Näin Länsi-Uusimaa onnistui sote-uudistuksessa

TERVEYDEN HINTA: Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn ja operatiivinen johtaja Matias Pälve kertovat, miten alue tasapainotti taloutensa, kun rahoituksesta puuttui yli 110 miljoonaa euroa, ja miten palveluita on samalla saatu parannettua. Keskustelussa käydään läpi tiedolla johtamista, uutta johtamisjärjestelmää, omalääkärimallia, Lunna-digialustaa, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä sote-uudistuksen tulevaisuuden näkymiä. Käytännönläheinen keskustelu siitä, mitä ison muutoksen toteuttaminen on vaatinut.Aloita ilmainen 14 päivän kokeilu: www.asiastudio.fi. Asiastudio app on nyt ladattavissa App Storesta tai Google Playsta.00:00 Intro01:53 Suurimmat onnistumiset02:47 Alueen koko03:30 Suurimmat yllätykset05:00 Erilaiset mittarit ja kulttuurit eri kunnissa05:46 Mittareiden merkitys ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen07:04 Uudistus kansalaisen näkökulmasta07:19 Asukkaiden prioriteetit08:00 Palveluiden saatavuuden nykytila ja Lunna-digialusta08:52 Kahden viikon hoitotakuu ja tavoitetaso09:00 Digiloikka ja julkisen sektorin teknologinen jälkeenjääneisyys09:26 Hallinnon määrä ja lähipalveluiden säilyminen10:27 Palveluverkon arviointi ja lähipalvelu Lunnan kautta11:53 Palvelut vieraskielisille ja tekoälykäännökset13:12 Uudistuksen suurin ongelma14:24 Luottamuksen romahdus terveydenhuoltoon kyselyissä14:50 Hoidon jatkuvuus ja yksittäisiin käynteihin perustuvan mallin ongelmat15:38 Omalääkärimalli ja lupaus vuoteen 2030 mennessä16:23 Mitä omalääkäri tarkoittaa ja lääkärin pysyvyyden merkitys18:26 Keinot lääkärin sitouttamiseen ja ammatinharjoittajamalli19:42 Yrittäjyyteen liittyvä vapaus ja autonomia19:56 Rekrytointi ja alueen vetovoima20:32 Vetovoiman muutos: vuokralääkäreistä haluttuun työpaikkaan22:26 Tyytyväinen henkilöstö palvelun takaajana ja johtaminen22:53 Talous23:17 Miksi rahoitus ei vastannut menoja ja 110 miljoonan aukko24:22 Aukon suuruus henkilöstömääränä ja tilanteen vakavuus25:03 Kohdennetut toimet ja uusi johtamisjärjestelmä juustohöylän sijaan25:48 Yksityisen sektorin mallien hyödyntäminen25:59 Toimenpidekohtainen budjetointi ja läpinäkyvyys27:15 Idean tausta pörssiyhtiöistä ja johtamisjärjestelmän rakentaminen27:52 Johtamisjärjestelmän luomiseen kulunut aika ja 17 organisaation fuusio29:13 Ensimmäisen vuoden alijäämä ja käänne vuonna 202430:11 Vuosibudjetti, rahoituksen kasvu ja väestörakenteen haasteet31:34 Alueiden erilaisuus ja positiivinen tulos32:18 Länsi-Uusimaa Suomena pienoiskoossa ja kahdenlainen strategia32:55 Etäisyydet ja palveluiden siirtyminen kauemmas33:24 Teknologian ja tekoälyn rooli palvelussa ja kustannustehokkuudessa34:11 Lunna-alustan käyttöönotto ja käyttäjämäärät35:00 Puheluiden väheneminen ja saavutettavuuden muutos36:00 Lunnan tulevaisuus37:06 Asukkaiden spontaani positiivinen palaute37:50 Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta ja tietojärjestelmät38:15 Potilastietojärjestelmien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi38:29 Hyvinvointialueiden keskinäinen oppiminen40:15 Foorumit ja tiedon käytäntöön vieminen40:41 Kansainväliset esimerkit ja valmiiden mallien hyödyntäminen41:48 Alueiden erilaiset historiat ja start-up-rooli42:10 Mitä on opittu muilta alueilta, esimerkkinä Kanta-Häme42:55 Tulevaisuus ja parlamentaarinen sote-työryhmä43:21 Rahoituslaki ja keskustelun suuntaaminen palveluihin44:55 Hyvinvointialueiden määrä ja rakenteelliset vaihtoehdot46:30 Uudenmaan mallin toimivuus ja kritiikin arviointi47:15 Vertailu Norjan ja Ruotsin malleihin48:01 Erikoissairaanhoidon keskittäminen ja perustason vahvistaminen51:32 Erot sosiaali- ja terveyspuolen hankinnoissa52:19 Palveluiden järjestämisen historia kunnissa52:49 Poliittinen ohjaus ja viranhaltijoiden rooli53:52 Yhteenveto ja ylpeyden aiheet54:37 Loppusanat