Hyvää huomenta Bryssel

Suurena ”Bryssel Effect:in” vasta-argumentoijana haluan haastaa suomalaista elinkeinoelämää ja eri alojen toimijoita kyseenalaistamaan rohkeasti olemassa olevaa sääntelyä ja käytäntöjä. Vastuu ei ole Brysselissä vaan demokratiassa meidän kaikkien. Sekä muuttamaan ajattelumaailmaansa ottamaan riskiä säilyttämisen sijaan. Suomi Effectin tulee olla irtiotto yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten toimijoiden fasilitoinnista ja infran rakentamisesta heidän käyttöönsä, ajatella isommin sekä asettaa suomalaiset ja eurooppalaiset yritykset rohkeasti ensin.

Suomi liittyi kaikessa hiljaisuudessa Yhdysvaltojen Pax Silica -aloitteeseen jossa Yhdysvallat yrittää lyödä kiilaa EU-maiden välille solmimalla bilateraalisti sopimuksia jäsenmaiden kanssa koskien mineraaleja, tekoälyinfraa, dataa jne. Yhdysvallat perustelee tätä Kiina-riippuvuuden vähentämisellä. Aloitteen yksityiskohdat ovat hämärän peitossa. Aloitteeseen liittyminen sotii täysin Euroopan teknologisen suvereniteetin vahvistamista vastaan.

Berliinin johtava puolue teki selväksi tällä viikolla, että sääntelyn purkaminen EU:ssa tapahtuu liian hitaasti ja unionia vaaditaan uudistumaan Euroopan kilpailukyvyn nimissä. Olen samaa mieltä. Huomaan tulevani myös jatkuvasti kriittisemmäksi unionin rakenteita sekä toimintaa kohtaan. Mutta rakentavasti ja strategisia painopisteitä tarkasti miettien. Tarvitaanko Euroopan parlamenttia? Talous- ja sosiaalikomiteaa sekä alueiden komiteaa ei varmuudella. (Mitä ne ovat: niinpä.) Teemaan liittyen parlamentti linjaa tällä viikolla kantaansa tulevaan EU-budjettiin.

Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden tulee päästä sopimukseen EU:n seuraavasta rahoituskehyksestä vuosille 2028-2034. Parlamentti haluaa budjettiin 10 prosenttia enemmän varoja kuin komissio on esittänyt ja siirtäisi koronaelvytysrahaston korkomenot budjetin ulkopuolelle. Tämä tuskin tulee menemään läpi jäsenmaille. Energiasektoria pusketaan yhä nopeammin sähköistymisen ja puhtaan, eurooppalaisen energian tielle, mutta miten ja millä hinnalla?

Unkarin opposition näytti viimein valtansa painostavan propagandan edessä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että Magyar tulee Orbanin hallinnon sisältä. Lisäksi, Orbanin Fidesz-puolue on onnistunut miehittämään hallinnon ja keskeiset julkisen sektorin toimielimet uskollisilla tukijoillaan. Ilman laajoja poliittisia vaihdoksia hallinnon sisällä, muutoksen tie on vaikea. Haluan uskoa, että Magyar pelasi kotimaan peliä viime vuodet Euroopan parlamentissa voittaakseen vaalit ja muuttaakseen suuntaansa sen jälkeen, mutta hänen puolueensa käytännössä äänesti jatkuvasti keskiryhmien linjaa vastaan Euroopan parlamentissa. Tulos on kuitenkin merkittävä askel Euroopalle oikeaan suuntaan. Mitä Euroopassa nyt kipeästi kaivataan on luottamus.

Hyvää huomenta Lappeenrannasta! Parlamentilla on meneillään kotimaan viikko ja olen kaksi päiväisellä kierroksella Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Tänä aamuna puhetta, viikon muiden ajankohtaisten lisäksi, mm. droonipuolustuksesta sekä Euroopan varautumisen tasosta.

Lähi-idän tilanteen vaikutukset Euroopassa näkyvät niin energian hinnassa kuin todennäköisesti pakolaistilanteessa. Euroopan omavaraisuutta ei ole rakennettu tämän hetkistä globaalia kriisiä silmällä pitäen. On kestämätön tilanne, että EU:n yhtenäisyys on käytännössä yhdestä miehestä kiinni, joka vaatii venäläisen fossiilienergian virtaamisen jatkamista Eurooppaan. Vielä läpi maan, jossa se käy brutaalia hyökkäyssotaa. Mm. tästä ja muista ajankohtaisista tämän viikon jaksossa.

Suomi poistaa datakeskusten sähköverotuen, mutta aikoo tukea jatkossakin yhdysvaltalaisten ja kiinalaisten datavarastoja Suomessa. Maailmanpoliittinen tilanne kärjistyy ja EU:n on otettava kantaa mm. Hormuzinsalmen avaamiseen. Miten löydetään yhtenäinen linja jäsenmaiden kesken? Kaikki tämä alleviivaa EU:n pyrkimyksiä omavaraisuuteen niin energiassa, teknologiassa kuin puolustuksessa. Mahdollisimman pian.

Tiistaiterveiset Strasbourgista! Eurooppa haluaa haluaa kasvattaa rytinällä teollisuuden ja teknologian omavaraisuuttaan. Tämä vaatii merkittäviä panostuksia myös Euroopan energiaomavaraisuuteen. Komissio antaa tänään esityksensä pienydinvoimareaktoreista ja puhtaan energian investointiohjelmasta. Joutuuko Suomi maksumieheksi vai pääsee hyötymään osaamisestaan ja omavaraisuudestaan?

EU avaa tietosuojaa ja datan käyttöä koskevia asetuksiaan sekä yrittää helpottaa yrityksen perustamista ja toimintaa koko unionin alueella. Miten tässä onnistutaan? Mercosur-kauppasopimus saadaan todennäköisesti osittain voimaan ilman parlamentin hyväksyntää ja komission puristaa mahdollisesti viimein ulos teollisuusäädöstöä koskevan esityksensä.

Yritys toisensa jälkeen ilmoittaa lähtevänsä Yhdysvaltoihin kasvamaan. Syitä on toki monia: verotus, sääntely, hajanainen markkina-alue mutta ennen kaikkea pääomien puute Euroopassa. EU:n on vihdoin saatava itsensä kasaan pääomien liikkuvuuden osalta. Yhteinen pörssialue ja pääomalukkojen avaaminen, kuten eläkerahastojen laajempi hyödyntäminen, voisivat toimia osaratkaisuna.

Digitaalisten palveluiden asetuksen käytännöt hämmentävät kansalaisjärjestöissä ja yhteiskunnallisten toimijoiden keskuudessa. Mainostaminen Metan alustoilla ei enää onnistu. Samoin Meta vaatii joko kuukausimaksua käyttäjiltään tai saman voi maksaa omalla datallaan. Kumpi kannattaa vai poistuakko palvelusta? Ukrainan kylmä talvi, dronet, kyber- ja energiaturvallisuus nousevat teemoina niin täällä Strasbourgissa kuin varmasti myös Münchenin turvallisuuskonferenssissa.

Australian malli kieltää sosiaalinen media alle 15-vuotiailta on herättänyt paljon keskustelua. Asia ei ole teknisesti aivan yksinkertainen ja henkilökohtaisesti ajattelen 14-vuotiaan paremminkin toimivan vanhempien kontrollin, kuin lainvalvojan silmän alla. Yritän avata teemaa ja algoritmien toimintalogiikkaa laajemmin teknologian näkökulmasta.

Eurooppa tarvitsee kipeästi standardeja teknologian kehittämiseen, joilla varmistetaan eri teknologioiden yhteenliitettävyys. Samaa aikaan yritysten kokoa ja mahdollisuuksia tulee kasvattaa julkisen sektorin toimesta vaatimalla julkisia toimijoita valitsemaan eurooppalaisia teknlogiaratkaisuja. Luottamus Yhdysvaltoihin ei ole palaamassa ja vaikka olisi, niin Euroopan on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan niin korkeiden teknologiaratkaisuiden kuin puolustuksen ja kokonaisturvallisuuden osalta.

Tähän mennessä data on luokiteltu palveluksi, jonka vuoksi se on jätetty kauppaneuvotteluiden ulkopuolelle. Tämä on mahdollistanut sen, että Euroopan ulkopuoliset yhtiöt ovat voineet vapaasti ja maksutta kerätä käyttäytymis- ja liikennedataa Euroopasta omien teknologioidensa kehitystyöhön. Tämä tulee nyt muuttaa. Data on otettava aseeksi kauppaneuvotteluihin Yhdysvaltojen kanssa ja sille on asetettava hinta. ”Kauppasingon käyttöä pitää myös harkita vakavasti ja EU:n tulee viimein asettaa yhdysvaltalaisille teknologiayrityksille merkittävä digivero.

Grönlannin kysymys ei kuulu suoraan EU:lle, mutta pitäisikö sen kuulua? Parlamentti aikoo haastaa Mercosur-sopimuksen oikeudessa. Von der Leyen meni lupaamaan eurooppalaisille viljelijöille kuuta taivaalta, mutta mitä mieltä ovat tästä rahasta neuvottelevat lainsäätäjät? Mm. näistä ja muista ajankohtaisista lisää tämän aamun podcastissa.

EU pyrkii irti Kiinan ja Yhdysvaltojen riippuvuuksista, jatkaa sääntelyn purkamista ja panostuksia puolustukseen sekä kokonaisturvallisuuteen. Energiamarkkina on murroksessa Euroopan irtautuessa venäläisistä, fossiilisista polttoaineista ja kehittäessä kestävämpää, uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa, energiamarkkinaansa. Mitä kaikkea muuta voimme odottaa unionilta vuoden vaihduttua? Kuuntele, niin tiedät.

EU:n valta valuu jatkuvasti alueille jotka ei sille kuulu tai pidä kuulua, kuten metsä- tai työmarkkinapolitiikkaan. Komissio kasvattaa valtaansa kriisien varjolla ja parlamenttia ravisuttelee korruptioskandaalit. EU:n sisämarkkina on kuitenkin Suomelle erityisen tärkeä, samoin kauppapolitiikan pöydät, joihin emme pääsisi ilman unionia. Mitä sitten pitäisi muuttaa? Tämän erityisjakson myötä toivotan hyvää joulua ja onnea uudelle vuodelle. Podi pitää parin viikon tauon ja palaa uuteen vuoteen loppiaisen merkeissä.

EU pyristelee irti Venäjän fossiilisista polttoaineista, vahvistaa energia- ja sähköverkkojaan, panostaa urakalla sääntelyn yksinkertaistamiseen sekä puolustusteollisuuden sisämarkkinoihin. Mutta mitä käy, kun Ukrainassa solmitaan rauha? Onnistuuko Eurooppa säilyttämään momentumin kokonaisturvallisuuden vahvistamiseksi vai valuvatko tavoitteet hiekkaan yhtämatkaa Ukrainan Nato- ja EU -jäsenyystoiveiden kanssa?

Komissio puskee eteenpäin yksikertaistamisen agendaa. Tyssäävätkö aloitteet alkuunsa vai saavatko lainsäätäjät parlamentissa ja jäsenmaissa edistystä aikaan? EU pyrkiin irti Venäjän tuontikaasusta ja koittaa kuumeisesti löytää ratkaisua tukea Ukrainan vaikeaa rahatilannetta yhä kiristyvässä rintamatilanteessa. Entä mitä tapahtuu Euroopan varusteluinnolle, mikäli Ukrainassa päädytään jossain vaiheessa tulitaukoon tai rauhaan?

EU:n rooli Ukrainan rauhanneuvotteluissa on, toimivallan puuttuessa, vähäinen mutta Euroopan maiden asema on toinen. Jäsenmaat yrittävät löytää teknistä ratkaisua Belgiassa sijaitsevien Venäjän jäädytettyjen varojen saamiseksi käyttöön Ukrainassa ja samaan aikaan nostaa puolustusvalmiutta ja suorituskykyjä. Mutta kuka näitä suorituskykyjä käyttää tosipaikan tullen? Olisivatko belgialaiset tai portugalilaiset valmiita tarttumaan aseisiin Euroopan puolesta?

Eurooppa tarvitsee kipeästi dataa sekä kilpailukyvyn, kokonaisturvallisuuden että puolustuksensa kehittämiseen. Euroopan teknologinen suvereniteetti vaatii merkittäviä panostuksia sekä sääntelyn purkamiseen, rahoitukseen että taisteluun yhdysvaltalaisia ja kiinalaisia yrityksiä vastaan. Samalla kun Yhdysvallat lakaisevat lattiaa perinteisillä länsimaalaisilla arvoilla ja yhteistyöllä on Euroopan saatava puolustuskykynsä nostettua nykyisestä alhosta.

