalisoitujen identiteettiryhmien historian luokittelu kulttuuriperinnöksi ei ole ongelmatonta, mutta se voi olla yhteiskunnallisesti tärkeää.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt, kuten naisten itsemääräämisoikeuskin, pyritään ylikansallisen anti-gender-liikkeen piirissä leimaamaan vaarallisiksi ja hävittämään. Toisaalta esimerkiksi Libanonissa queer-liikkeiden parissa kritisoidaan yhä enenevissä määrin länsimaisia liberaaleja arvoja ja niihin kiinnittyneitä ylikansallisia LGBTQ-järjestöjä. Monet ruohonjuuritason queer-liikkeet kehittävätkin vastarinnan muotoja, joiden keskiössä on kansainvälisestä avustuspolitiikasta irrottautuminen ja paikallisyhteisöjen järjestäytyminen niiden omista tarpeista käsin.

In the third and final episode of the On hope & activism podcast series, anthropology students Hannah Anderson, Ida Eustergerling, and Anna Haglund interview Yevheniia Kuznetsova, a young Ukrainian refugee activist in Finland.

Ärsytys ei ole vain ikävä tunne, vaan keskeinen yhteistyön säätelijä. Kuten monet muutkin sosiaaliset ilmiöt, ärsytys on myös kulttuurisidonnainen asia. Antropologian professori Anni Kajanuksen kahdessa tutkimushankkeessa ärsytystä tutkitaan ympäri maailmaa niin autenttisissa tilanteissa kuin koeasetelmien avulla. Mutta miten antropologi voi ylipäätään tutkia ärtymystä? Mitä Annin tutkimushankkeissa on saatu selville? Entä mitä tieteellisiä vinkkejä Annilla on seuraavaa ärsyttävää tilannetta varten?

Miten karaoke-emäntä päätyi antropologiksi? Entä miksi psykologian ja sosiologian opiskelijat loikkasivat antropologiaan? Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan siitä, miten antropologista tulee antropologi. Kolme antropologia, Adeliina Silvola, Marjukka Ajakainen ja Riikka Era kertovat, millaisia heidän polkunsa tieteenalan pariin ovat olleet. Jaksossa käsitellään myös sitä, millainen tieteenala antropologia on ja millaisia ilmiöitä sen avulla voidaan tutkia.

Isäni appelsiininkukkien maasta muistuttaa, että Gazan kansanmurha ja arki Suomessa ovat samaa todellisuutta. Kirjailija Irene Zidan avaa vuosi sitten ilmestyneen esikoisromaaninsa syntyprosessia ja taustaa Radio Antron haastattelussa. Pohdintaa myös kirjallisuuden ja journalismin vaikutusmahdollisuuksista.

Tässä podcast-sarjassa pohditaan vaihtoehtoisia polkuja kohti parempaa maailmaa. Saamelaisvaikuttaja Janne Hirvasvuopio keskustelee opiskelijoiden kanssa muun muassa asuttajakolonialismin vaikutuksista, päällekkäisistä oikeusjärjestelmistä ja huumorista.

Tässä jaksossa Anna Haverinen kertoo opintopolustaan ja antropologisen osaamisen hyödyntämisestä työelämässään. Miten rakentaa uraa aloittelevana antropologina ja millaista kilpailuetua antropologia voi tarjota työmarkkinoilla? Entä miten antropologiaa voi soveltaa työelämässä? Jakson lopussa Anna jakaa konkreettisia vinkkejä opiskelijoille, vastavalmistuneille ja antropologiasta kiinnostuneille. Lisäksi hän kertoo, millaisista aineksista ”antropologian salainen resepti” syntyy ja miksi kannattaa opiskella juuri antropologiaa. Annan lukuvinkkejä:   - Anna Haverinen: Asiantuntijaksi, johtajaksi ja yrittäjäksi - humanismin ansiosta?  Teoksessa Lotta Aarikka & Piia Alvesalo (toim.): Ratkaiseva Humanisti – Kaksitoista innostavaa tarinaa työelämästä - Jakob Krause-Jensen: The Flexible Firm – The Design of Culture at Bang & Olufsen - Karen Ho: Liquidated – An Ethnography of Wall Street - Whitney Phillips: This Is Why We Can’t Have Nice Things – Mapping the Relationship Between Online Trolling and Mainstream Culture

