Näin Länsi-Uusimaa onnistui sote-uudistuksessa

TERVEYDEN HINTA: Suomen historian suurin hallinnollinen uudistus siirsi sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Kolme ja puoli vuotta myöhemmin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn ja operatiivinen johtaja Matias Pälve kertovat, miten alue tasapainotti taloutensa, kun rahoituksesta puuttui yli 110 miljoonaa euroa, ja miten palveluita on samalla saatu parannettua. Keskustelussa käydään läpi tiedolla johtamista, uutta johtamisjärjestelmää, omalääkärimallia, Lunna-digialustaa, yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa sekä sote-uudistuksen tulevaisuuden näkymiä. Käytännönläheinen keskustelu siitä, mitä ison muutoksen toteuttaminen on vaatinut. Aloita ilmainen 14 päivän kokeilu: www.asiastudio.fi. Asiastudio app on nyt ladattavissa App Storesta tai Google Playsta. 00:00 Intro 01:53 Suurimmat onnistumiset 02:47 Alueen koko 03:30 Suurimmat yllätykset 05:00 Erilaiset mittarit ja kulttuurit eri kunnissa 05:46 Mittareiden merkitys ja asiakastyytyväisyyden mittaaminen 07:04 Uudistus kansalaisen näkökulmasta 07:19 Asukkaiden prioriteetit 08:00 Palveluiden saatavuuden nykytila ja Lunna-digialusta 08:52 Kahden viikon hoitotakuu ja tavoitetaso 09:00 Digiloikka ja julkisen sektorin teknologinen jälkeenjääneisyys 09:26 Hallinnon määrä ja lähipalveluiden säilyminen 10:27 Palveluverkon arviointi ja lähipalvelu Lunnan kautta 11:53 Palvelut vieraskielisille ja tekoälykäännökset 13:12 Uudistuksen suurin ongelma 14:24 Luottamuksen romahdus terveydenhuoltoon kyselyissä 14:50 Hoidon jatkuvuus ja yksittäisiin käynteihin perustuvan mallin ongelmat 15:38 Omalääkärimalli ja lupaus vuoteen 2030 mennessä 16:23 Mitä omalääkäri tarkoittaa ja lääkärin pysyvyyden merkitys 18:26 Keinot lääkärin sitouttamiseen ja ammatinharjoittajamalli 19:42 Yrittäjyyteen liittyvä vapaus ja autonomia 19:56 Rekrytointi ja alueen vetovoima 20:32 Vetovoiman muutos: vuokralääkäreistä haluttuun työpaikkaan 22:26 Tyytyväinen henkilöstö palvelun takaajana ja johtaminen 22:53 Talous 23:17 Miksi rahoitus ei vastannut menoja ja 110 miljoonan aukko 24:22 Aukon suuruus henkilöstömääränä ja tilanteen vakavuus 25:03 Kohdennetut toimet ja uusi johtamisjärjestelmä juustohöylän sijaan 25:48 Yksityisen sektorin mallien hyödyntäminen 25:59 Toimenpidekohtainen budjetointi ja läpinäkyvyys 27:15 Idean tausta pörssiyhtiöistä ja johtamisjärjestelmän rakentaminen 27:52 Johtamisjärjestelmän luomiseen kulunut aika ja 17 organisaation fuusio 29:13 Ensimmäisen vuoden alijäämä ja käänne vuonna 2024 30:11 Vuosibudjetti, rahoituksen kasvu ja väestörakenteen haasteet 31:34 Alueiden erilaisuus ja positiivinen tulos 32:18 Länsi-Uusimaa Suomena pienoiskoossa ja kahdenlainen strategia 32:55 Etäisyydet ja palveluiden siirtyminen kauemmas 33:24 Teknologian ja tekoälyn rooli palvelussa ja kustannustehokkuudessa 34:11 Lunna-alustan käyttöönotto ja käyttäjämäärät 35:00 Puheluiden väheneminen ja saavutettavuuden muutos 36:00 Lunnan tulevaisuus 37:06 Asukkaiden spontaani positiivinen palaute 37:50 Sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta ja tietojärjestelmät 38:15 Potilastietojärjestelmien yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi 38:29 Hyvinvointialueiden keskinäinen oppiminen 40:15 Foorumit ja tiedon käytäntöön vieminen 40:41 Kansainväliset esimerkit ja valmiiden mallien hyödyntäminen 41:48 Alueiden erilaiset historiat ja start-up-rooli 42:10 Mitä on opittu muilta alueilta, esimerkkinä Kanta-Häme 42:55 Tulevaisuus ja parlamentaarinen sote-työryhmä 43:21 Rahoituslaki ja keskustelun suuntaaminen palveluihin 44:55 Hyvinvointialueiden määrä ja rakenteelliset vaihtoehdot 46:30 Uudenmaan mallin toimivuus ja kritiikin arviointi 47:15 Vertailu Norjan ja Ruotsin malleihin 48:01 Erikoissairaanhoidon keskittäminen ja perustason vahvistaminen 51:32 Erot sosiaali- ja terveyspuolen hankinnoissa 52:19 Palveluiden järjestämisen historia kunnissa 52:49 Poliittinen ohjaus ja viranhaltijoiden rooli 53:52 Yhteenveto ja ylpeyden aiheet 54:37 Loppusanat