EU rakentaa demokratiakilpeä ja yrittää saada digitaalisten palveluiden asetusta toimimaan jäsenmaissa. Mutta miten paljon sananvapautta voi ja kannattaa säädellä demokratian nimissä? Sosiaalinen media ei ole ole media vaan mielipidealusta, mutta onko tämä lähtökohtaisesti kuinka selvää käyttäjille?

Yritysvastuudirektiivin yksinkertaistaminen ei millään tavalla vaaranna kestävän kehityksen puolesta taistelua. Raportointivelvollisuus ei tee maailmasta kestävämpää. Aidot ympäristöteot syntyvät käytännön toimista, eivät kalliiden konsulttejen raportointipalkkioista.Direktiivi on myös epätasapainoinen: se koskee EU:n ulkopuolisia toimijoita (joiden liikevaihto ylittää 900 miljoonaa euroa), mutta käytännössä nämä yritykset eivät tule noudattamaan sääntöjä. Samalla meidän omat eurooppalaiset yritykset joutuisivat valtavan hallinnollisen taakan alle, mikä vie kustannukset suoraan kuluttajahintoihin, heikentää niiden kilpailukykyä ja vie valtavasti resursseja pois varsinaisesta vastuullisuustyöstä. Aamuun myös muutama sana tulevasta digitaalisen sääntelyn yksinkertaistamisesta ja laajentumisnäkymistä.

Digieuro, eli mahdollisuus maksaa digilompakosta myös ilman internetiä, etenee. Ajatuksena on päästä irti yhdysvaltalaisten luottokorttien ylivoimasta sekä vahvistaa eurooppalaista huoltovarmuutta. EU:lta on tulossa myös uusi Scaleup Europe -kasvurahasto ja kannattaa käydä vastaamassa julkiseen kuulemiseen kvanttisäädöksestä.

Komissio esitteli 70 aloitetta ja 40 sääntelyesitystä työohjelmaansa ensi vuodelle. Mukana mm. esitys ”laadukkaista työpaikoista” ja lukuisia esityksiä viitaten sosiaaliseen Eurooppaan. 28 säädöskehys, eli paljon odotetun ”EU Inc” -kansalaisaloitteen inspiroima yritysten toimintaa koko EU-alueella helpottava esitys, uhkaa vesittyä direktiiviksi. Entä ne valonpilkahdukset ja poliittinen dynamiikka Brysselissä? 🎧

EU ei ole puolustusliitto, eikä siitä sellaista tule ilman perussopimuksen muutosta. Komissio tekee parhaansa luoviakseen nykyisen perussopimuksen puitteisssa tehdessään avauksia koskien eurooppalaista puolustusteollisuutta ja tukeakseen jäsenmaita suorituskykyjen vahvistamisessa. Fakta on, että EU-budjetissa ei ole rahaa ja tulevastakin budjetista maatalous haukkaa suurimman siivun.

Moni suomalainen ihmettelee, miksi EU käyttää merkittävimmän osuuden budjetistaan maatalouteen ja puolustukseen jää vain rippeitä? Entä onko aluetuilla todella pelastettu alueellista tasa-arvoa unionissa?

Se on jälleen parlamentin täysistuntoviikko Strasbourgissa ja podcast tulee aamun junasta matkalla Belgiasta Ranskaan. Eurooppa yrittää positioida itseään maailmanpolitiikan ristiaallokossa ja löytää yhteistä suuntaa suvereniteetin, arvojensa sekä jäsenmaiden kansallisten, poliittisten mutapainien välillä. Samaan aikaan talouskasvua, kilpailukykyä ja kokonaisturvallisuuden vahvistamista hidastava sääntely on komission dna:ssa. Onnistuvatko poliittiset päättäjät pitämään tätä massiivista virkamiesarmeijaa kurissa?

Tutkajärjestelmämme havaitsevat hävittäjiä ja ohjuksia satojen kilometrien päähän, mutta matalalla lentävät droonit jäävät katveeseen. Ukraina kipuilee Venäjän alati kehittyvän sotateknologian kanssa. Kumpi on voitolla hybridisodassa itä vai länsi? Euroopan on rakennettava pikaisesti uudenlaisia järjestelmiä, samaan aikaan kun sen teknologia ja puolustuksen kapasiteetti laahaavat perässä. Mm. näistä teemoista tämän viikon jaksosta, joka tulee tällä kertaa Helsingistä.