Joulukuun 6. on Suomessa päivä, jolloin kollektiivisesti kerrataan niitä avainsisältöjä, joista muodostuu itsenäisen Suomen kertomus. Linnan juhlat ovat tämän kansallisen rituaalin huippukohta, jossa uusinnetaan kansallista identiteettiä kertomalla suomalaisuuden merkityksistä. Mitä merkityksiä itsenäisyyspäivään ja sen viettämiseen on sisältynyt itsenäisen Suomen historian aikana? Mitä on itsenäinen Suomi kertomuksen tasolla, ja miten erilaiset poliittiset, kulttuuriset ja yhteiskunnalliset intressit ovat rakentaneet kertomusta?Jaksossa itsenäisyyspäivän kertomuksista ja niiden käytöstä keskustellaan väitöskirjatutkija Iisa Aaltosen kanssa.

Tässä jaksossa avataan ovet kommuuniasumisen maailmaan ja keskustellaan esimerkiksi siitä, minkälaista uudenlaista intiimiyttä yhteisöasumisessa muodostuu ja voiko ystävän kanssa suunnitella ja rakentaa yhteistä tulevaisuutta. Jaksossa vieraana tutkijatohtori Anna Heinonen Itä-Suomen yliopistosta. Haastattelijoina Heli Hannus, Anni Toivanen ja Veera Leinonen. Anna tutki väitöskirjassaan “Queering intimacies at home: Friendship and roommate relations in Finnish small-scale communes” (2024) intiimiyttä suomalaisissa (pien)kommuuneissa ja kimppakämpissä eletyissä ystävyys- ja kämppissuhteissa. Voit tutustua Annan väitöskirjaan täällä: https://helda.helsinki.fi/items/7828de14-bf16-403f-9a19-7cf899d27940. 

Miten tutkijan tunteet vaikuttavat etnografiseen tutkimukseen? Voiko autoetnografia paljastaa työelämän piilossa olevia ilmiöitä? Jaksossa dosentti Tuija Koivunen kertoo etnografian mahdollisuuksista ja haasteista sekä omista kokemuksistaan työelämän tutkimuksessa. Lukuvinkiksi Antropodi suosittelee Koivusen ja kumppaneiden tuoretta teosta "Työn arjen tarinat: työelämän etnografiaa" (toim. Tuija Koivunen, Eveliina Saari & Mervi Hasu, Tampere University Press, 2025). Kirja on vapaasti luettavissa osoitteessa https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/228433/978-952-359-064-9.pdf. 

Tällä kertaa Antropodissa selvitetään, miksi Lapin kulttuurista kannattaa kiinnostua juuri nyt. Antropologi Salla Marjakangas toimii projektityöntekijänä Porisevat porstuat ja pohjoiset kulttuurimaisemat -hankkeessa Lapissa. Saamme kuulla Sallan työstä Lapin omintakeisella kulttuuriperintökentällä, pohdintaa elävän perinnön vaalimisesta sekä Sallan polusta antropologiaan ja sitä kautta työelämään. Salla Marjakankaan haastattelu on tehty toukokuussa 2025.  Hankkeen kotisivut: https://pohjoisinlappi.fi/hankkeet/omat-hankkeet/porisevat-porstuat-ja-pohjoiset-kulttuurimaisemat/

What do anthropologists do when they compare, what do people do when they compare? Professor Soumhya Venkatesan shows how comparison produces meaning, including fresh ways of understanding the world and making particular projects worthwhile by way of contrast. Equally, she asks: when does comparison stop being helpful? When might greater insights be gained by staying with things? She will think through these questions ethnographically as well as synthetically, the latter mainly by focusing on decolonisation and its aspirational reach. Soumhya Venkatesan is Professor of Social Anthropology at the University of Manchester. She is the author of Decolonizing Anthropology: An Introduction (2024, Polity). She has conducted ethnographic fieldwork in South India among Muslim weavers and Hindu priests, and in England among freedom-loving Brexiteers and pub philosophers. Venkatesan's keynote lecture was recorded on June 16, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.

