Uppoava v***n laiva

Mitäs sitten kun johtajakin uupuu? Tässä Uppoavan laivan jaksossa kuullaan esihenkilöiden kokemuksia työuupumuksesta.  Millaiset asiat vaikuttavat johtajien työuupumukseen? Millaista tukea he uupuessaan saivat tai olisivat toivoneet saavansa organisaatioistaan? Entä millaisia terveisiä uupuneet esihenkilöt haluavat muille johtajille lähettää? Jaksossa viitataan vuoden 2024 Johtajuusbarometriin sekä Sami Laivosen Pro Gradu -tutkielmaan.

"Eihän sua nyt voi väsyttää, meillähän on täällä tosi hyvä meininki! Just saatiin uudet toimistotuolitkin. Jaksaa jaksaa!"Kuulostaako tutulta?Tällä kertaa Uppoava laiva sukeltaa toksisen positiivisuuden syövereihin. Siis ilmiöön, jossa aidot tunteet lakaistaan maton alle ja ongelmat ratkaistaan hymyilemällä. Miten myrkylliseksi kääntynyt positiivisuus vaikuttaa työhön ja hyvinvointiin? Miksi aiheen esille ottava saa usein kuulla vellovansa negatiivisuudessa? Jaksoon on haastateltu Katri Kilpiäistä, joka hyvinvointikapinallinen, kirjoittaja ja puhuja. 

Miltä tuntuu tehdä työtä, josta ei ole kenellekään oikeasti hyötyä? Onko merkityksettömyyden kokemus vain työuupumuksen oire – vai yksi sen keskeisistä syistä? Tässä jaksossa Heta pohtii, mitä turhan työn tekeminen ihmiselle aiheuttaa. Onko ylipäätään oikein pohtia oman työn merkityksettömyyttä, kun samaan aikaan töitä ja toimeentuloa ei tunnu riittävän kaikille? Miksi työ jakautuu niin epätasaisesti ja kuka tästä kaikesta lopulta hyötyy?Jaksossa viitataan David Graeberin ajatuksiin, joihin tutustua esimerkiksi seuraavassa artikkelissa: https://evonomics.com/why-capitalism-creates-pointless-jobs-david-graeber/

Välillä työnhaku on yhtä Tinderiä. Kiillotetaan profiilia, stalkataan yhteiset tutut läpi ja pelätään ghostatuksi tulemista. Uppoavalla laivalla Heta pohtii, miksi työnhakijan täytyy esittää intohimoa juuri kyseiseen työpaikkaan, vaikka kaikki tietävät, että suurin motivaatio on palkka? Entä kuinka monta työtöntä oikeasti kilpailee yhdestä paikasta? Tammikuun 2025 työttömyyslukuja voi tutkailla Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskatsauksesta: https://www.tyollisyyskatsaus.fi/Textbase/Tkat/Pdf/Tkat_fi.pdf

Tervetuloa työelämään, jossa multitaskaaminen on pahasta, mutta some-syötteen päivittäminen elinehto. Missä luovuutta ja monimuotoisuutta ylistetään juhlapuheissa, mutta työhaastattelussa parhaiten pärjäävät ne, jotka näyttävät, kuulostavat ja ajattelevat täsmälleen samoin. Tässä jaksossa uppoava laiva sukeltaa työelämän paradokseihin, joita putkahtelee Hetan silmien eteen kuin sieniä sateella. Eikö koko termi työelämä ole jo itsessään yhdenlainen paradoksi? Jakson lopussa muistutellaan kevään 2025 tehtävästä jaksosta, jossa käsitellään esihenkilöiden kokemuksia työuupumuksesta. Lisätietoa ja anonyymi kysely: https://forms.gle/T4jsirNxxDEG37fB8

Tänään uppoavalla laivalla päästellään höyryjä! Heta Tuppurainen sukeltaa työelämän ärsytyksen syövereihin ja käy läpi kuulijoiden kestokeljutuksen aiheita. Ai miksi näitä pitää käsitellä? Koska padottu potutus mädättää sisältä, mutta oikein kanavoidulla vitutuksella voidaan taistella paremman työelämän puolesta.

