31. Miltä tuntuu opettaa kansanmurhaa? (with Ida Vesterinen)

Miltä tuntuu käsitellä opetuksessa kansanmurhaa samaan aikaan kun sellaisia on käynnissä maailmalla? Kuinka kriittisesti ja analyyttisesti yhteiskuntaa ja globaaleja tapahtumia koulussa tarkastellaan? Millaista historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tulisi olla ja mitä opetussuunnitelma näistä aineista sanoo? Jaksossa vieraana filosofian tohtori yleisen historian oppiaineesta sekä historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja Ida Vesterinen. Ida kertoo mm. Natsi-Saksan holokaustin, Kiinan uiguurien tilanteen, Venäjän hyökkäyssodan sekä Israel/Palestiina-konfliktin käsittelystä koulussa ja siitä, millaisia tunteita tällaiset aiheet herättävät sekä opettajassa että oppilaissa. Alussa keskustellaan myös siitä, millaista on olla tutkijataustainen opettaja. Lopussa enemmän tai vähemmän koherentti politiikkasuositus muiden aineiden opettajille. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Ida Vesterinen 2022: Opetussuunnitelma käytännössä – Historian opetuksen ja opettajuuden jännitteitä. Kasvatus ja Aika,16(4). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/121419 Ida Vesterinen 2022: Orders of history: an ethnographic study on history education and the enacted curriculum. Väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80149 Ida Vesterinen 2022: Historianopetuksen uudistuksen päämäärät kaipaavat selkiyttämistä. Väitöstiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69936393/historianopetuksen-uudistuksen-paamaarat-kaipaavat-selkiyttamista?publisherId=69817172 Suomen Kuvalehti: “Mikä vanhojen metsien suojelussa on pielessä, Panu Halme?” https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/etela-suomeen-ei-jaa-juuri-suojeltavaa-likainen-suhmurointi-sanoo-asiantuntija-vanhojen-metsien-suojelukriteerien-laadinnasta/ Thomas Ziehen progressio- ja regressiointressit teoksessa “Uusi nuoriso” (1991/Vastapaino) ja Kasvata muan jaksossa nro. 7 Oppimisen ambivalenssi.