Maailma on siirtynyt uuteen geologiseen aikaan – Antroposeeni korostaa ihmisen vaikutusta maapallolla

Ihmisen vaikutus maapalloon on jo niin merkittävä, että monien tutkijoiden mukaan olemme siirtyneet uuteen geologiseen aikakauteen. Uusi aika haastaa myös politiikan ja sen tutkimuksen uudistumaan. Antroposeeni tarkoittaa ihmisen aikaa. Termillä korostetaan ihmisen merkitystä maapalloon vaikuttavana geologisena voimana. Kaikki eivät hyväksy antroposeenin käsitettä, eikä sitä ole virallistettu. Virallisesti elämme siis edelleen holoseenissa, joka alkoi edellisen jääkauden päättymisestä. Nekin, jotka hyväksyvät antroposeenin, kiistelevät sen alkamisajankohdasta. Kansainvälisen politiikan yliopistonlehtori Hannes Peltonen Tampereen yliopistosta kertoo, että nykyaikakaudelle on ehdotettu muitakin nimiä. Joka tapauksessa hänen mielestään on selvää, että ihmisen toiminta ei voi jatkua entisellään. “Rehellisyyden nimissä on todettava, että huolissaan pitää olla. Huolelle ei kuitenkaan pitäisi antaa valtaa siten, että luovuttaa tai muuttuu passiiviseksi. Huolen tulisi johtaa toimintaan, muutokseen ja uudelleenajatteluun.” Ihminen ja luonto ovat erottamattomat Peltosen mukaan politiikantutkimus on pitkälti keskittynyt muihin asioihin kuin ilmastonmuutokseen, joka on yksi antroposeenin ajan suurimmista haasteista. Hänestä politiikan toiminta tulisi ymmärtää kokonaisvaltaisemmin ja saada tarkasteluun mukaan ihmisten lisäksi muitakin tekijöitä, kuten eläimet, patogeenit tai algoritmit.  Esimerkiksi koronavirukseen liittyvä tutkimus on Peltosen mukaan kovin ihmiskeskeistä. Hänen mielestään nykyisen pandemian suurin merkitys olisi havahduttaa mahdollisimman monen ymmärtämään, että asiat eivät voi jatkua samalla tavalla tai muuten meillä on pian edessämme uusi pandemia.  “Tämän pandemian tulisi johtaa siihen, että järjestämme ihmisyhteisöt ja niiden väliset suhteet radikaalisti uudella tavalla”. Peltonen korostaa, että antroposeeni ei koske vain ilmastonmuutosta, vaan myös uutta tapaa ymmärtää, mikä on ihminen. Tämän näkemyksen mukaan ihminen on erottamaton osa luontoa ja ympäristöä, eikä luontoa tulisi nähdä vain passiivisena taustana ihmisen toimille. “Emme ole olemassa ilman muita eliöitä sisällämme. Esimerkiksi ihmisessä olevista soluista itse asiassa vain noin kymmenen prosenttia on ihmissoluja. Ihmiset ovat pikemminkin jonkinlaisia hybridejä, jotka koostuvat osittain muista eliöistä ja käyttämästämme teknologiasta.” Toimittaja: Sandra Nenonen Kuva: Pixabay.com Hannes Peltosen haastattelu kuultiin Radio Moreenin Kuuntele tutkijaa -ohjelmassa 6.4.2021.