Väsyttää. Elämä tuntuu tahmealta. Mikään ei oikein huvita. Olenkohan tulossa kipeäksi? En kai vaan ole jälleen uupumassa?! Heta pelkää väsymystä. Kaiketi se on burnoutin kokeneelle aivan ymmärrettävä pelko, mutta voisiko taustalla olla muutakin? Miten kulttuurimme ohjaa suhtautumaan väsymyksen tunteeseen? Millaisia esimerkkejä maailma väsymyksestä antaa? Jakson lopulla on etsintäkuulutus esihenkilöille. Uppoava v***n laiva -podcast on käsitellyt työuupumusta monesta näkökulmasta, mutta nyt haluan käsitellä esihenkilöiden näkemyksiä. Jos toimit esihenkilönä, haluaisin kuulla kokemuksistasi – niin omasta uupumuksestasi kuin siitä, miten olet kohdannut alaisen uupumisen. Lisätietoja ja anonyymi vastauslomake: https://forms.gle/tPwYAra8uFPJYnYX7

Kauanko työuupumus kestää? Milloin tämä p***a on taputeltu ja vointi palannut entiselleen? Voinko jotenkin nopeuttaa prosessia? Tässä jaksossa Heta pohtii aikaa ja sitä, miksi on niin vaikeaa yrittää ennustaa kuinka kauan työuupumuksesta toipuminen kestää. Jakson alussa viitataan psykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti Juhani Mattilan haastatteluun: https://www.is.fi/menaiset/hyv a-fiilis/art-2000011011318.html

Heta kummastelee työelämän kulisseja. Siis kaikkia niitä keinoja, joilla yritämme saada (työ)elämämme näyttämään hohdokkaammalta kuin se todellisuudessa onkaan. Ketä tai mitä näillä kulisseilla suojelemme? Egoamme? Organisaation mainetta? Brändiä ja työnantajamielikuvaa? Tehostamishenkeä pursuten Heta kysyy, mitä tapahtuisi jos kulissien ylläpitämisen sijaan keskittyisimme epäkohtien tunnistamiseen ja korjaamiseen?

Työelämän vaatimukset senkun kasvavat, resurssit hupenevat, ja silti pitäisi jaksaa enemmän, paremmin ja nopeammin. Miten ihmeessä jotkut silti selviävät ilman työuupumusta? Tällä viikolla Uppoavassa laivassa sukelletaan uupumattomuuden mysteeriin. Onko uupumattomilla jokin supervoima vai kenties maaginen kompassi, jolla he löytävät tiensä työelämän turvasatamiin?Jaksossa mainitut linkit: Työterveyslaitoksen sivut, työn imusta ja voimavaratekijöistä: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyon-imuTerapeutti Tommy Hellstenin haastattelussa Helsingin Sanomissa https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000008920297.html

 “Olisi tärkeä selvittää juurisyyt työuupumuksen taustalla”, neuvoi työterveyslääkäri kun terapiaan ohjasi. Mutta mitä ihmettä ne juurisyyt oikein ovat? Saako ne selväksi ja ennen kaikkea ojennukseen mielellään kahdessa viikossa? Tässä jaksossa Heta pohtii mitä ovat kuuluisat juurisyyt, jotka vaikuttavat useilla työuupumuksen taustalla. Entä miten lapsena omaksutut selviytymiskeinot sekä ympäristöstä imetyt uskomukset näkyvät ja vaikuttavat aikuisten työelämässä. Jaksossa viitataan Hetan kirjoittamaan kirjaan “Isäni, Rölli” (Docendo 2024).

Sinnittelet ja sinnittelet kunnes vihdoin uskaltaudut lääkäriin. Lopputuloksena masennusdiagnoosi, viikko sairauslomaa ja resepti ilopillereihin. Näinkö se työuupumus helpottaa?Jaksossa Heta pohtii miksei työuupunut koe saavansa apua lääkäriltä. Onko kyseessä lääkärien ammattitaidottomuus vai kenties se, ettei heillä ole välineitä korjata ihmisiä rikkovaa työelämää?

Joukkoon kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista. Mutta mitä tapahtuu jos yksilön sosiaaliset tarpeet eivät pääse täyttymään työssä? Tässä jaksossa sukelletaan työyksinäisyyden käsitteeseen. Mitä termi tarkoittaa, mitä siitä seuraa ja kuka asiaan voisi vaikuttaa? Heta kertoo myös omista työyksinäisyyden kokemuksistaan. Jaksossa viitataan Vaasan yliopiston tutkimukseen: Yhdessä etä- ja hybridityössä! Tutkimus työyksinäisyydestä ja ennaltaehkäisevän ja korjaavan toimintamallin kehittäminen https://osuva.uwasa.fi/bitstream/handle/10024/15130/978-952-395-065-8.pdf?sequence=2&isAllowed=yJaksoa varten on myös jututettu työyksinäisyyteen erikoistunutta viestinnän asiantuntijaa Johanna Vireniä. Johannan löytää esimerkiksi Linkedin:stä.

