Isovihan kokemus ja kulttuurinen muisti

Venäläinen miehityskausi vuosina 1713–1721 tunnetaan Suomessa isovihan aikana. Julma väkivalta, ryöstelyt ja tuhotyöt hävittivät laajoja alueita ja jättivät jälkensä kollektiiviseen muistiin. Aikakauden ihmiset pyrkivät jakamaan kokemuksiaan ja säilyttämään niitä jälkipolville, mutta erilaisella kielellä ja erilaisessa kulttuurissa kuin tänä päivänä. Isoviha on ollut Suomessa sekä muistettu että unohdettu asia, riippuen muun muassa kulloisestakin poliittisesta tilanteesta. Kuinka yli 300 vuoden takaiset tapahtumat elävät edelleen kulttuurisessa muistissa ja kaunokirjallisuudessa? Keskustelijat:Dosentti Eeva-Liisa Bastman on varhaisen uuden ajan runouteen perehtynyt kirjallisuuden- ja historiantutkija. Hän toimii tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa sekä työskentelee SKS:n tutkimusosastolla.Jenni Räinä on oululainen kirjailija ja toimittaja, joka käsittelee romaanissaan Vaino (2025) isonvihan kokemuksia Pohjois-Pohjanmaalla. Räinältä on ilmestynyt tänä vuonna myös teos Veden ajat, ja hän on kirjoittanut aiemmin useita palkittuja teoksia.Juontajana toimii SKS:n tutkimusjohtaja Ville Kivimäki.Jaksossa kuullaan Gabriel Calamniuksen runo ”Suru-Runot Suomalaiset” vuodelta 1720 sekä ote Jenni Räinän romaanista Vaino (2025).Jingle: Amanda Kauranne, kollaasi SKS:n arkiston karjankutsuäänitteistä.Tuotanto: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura – Anna-Lotta Ekqvist, Kaisa Kaakinen, Hanna Karhu, Ville Kivimäki, Mirjami Sipilä ja Laura Tikkanen.Tekninen toteutus: Book Garden.