In their talk Prof. Tom Boellstorff explores comparison’s potential for anthropological inquiry in climates of technological transformation, global warming, and authoritarianism. Such attention to emergence benefits from historical perspective. They thus begin with comparison as a diachronic versus synchronic project. How have time and space shaped meanings and practices of comparison? In a second line of analysis, they examine the productively troubled boundary between the comparative and the ethnographic. How does comparison both constitute and destabilize the “fieldsite,” and culture itself? They then turn to comparison as method versus analysis. How does comparison shape fieldwork, how is it employed to convey the results of research, and how do these inform each other? A key point to emerge from this discussion is that the grids of similitude and difference through which comparison takes place are not ontologically prior to comparison itself. They are constituted through comparison, which is thus both emic and relational. Prof. Boellstorff develops these analyses of comparison through two interlinked case studies: the metaverse and global warming. In so doing he will argue for the importance of comparison for theorizing the relationship between the online and offline, as well as formations of the real in the context of authoritarianism. Tom Boellstorff is Professor of Anthropology at the University of California, Irvine. A Fellow of the American Association for the Advancement of Science and former Editor-in-Chief of American Anthropologist, the flagship journal of the American Anthropological Association, their research has focused on topics including climate change, digital culture, disability, game studies, globalization, language, nationalism, queer studies, and the history of technology. Boellstorff's Edward Westermarck lecture was recorded on June 17, 2025 in Helsinki at the conference organized by the Finnish Anthropological Society.

Antropodin kesäkuinen jakso ottaa varaslähdön Suomen antropologisen seuran 50. konferenssiin, jonka teemana on Comparisons eli vertailu. Mikä paikka vertailulla nykyantropologiassa on tai mikä sen tulisi olla? Tässä jaksossa vastauksia ammennetaan akateemisen työn arkeen ja outoon suruun ankkuroituvista tutkimuksista. Sivupolkuja tehdään niin kollaboratiiviseen etnografiaan kuin akateemisten heimojen ja protoqueerin käsitteisiinkin. Jaksossa vierailevat tutkijatohtori Henna Juusola Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta sekä sukupuolentutkimuksen dosentti Antu Sorainen Helsingin yliopistosta. Kolmipäiväinen konferenssi pidetään Helsingissä 16.-18.6.2025. Osallistujaksi voi rekisteröityä sunnuntaihin 15.6. asti osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/fasconference2025/

In this episode of the On hope & activism podcast series, anthropology student Hiroki Nakayama interviews Sawa Yamanishi, a young Japanese peace activist and granddaughter of a Nagasaki atomic bomb survivor.

This episode features Suvi Rautio's (University of Helsinki) lecture at the Finnish Anthropological Society's annual meeting on April 27th, 2025. Suvi discusses love letters between her Chinese grandfather and Finnish grandmother from the 1950s, stored in the family basement. These letters reveal their migration history from Europe to China and the political euphoria of the time. Suvi is currently researching memory and loss among Beijing’s intellectuals during the Maoist era. www.suvirautio.com.

Mapuche-kansan jäsen, tutkija ja poliitikko Elisa Loncón oli osallisena Chilen perustuslakiuudistuksessa, joka melkein onnistui. Prosessi ja sen epäonnistuminen kertovat alkuperäiskansojen ja valtion jännitteisestä suhteesta. 

Virallista YK:n kansainvälistä naistenpäivää juhlitaan 8. maaliskuuta. Ihanaa naistenpäivää kaikille!  Jaksossa keskustellaan tämän vuoden naistenpäivän teemasta inspiroituneina tasa-arvosta: mitä tasa-arvo oikeastaan tarkoittaa ja miten sitä voi edistää yliopistomaailmassa? Jaksossa vieraana kulttuuriantropologi ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Taina Cooke. Taina kertoo, miksi tasa-arvotyön parissa työskenteleviä ihmisiä oikeastaan tarvitaan, mitä tasa-arvon eteen Oulun yliopistossa on jo tehty ja mitkä asiat vielä vaativat korjaamista.

Länsimaiden tapa tulkita Lähi-idän konflikteja uskonnon kautta voi kääntyä alkuperäistä tavoitetta vastaan ja vahvistaa jakolinjoja.

Antropologi Tuomas Tammisto kertoo tässä jaksossa juuri ilmestyneestä teoksestaan Hard Work: Producing places, relations and value on a Papua New Guinea resource frontier (2024). Miten Tuomas päätyi Papua-Uusi-Guineaan, ja millaista kenttätyö paikallisten mengenien parissa on ollut? Jaksossa Tuomas myös kertoo, mitä erityistä Papua-Uusi-Guinean mengenien ympäristösuhteessa on. Entä mitä mengenien mielestä on kova työ? Lisäksi jaksossa käsitellään  erilaisten arvojärjestelmien yhteentörmäystä, kun kansainvälistet hakkuu- ja plantaasiyhtiöt rantautuivat mengenien metsiin. Millaisia vaihtoehtoja kapitalistiselle arvojärjestelmälle on poikkeuksellisen tasa-arvoisessa mengen-yhteisössä? Bonuksena jakson lopussa vielä Tuomaksen pohdintoja Open Access -julkaisusta ja akateemisten tekstien saavutettavuudesta. Älä siis lopeta kuuntelua lopputunnariin!

Numeroiden yleispätevyys on aihe, joka jakaa oppineita: ovatko numerot universaali ilmiö, siis tuntevatko kaikki ihmiset kaikkialla samat numerot, vai ovatko numerot kielen tapaan kulttuurisidonnaisia käsitteitä?

Onko olemassa aktivismiantropologiaa? Entä millaista keittiöantropologia voisi olla? Keskustelua tiedonpolitiikasta, tiedeviestinnästä ja tieteen yleistajuistamisesta AntroBlogin päätoimittajien Saara Toukolehdon ja Niina Aholan kanssa.

Tänä vuonna Linnan juhliin kutsuttujen joukossa oli poikkeuksellinen määrä saamelaisia vieraita. Saamelaissovintoprosesseja väitöskirjassaan tutkiva Helga West tarkastelee juhliin liittyvää representaation ongelmaa Suomen harjoittaman asutuskolonialismin kontekstissa.

Antropodin erikoisjakso on tallenne Suomen Antropologisen Seuran järjestämästä keskustelupaneelista 12. joulukuuta 2024. Keskustelussa eri tavoin tekoälyn kanssa tekemisissä olevat antropologit keskustelevat siitä, miten antropologit voivat hyödyntää tekoälyä tutkimuksessa, opetuksessa ja muussa työssä. Haastaako tekoäly tavan tehdä antropologista tutkimusta? Entä mitä annettavaa antropologialla on tekoälyilmiön ymmärtämiseksi? Panelisteina toimivat johtava tutkija Anna Haverinen (Un/Known), yliopettaja Jari Kupiainen (Karelia-AMK), yliopistotutkija Pekka Tuominen (Helsingin yliopisto) ja digitaalisen antropologian dosentti Johanna Ylipulli (Aalto-yliopisto). Keskustelupaneelin pj:nä toimi Jukka Jouhki, joka on myös toimittanut jakson. Jakson aikaleimat: 00h:00m:10s Johdanto 00h:04m:19s Panelistien henkilökohtainen tekoälyn käyttö ja suhtautuminen 00h:19m:14s Tekoälyn mahdollisuudet antropologisessa tutkimuksessa 00h:40m:53s Tekoälyn mahdollisuudet antropologian opetuksessa 00h:53m:47s Antropologit tekoälyilmiön tulkitsijoina 01h:11m:47s Yleisökysymys kielimallien poliittisesta taloudesta 01h:17m:13s Tekoälyn eettiset kysymykset ja antropologien rooli niiden suhteen 01h:26m:29s Lopuksi: antropologisen gradun tekijä vuonna 2050

Tuhannet suomalaiset ovat palvelleet rauhanturvaajina Israelin miehittämillä Golanin kukkuloilla. Antropologi Laura Menard valottaa lapsuutensa rauhanturvaajaperheen arkea, jota sävyttivät etuoikeudet, eksotiikka ja orientalismi.

Eurooppalaisen antropologian suuri nimi on poissa. Thomas Hylland Eriksen (1962–2024) jätti jälkeensä huomattavan tieteellisen perinnön, josta riittää ammennettavaa kansainvälisen tiedeyhteisön lisäksi alan opiskelijoille ja laajalle yleisölle vuosikymmeniksi eteenpäin.

Antropologit Katja Uusihakala, Saana Hansen ja Hanna Rask kertovat tässä jaksossa projektistaan "Postkoloniaalinen anteeksipyyntö ja vaikean menneisyyden perintö". Tutkimusprojekti käsittelee kolonialismin alla tehtyjä lapsisiirtoja ja niitä koskevia sovitteluprosesseja kolmen tapaustutkimuksen avulla. Jaksossa kuulemme Britanniasta Etelä-Rhodesiaan siirrettyjen lasten kokemuksista ja brittihallituksen anteeksipyynnöistä, Grönlannista Tanskaan tuotujen lasten tarinoista sekä Kanadan alkuperäiskansojen kokemista valtiollisista väliintuloista. Haastattelijana Anni Koskela. Voit tutustua projektiin lisää sen blogista: https://blogs.helsinki.fi/postcolonial-apology/.

Lääketieteen antropologi, sosiologi Aleksi Hupli on julkaissut kuluvana vuonna teoksen ”Älyä lääkkeistä ja päihteistä? Tajusteiden hyötykäyttö”. Kirja kertoo aivodopingista, huumausaineiden hyötykäytöstä. Tässä Antropodin jaksossa Hupli tarjoaa uutta luotaavan näkökulman ihmismielen muokkaukseen, päihteisiin ja huumepoliittiseen keskusteluun.Haastattelijana Kaisa Nissi.

Planetaarinen jalanjälki, resurssirintama ja maapallokeskeisen ajattelun rajat. Antropodin lokakuisessa jaksossa heittäydytään virkistävään, mutta kuumottavan ajankohtaiseen, ajatusleikkiin avaruusantropologian mahdollisuuksista Helsingin yliopiston globaalin kehitystutkimuksen professori Anja Nygrenin kanssa.

Sosiaalisesti harmoninen yhteiskunta tarvitsee miellyttäviä eli huomaavaisia, joustavia ja avuliaita ihmisiä. Mutta mitä tapahtuu, kun miellyttämisen yhteisöllinen liima on yksilölle liian tahmaista ja tukahduttaa identiteetin? Entä millaisia suomalaiset ovat verrattuina japanilaisiin tai Latinalaisen Amerikan miellyttäjiin? Kuinka sukupuolittunut tai sukupolvinen ilmiö miellyttäminen on? Antropodin vieraana on ”Vapaaksi miellyttämisestä” -kirjan kirjoittanut antropologi, journalisti, ratkaisukeskeinen valmentaja ja mindfulness-ohjaaja Johanna Pohjola. 

Erilaiset sisukäsitykset ottivat yhteen jo Suomen sisällissodassa. Sisu on pahaa tai hyvää sinnikkyyttä, itsepäisyyttä, resilienssiä ja jopa kansainvälistä kilpailukykyä. Ennen kaikkea se on myytti, jota suomalaisuuden määrittelyssä on käytetty jo 1800-luvulta saakka. Sisukeskustelussa on myös taisteltu siitä, kenellä on oikeanlaista sisua. Tässä jaksossa selvitetään suomalaisen sisun kulttuurihistoriaa yhdessä sisututkija Tanja Helmisen kanssa.

”Los moimoi de Fuengirola” on taiteilija Riiko Sakkisen luoma, antropologisella otteella toteutettu näyttely ”Suomen eteläisimmän kaupungin” suomalaisista. ”Fuge” näyttäytyy Sakkisen provosoivassa visiossa Suomeakin suomalaisempana yhteisönä, jota voi näyttelyssä tarkastella moninaisen kenttätyöaineiston muodossa. Tässä jaksossa ”turborealistista antropologia” haastattelee itsekin Aurinkorannikon suomalaisia tutkinut Jukka Jouhki. 

Millä tavalla holokausti muistetaan romaniyhteisöissä, miten siitä kerrotaan ja millä tavoin romani-identiteetit kietoutuvat kansallisiin kertomuksiin ja historioihin? Apruven! Romaninuoret ja aktivismi -podcastsarjassa Vivian Isberg keskustelee holokaustista Cato Cujpersin ja Mari Orsilan kanssa.

Oletko koskaan miettinyt millaista on opiskella kulttuuriantropologiaa tai mitä antropologia oikein on? Antropologi Thomas Hylland Eriksenin mukaan “antropologia on kulttuurisen ja sosiaalisen elämän vertailevaa tutkimusta. Sen tärkein menetelmä on osallistuva havainnointi, joka kostuu pitkäaikaisesta kenttätyöstä tietyssä sosiaalisessa ympäristössä.” Perinteisesti antropologiassa on tutkittu kaukaisten etnisten ryhmien, heimojen tai kylien rituaaleja, uskomuksia ja perinteitä. Nykyisten antropologien kiinnostuksen kohteina voivat kuitenkin olla mitkä tahansa sosiokulttuuriseen todellisuuteen liittyvät, niin suuret kuin pienet ilmiöt, aina kahvin juomisesta globalisaatioon tai seksuaalikulttuurista yhteisöllisyyden muodostumiseen alkoholin käytön kautta. Tässä jaksossa kolme kulttuuriantropologian opiskelijaa Heli Hannus, Veera Leinonen ja Anni Toivanen Oulun yliopistosta raottavat verhoa kulttuuriantropologian ja sen opiskelun ihmeelliseen maailmaan.

