Jakso 123: Fasistien tanssi

Veikan kuuluminen: Meidän on päästävä eroon kolmesta käsitteestä, jotka toistuvat vasemmiston vaalimainonnassa: toivo, empatia ja utopia. Tilalle voisi ottaa esimerkiksi käsitteet usko, voima ja halu. Pontuksen kuuluminen: Kokoomus on onnistunein poliittinen puolue, koska se on onnistunut saavuttamaan tavoitteensa luokkataistelussa. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, että se on valehdellut kannattajilleen, vaan siitä, että se on onnistunut esittämään oman etunsa yhteiskunnan yhteisenä etuna, aivan kuten Marx ja Engels kuvasivat 1840-luvulla. Pontuksen vaiva 1: Miksi fasistit tanssivat aina samalla tavalla ja miksi se on cringeä? Voisiko selitys olla, että fasismi hankaloittaa kehon ja mielen yhteistoimintaa? Entä miksi Sanna Marinin tanssi on vaarallista mutta Purran tanssi vain kädenlämpöistä? Pontuksen vaiva 2: Ensin polyamoria trendasi, sitten monogamia palasi. Kaatuiko kaikki lopulta säädön määrään? On hauskaa seurata, miten trendit seuraavat toisiaan ”piireissä”. Mikä trendi mahtaa tulla seuraavaksi? Pontuksen vaiva 3: Tietty teatterimuoto, osallistava nykyteatteri, on tullut umpikujaan, joka johtuu katsojuuden ja työelämän muutoksista. Kun töissä ollaan hirveän aktiivisia ja mielikuvituksellisia, kuka jaksaa enää tulla teatteriin osallistettavaksi? Entä miten saada suostumus manipuloimalla yleisöä? Tätä kaikkea voi pohtia esimerkiksi Agora – Kaksi merenneitoa tyhjän altaan äärellä -teoksen parissa. Lehdistökatsauksessa tutustutaan kolmeen reittiin ulos ekokriisistä sekä empatiakritiikkin. Suosituksissa espresso tonic, tapa kiertää maksumuureja ja Turku. Jaksossa mainittuja asioita: Karl Marx & Friedrich Engels: Saksalainen ideologia Agora – Kaksi merenneitoa tyhjässä altaassa, Helsingin kaupunginteatteri Eetu Viren: Vallankumouksen asennot Riikka Thitz: Kuriton katsoja https://koneensaatio.fi/tarinat-ja-julkaisut/kuriton-katsoja https://archive.ph/ Tilaa Kansan uutiset: https://ku.fi/tilaa Tilaa Patreon-lisäjaksomme: https://patreon.com/mikameitavaivaa