Vierailin Yhdysvalloissa Münchenin turvallisuuskonferenssin kutsumana ja tämän viikon podcastissa reflektioita mm. tästä sekä pohjustusta tähän YK:n korkeantason viikkoon. Muina teemoina mm. assosisaatiosopimus Israelin kanssa ja missä jamassa on EU:n kilpailukyky vuosi Draghin kilpailukykyraportin jälkeen.

Ursula von der Leyen lupasi EU:n ulkorajan vahvistamista ja nosti esiin konkreettisesti droonimuurin itärajan turvaksi. Suomesta löytyy tähän teknologiaa ja osaamista, mutta löytyykö julkiselta puolelta rahoitusta ja mahdollisuus täyttää tilauskirjat ripeästi? Droonimuuri olisi käytännössä havaitsemis- ja torjuntajärjestelmä, jolla voidaan tunnistaa ja mahdollisesti tuhota tarvittaessa vihollisen droonit.

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen pitää huomenna keskiviikkona 10.9. vuosittaisen Unionin tila -puheensa. Odotettavissa on hehkutusta puolustus- ja turvallisuusunionista sekä yksinkertaistamispaketeista, joiden tarkoitus on vahvistaa kilpailukykyä. Samalla hän joutuu kuitenkin puolustamaan surullista kauppadiiliä Yhdysvaltojen kanssa sekä nostamaan väistämättä esiin Gazan tilanteen sekä mahdolliset turvatakuut Ukrainalle.

EU:n syksy starttaa tällä viikolla. Tanska on päättänyt lähteä hamuamaan viranomaisille ja tekoälylle pääsyn yksityisiin viesteihin, EU-USA -kauppaneuvottelut ja raha puhuttavat heti kärjessä. Tervetuloa taas viikoittaisen EU-aiheisen podcastin pariin.

EU teki viime viikolla viestinnällisen virheen juhliessaan ennenaikaisesti voittoa tullineuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa. Viimeistää nyt on aika nostaa myös palvelut neuvottelupöytään. Eurooppalaiset yritykset on asetettava etusijalle. Tämän tulee näkyä niin huomenna julkistettavassa EU:n monivuotisessa budjettikehyksessä, verotuksessa, lainsäädännössä kuin julkisissa hankinnoissa.

Parlamentti äänestää torstaina von der Leyen II komission luottamuksesta. Epäluottamus heräsi komission puheenjohtajan viestien vaihdosta lääkeyhtiö Pfizerin johdon kanssa korona-aikaan. Komissio kieltäytyi viestien julkistamisesta. Suurempi haaste komissiolle on kuitenkin äärioikeiston nousu ja luottamuksen nakertuminen jakolinjoja herättävien EU- ja kansallisen tason kysymysten osalta.

Asiat jotka muuttaisin välittömästi EU:n politiikassa juuri nyt: mittavampaa Ukrainan tukemista, palaisin takaisin valtiontukisääntöihin, asettaisin nopeammalla tahdilla vaikuttavampia sanktioita Venäjää kohtaan ja keskittyisin energiapolitiikassa sekä sääntelyn yksinkertaistamisessa aidosti merkittäviin toimiin.

Nyt kun EU:n tämän kauden tavoitteessa yksinkertaistaa ja vähentää EU-sääntelyä merkittävästi on päästy vauhtiin, alkaa vauhti myös huimata osaa päättäjistä ja yrityksistä. Varsinkin niistä, jotka ovat menneet ennakoimaan keskeneräistä sääntelyä. Aamun viestini onkin: älkää alkako noudattaa etukäteen mitään komission esityksiä ennen kuin lainsäätäjät ovat niistä päättäneet. Ennakointi tulee ainostaan kalliiksi. Kuuntele aamun podcast niin tiedät miksi.

Ukraina ja Venäjä tuottavat ja käyttävät tänä vuonna komission arvion mukaan noin 4 miljoonaa lennokkia. Ukraina on, yhdysvaltalaisen osaamisen siivittämänä, noussut maailman kärkiluokkaan korkean teknologia puolustuskalustollaan. Eurooppa vahvistaa nyt suorituskykyjään ennätystahtia ja tämä vaatii EU-lainsäädännön uudistamista niin hankintojen, puolustustuotteiden liikkuvuuden kuin rahoituksenkin osalta.

