Ruoka-avun tarpeeseen liittyy usein myös muita pulmia: Yksi asia, mikä ei välttämättä katso kukkaronkaan kokoa, on yksinäisyys"

Lahden Diakonialaitos, Lahden kaupunki ja Lahden seurakuntayhtymä on laatinut yhdessä selvityksen Lahden alueen ruoka-aputoiminnasta, sen nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Tavoitteena on ollut koota esimerkiksi toimijoiden näkemyksiä ruoka-aputoiminnan kehittämisestä yhteistyöhankkeen pohjaksi. Tiedot on kerätty haastattelemalla toimijoita sekä osallistumalla viiteen ruoka-aputilaisuuteen. Lahden Diakonialaitoksen diankonia- ja kehitysjohtaja Anne-Maria Karjalainen kertoi tiistaina Radio Voimalla, että ruoka-avun tarpeeseen liittyy usein myös muita pulmia. - Voi olla pitkäaikaista työelämän ulkopuolelle jäämistä, kenties terveyshuolia ja yhteiskunnan toiminnoista ja palveluista syrjään jäämistä. Yksi asia, mikä ei välttämättä katso kukkaronkaan kokoa, on yksinäisyys. Monet ruoka-avun muodoista on Karjalaisen mukaan yhteisöruokailuja. - On hyvin ymmärrettävää, että samalla kun tavataan muita ihmisiä ja päästään osaksi yhteisöä, niin myös yksinäisyys helpottuu. Se on tärkeä näkökulma tähän ruoka-apuun. Karjalainen kertoo, että ruoka-avun kautta ja myötä tavoitetaan sellaisia henkilöitä, joilla on mahdollisesti muutakin tuen tarvetta elämässä. - Jatkossa yksi kehittämisen kohde voisi olla se, että palveluita ja palveluohjausta tuotaisiin sinne ruoka-avun kylkeen. Lahden alueen vahvuuksiksi ruoka-aputoiminnassa Karjalainen nostaa esimerkiksi sen, että toimijoita on alueella paljon ja käytössä on Karjalaisen epävirallisesti ruoka-aputerminaaliksi kutsuma toiminto. - Sellaiseksi voisi tätä avoimen oven toimintaa kutsua. Sen kautta toimitetaan jopa yli 2000 annosta hävikkiruokaa viikossa eteenpäin. Siellä on lukuisia vapaaehtoisia. Toimintaa tehdään suurella sydämellä ja melko suurella volyymillakin, eli noin 685 kiloa vuodessa tätä hävikkiruokaa mahdollistetaan eteenpäin. Kuuntele koko haastattelu: