Sivilisaatio kokonaisvaltaisena insinööriongelmana

Mitä tapahtuu, kun joku yrittää suunnitella kokonaisen sivilisaation yhdestä perusoletuksesta lähtien?Tässä Mekanismirealismin jaksossa käsitellään täyden pinon sivilisaatioinsinöörityötä (full stack civilizational engineering): yritystä yhdistää ontologia, kieli, diagnoosi, mekanismisuunnittelu ja konkreettinen reformi yhdeksi järjestelmäksi. Se on ihmisajattelun voimakkain muoto, koska se ei vain kommentoi yhteiskuntaa — se yrittää rakentaa koordinaation arkkitehtuurin, jonka varassa miljoonat ihmiset toimivat.Se on myös vaarallisin. Täysi pino on vahvistin. Jos sen ontologia on väärä, virhe ei jää kirjaan, ohjelmaan tai politiikkasuositukseen. Se leviää lakiin, hallintoon, kieleen, instituutioihin ja ihmisten välisiin suhteisiin.Jakso käy läpi historiallisia yrityksiä: Xunzista Qin-dynastiaan, Benthamin hyötylaskentaan, Marxista Neuvostoliittoon, Saint-Simonin tieteelliseen hallintoon, Technocracy Inc:n energiakirjanpitoon ja Stafford Beerin Cybersyniin. Toistuvat epäonnistumismoodit ovat kaappaus, poliittinen irrelevanssi, legibiliteettiansa ja itseään tiivistävä järjestelmä, jossa dissentti tulkitaan todisteeksi järjestelmän oikeellisuudesta.Ydinväite on: sivilisaatio on joka tapauksessa insinöörityön tulos — joko tietoisen virheenkorjauksen tai historiallisen ajautumisen kautta. Kysymys ei ole siitä, onko sivilisaatioinsinööri vaarallinen. On. Kysymys on siitä, onko vielä vaarallisempaa jättää sivilisaation ylläpito mekanismeille, joita kukaan ei suunnittele, mittaa tai korjaa.https://kunnas.com/articles/full-stack-civilizational-engineering