Miten siitä teknologiasta, jonka piti vapauttaa aikaamme luovaan tekemiseen, onkin tullut yksi stressiä aiheuttava työelämäkommervenkki? Tässä jaksossa Heta sukeltaa teknostressin syövereihin ja pohtii kuka hyötyy koukuttavista digipalveluista. Jaksossa mainitaan seuraavat asiantuntijat, laittakaas googletellen: Gloria Mark (keskittymiskyky)Riikka Gassen (digitaalinen työympäristö)Tristan Harris (eettinen teknologia)

Työuupumus voi näkyä ensimmäisenä kotona ja läheisissä ihmissuhteissa. Työpaikalla sitä tsemppaa viimeiseen saakka, mutta puolison suuntaan pinna voi olla kireällä ja energiatasot matalalla jo pidemmän aikaa. Uppoavan laivan historian ensimmäisessä haastattelujaksossa Hetan puoliso kertoo, miten työuupumus hänelle näyttäytyi. Millaisia tunteita puoliso kokee ja miten hän voi uupunutta auttaa?

Syyskausi startataan syyllisyydellä!Miksi niin moni tuntee syyllisyyttä työelämässä tapahtuvista asioista? Kuka syyllisyydestä hyötyy? Entä pääseekö siitä jotenkin eroon? Jaksossa suositeltu kirja: Tunteella.Häpeä - Emilia Kujala

Ainahan se on mielessä, loma. Kevään viimeisessä jaksossa Heta pohtii kesäloman merkitystä suomalaisessa työelämässä. Monelle se on ainoa tilaisuus palautua raskaasta työvuodesta. Onko työelämän tarkoitus vain vuodesta toiseen odottaa seuraavaa lomaa, kun saa jälleen tuntea olevansa elossa?

Tämä on taas sarjassamme helpommin sanottu kuin tehty. Mutta miksi työelämä ylipäätään on muodostunut sellaiseksi, että sille täytyy yksilön toimesta asettaa rajat? Eikö työnantaja voisi myös osallistua rajaamiseen?

Työuupumus korventaa ja nykyinen työpaikka tökkii. Pitäisikö kuitenkin sinnitellä nykyisessä siihen asti kunnes löytää uuden työn? Vai irtisanoutua ja luottaa asioiden järjestyvän? Entä uskaltaako sitä kertoa omasta uupumuksestaan avoimesti? Tässä jaksossa Heta kertoo miksi halusi avoimesti kertoa omasta työuupumuksestaan uutta työtä etsiessään. Jaksossa mainitut työkavereille tai ystäville esitettävät kysymykset, joiden avulla saattaa saada uutta perspektiiviä omaan osaamiseen (siis siihen hetkeen, kun uupunut mieli väittää “etten minä varmaan mitään osaa”) : - Millaista substanssiosaamista minulla mielestäsi on? (esim. opiskelun tai työn kautta saadut taidot)- Millaista kanssani on tehdä töitä tai muuta yhteistyötä? - Millaista erikoisempaa osaamista minulta löytyy, sellaista jota en ehkä itse näe? (esim. tapa tehdä asioita, tapa kohdata ihmisiä, erityinen harrastus)- Miksi suosittelisit minua työkaveriksi? 

Perhe on paras! Ei kun pahin… Miten se nyt menikään? Tässä jaksossa pohditaan perhemäisen työyhteisön hyviä ja huonoja puolia. Luoko perhemäinen työyhteisö turvaa ja sitoutumista, vai kenties epätervettä velvollisuuden tunnetta? Entä miten käy kun joku “perheessä” uupuu?

Media ja some saattavat helposti vääristää kuvaa työuupumuksesta. Siitä kirjoitetaan sankaritarinoita, joissa päähenkilö voittaa koettelemukset ja palaa työelämään entistä ehompana, 2.0 -versiona. “Työuupumus oli minulle lahja, se sai minut arvostamaan elämää”. Niin, kukapa ei ala arvostaa elämää kun meinaa menettää henkensä?Tässä jaksossa Heta perustelee, miksi kaunisteleva puhetapa tekee hallaa koko työuupumusongelman ratkaisemiselle. Mutta pakkohan se on myöntää, että harva asia elämässä on pelkästään hyvä tai paha. Heta keksii myös muutaman asian, jotka ovat hänen elämässään paremmin työuupumuksen kokemisen jälkeen.

Tällä kertaa seilataan dystooppisilla vesillä. Heta on osallistunut webinaariin, jossa työelämän tehostusvaatimuksiin on ehdotettu ratkaisuksi psykedeelejä ja aivodopingia. Johtaisiko työtrippailu parempaan työelämään vai entistä kovempaan kilpailuun? Vai irtisanoutuisimmeko kaikki ja lähtisimme (taika)sieneen?

Mistä tietää, että on valmis palaamaan työuupumussairauslomalta takaisin työelämän aallokkoon? Miten kannattaa varautua työterveysneuvotteluun? Entä miten esihenkilö ja työkaverit voivat helpottaa uupuneen töiden pariin palaamista?Tässä jaksossa Heta kertoo miten hänen töihinpaluunsa ovat sujuneet ja mitä virheitä ei enää toistaisi.