Hyvä kirja tempaa mukaansa ja kutsuu tutkimusmatkalle vieraisiin aikoihin ja paikkoihin. AntroBlogin toimitus on koonnut lukijoilleen kymmenen antropologiasta inspiroitunutta romaania kesälukemiseksi.

Romaninuoret ja aktivismi -sarjan kolmannessa osassa Suomen romaniyhdistyksen nuorisotyön koordinaattori Dimitri Lindgren keskustelee Johanna Airaksisen ja Ilari Mäkilän kanssa kansainvälisestä yhteistyöstä ja lähihistorian tuntemuksesta.

Illan hämärissä dyykkaajat etsivät jäteastioista esimerkiksi ruokaa, vaatteita ja tavaroita. Vaikka heitä ei juuri näy tai kuulu julkisuudessa, on ns. vapaaehtoinen dyykkaus voimissaan varsinkin suurissa kaupungeissa. Tässä jaksossa dyykkaaja Konsta Koivuniemi kertoo esimerkiksi siitä, millaista dyykkaus on ja mikä saa hänet sukeltamaan jäteastioiden syvyyksiin. Lisäksi jaksossa pohditaan, millaisia antropologisia näkökulmia dyykkauksen tarkasteluun voidaan ottaa. Miten dyykkaus kyseenalaistaa kulutusyhteiskuntaa? Mitä merkitystä on puhtaudella ja lialla dyykkauksessa? Mikä erottaa ruuan jätteestä?

Romaninuoret ja aktivismi -podcast-sarjan toisessa jaksossa romanitaustainen drag-artisti La León pohtii dragin merkitystä taiteena ja poliittisena toimintana.

Mökki on monelle rakas paikka. Tässä jaksossa kurkistetaan suomalaiseen mökkikulttuuriin: sen historialliseen taustaan, tapakulttuuriin, ekologisuuteen ja erilaisiin yhteiskunnallisiin merkityksiin. Haastattelussa Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija, dosentti Kati Pitkänen.

AntroBlogin uudessa podcastsarjassa ääneen pääsevät romaninuoret. Ensimmäisessä jaksossa Natasha Roth keskustelee Iris Fontellin ja Laura Mäkirinteen kanssa ilosta ja huumorista sekä liittolaisuuden merkityksestä.

Argentiinan sotilasdiktatuurin vuodet ovat kipupiste maan historiassa. Antropologiasta ammentava kirjailija Mariana Enriquez avaa AntroBlogin haastattelussa Yö kuuluu meille -romaaninsa keskeisiä teemoja. Kaunokirjallinen teos on koskettava kuvaus siitä, miten kadonneiden läheisten kaipuu, noituus ja diktatuurin kauhut kietoutuvat yhteen argentiinalaisten kollektiivisessa muistissa.

Miksi kysymme kysymyksiä? Miten oppia kuuntelemaan? Entä mitä on kohtelias uteliaisuus? Näitä ja monia muita kysymyksiä käsittelevässä jaksossa antaudutaan kuriografisen käsiteparven kanssamatkustajiksi. Oppainamme professori Anu Valtonen ja tutkijatohtori Tarja Salmela.

Palestiinalaista tatreez-kirjontaa on käytetty asujen, asusteiden ja kodintekstiilien koristeluun. Esteettisyyden lisäksi tatreez kantaa myös poliittisia ja sosiaalisia merkityksiä.

Mittaamisen yksiköillä on erilaisia ominaisuuksia, jotka vaikuttavat sekä siihen, millaisia numeroita niiden avulla saavutetaan, että siihen millaista maailmaa nämä mitta-asteikot auttavat rakentamaan. Ajan mittaaminen on hyvä tapa havainnollistaa sitä, kuinka kauaskantoisia seurauksia yksittäisen mittarin käyttöönotolla voi olla.