Täytyykö aina pyrkiä olemaan "paras versio itsestään"? Kuka siitä oikeastaan hyötyy? Tällä kertaa Heta pohtii syntyjä syviä flunssan kourissa. Miksi koko maailma kehottaa aina tekemään parhaansa? Eikö ihan totta vähempi riitä?

Esihenkilöt, johtajat, päälliköt, leaderit, toimarit. Isot pomot, väliportaan pomot, pienet pomot ja pikkumaiset pomot. Tämä jakso on teille.Uppoavassa laivassa pohditaan, miltä työntekijän uupumus voi esihenkilölle näyttää. Mistä tunnistaa, että kohta karautetaan kiville?

Oispa jo TORSTAI. Silloin nimittäin alkaa monen nelipäiväistä viikkoa puurtavan viikonloppu. Tässä jaksossa Heta käy läpi nelipäiväistä työviikkoa niin tutkimusten kuin oman kokemuksenkin pohjalta. Ketä palvelee se, että ajatustyöntekijä yrittää ajatella 7,5 h päivässä? Onko se ylipäätään mahdollista?Jaksossa mainittu kirja: Mona Vannevuo - Ihmiskone töissä, 2020, Gaudeamus.

Ketä työuupumuksesta saa syyttää? Yhteiskuntaa? Työpaikkaa? Pomoa? Yksilöä? Ehkä vikaa on kuitenkin kaikissa. 

Uppoavassa laivassa järjestetään arvobingo. Arvaatko mikä arvo yhdistää kaikkia jaksossa lueteltuja 37 organisaatiota? Vinkki: se ei ole "kohtuus".

Tämä ei ole hauska jakso.Heta muistelee kevättä 2021 ja kertoo miltä tuntui olla työuupumuksen takia sairauslomalla.

Tervetuloa Uppoavan v***n laivan LinkedIn-koulutukseen, joka tekee sinusta ajatusjohtajan puolessa tunnissa! 🔥🔥🔥Saat konkreettisia välineitä siihen, miten kääntää jokapäiväinen arki perunankeitosta pyllyn pyyhkimiseen tukemaan uutta rooliasi suunnannäyttäjänä.Valmennuksessa opit muun muassa:🔑 Kuinka valjastaa lapsesi todisteeksi omasta erinomaisuudestasi🔑 Miten puhua lomasta, kuolemasta tai asiakaspalvelutilanteista niin, että muut huomaavat ajattelusi muita korkeamman tason🔑 Miten maksimoida verkostoitumisen tehokkuus LinkedInin etikettiä ja ammattikieltä käyttäen

"Lopeta vaan se stressaaminen ja ajattele positiivisesti." 🤦‍♀️🤦‍♀️Tässä jaksossa Heta listaa omia työuupumukseen liittyviä inhokkilauseitaan sekä keksii niille paremmat vaihtoehdot.Jaksossa mainittu työuupumusta tutkinut professori ja sosiaalipsykologi on nimeltään Christina Maslach. Siitä vaan copy + paste ja googletellen menemään.

Helsingin Sanomat paljasti viestintätoimisto Ellun Kanojen entisten harjoittelijoiden kokemuksia vuoden mittaisesta, nollatuntisopimuksella pyörineestä harjoittelujaksosta. Harjoittelijoiden massiivinen määrä johti työtehtävistä kilpailuun ja epäreiluun jakautumiseen. Motivaattorina toimi se pieni mahdollisuus, että saatoit saada jatkoa konsulttiurallesi mikäli hoidit hommasi hyvin ja mukisematta…Mutta ovatko tällaiset käytännöt todella poikkeuksellisen huonoja vai pikemminkin business as usual? Tässä jaksossa käydään läpi nuoren korkeakouluopiskelijan tyypillistä urapolkua harjoittelun kautta määräaikaisputkeen tai kevytyrittäjäksi.Hesarin jutun voi lukea täältä (se on syystäkin maksumuurin takana, sillä TYÖSTÄ KUULUU MAKSAA): https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000009255538.html

Työuupumus on uusi flunssa! Tarttuva ja v-mäinen eikä auta, vaikka kuinka kiskoo c-vitamiinia ja suorittaa syviä hengityksiä. Tietoa aiheesta löytyy vaikka millä mitalla, mutta silti työuupumuksen oireet on kauhean vaikea tunnistaa itsessään. Usein ne tajuaa vasta, kun on jo ajettu karille ja jouduttu sairauslomalle.Tässä jaksossa Heta on jälkiviisas ja kuvailee omia työuupumuksen oireitaan. Merkkejä oli pitkin matkaa, mutta uupumuksen sumussa ne alkoivat tuntua normaaleilta. Tällaistahan työelämän kuuluukin olla!

No työelämähän se.