Komissio julkaisi jo huhtikuussa ProtectEU esityksensä, jonka tarkoitus on vahvistaa EU:n sisäistä turvallisuutta. Hanke on jälleen kerran surullinen esimerkki siitä, että komissio yrittää väkisin rikkoa päästä päähän salattujen viestipalveluiden salauksen ja pahimmassa tapauksessa ajaa massavalvontatyökalua viestialustoille. Kiitos laajasta palautteestanne asiaan, avataan jälleen tätä teemaa myös näin podcastin merkeissä.

Euroopan markkina kaipaa omaa Delawarea jonka kautta olisi helppo päästä kiinni koko Euroopan markkinalle. Kun vain koko markkina vihdoin myös toimisi yhtenäisesti. EU yrittää nyt rakentaa yhtä sisäänpääsyä ja Y-tunnusta, joka toimisi kaikkialla. Haasteina on kuitenkin verotus, työmarkkinalainsäädäntö ja datan liikkumattomuus - takapajuisuus digitaalisella markkinalla. Mitä sitten voimme odottaa 28. regimeltä, eli säädöskehykseltä, joka yrittää taklata näitä haasteita?

Yhdysvaltalainen Microsoft katkaisi kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän ja hänen henkilökuntansa pääsyn Microsoftin palveluihin ja sähköpostiin Yhdysvaltojen ICC:tä kohtaan asettamien pakotteiden vuoksi. Tämä haastaa kaikkien Microsoftin pilviteknologioita käyttävien luottamuksen yhtiöön Euroopassa. Mm. tästä lisää tämän viikon jaksossa.

Israelin toimet Gazassa täyttävät tällä hetkellä sotarikoksen määritelmät ja ovat olleet, myös Länsirannalla, jo pitkään kansainvälisen oikeuden vastaisia. Kansainvälisellä yhteisöllä, Suomi mukaan lukien, on verta käsissään. EU:n on korkea aika katkaista assosiaatiosopimus Israelin kanssa ja tunnustaa Palestiinan valtio sekä tehdä kaikkensa väestön pakkosiirtojen ja kansanmurhan estämiseksi.

TikTokin suunnittelemat datakeskukset Suomeen eivät aiheuta turvallisuuspoliittista uhkaa siitä syystä, että niistä valuisi ulos Kiinan propagandaa tai Kiina niillä pääsisi haastamaan suomalaisten tietoturvaa. Kysymys on Suomen valinnasta tarjota Putinin sotaa Ukrainassa tukevalle autoritaariselle valtiolle hyvä investointikohde ja halpaa sähköä. TikTokille keskuksen rakentaminen on lähinnä pr-temppu. Muun muassa tästä ja muista EU-viikon polttavista lisää tämän aamun podissa.

Hyvää huomenta Strasbourgista! Tällä viikolla puhuttaa mm. sudet, autojen päästöt, EU:n budjetti sekä suhteet Yhdysvaltoihin. Ukrainaa unohtamatta.

Euroopan unioni hakee keinoja panostaa puolustukseen ja komissio toimeenpanee digitaalista markkinaa koskevaa asetusta. Mm. näistä ja mitä mieltä olin ex-Facebookin globaalien asioiden johtajan Sarah Wynn-Williamsin kirjasta ”Careless People” jossa hän kuvaa Facebookin toimintaa sisäpiiristä.

Presidentti Trump toteuttaa pitkäaikaisia lupauksiaan uudistaa Yhdysvaltojen taloutta ja paikkaa maailmassa. Samaan aikaan muu maailma joutuu vihdoin pohtimaan asemaansa ilman protektionistiseksi ja erittäin konservatiiviseksi sekä ennustamattomaksi muuttunutta suurvaltaa. Mikä on Euroopan vastine? Nielaiseeko Trump syötin nollatulleista, entä taipuvatko ranskalaiset tulleihin viskille viiniensä viennin ollessa uhattuna?

Leikkauksia koheesiorahoihin ja siirtoa puolustukseen sekä kokonaisturvallisuuteen? Kriittisiä raaka-aineita ja höllennettyjä lupamenettelyjä kaivoksille? Kiireellistä menettelyä lykätä kestävyysraportoinnin ja huolellisuusvelvoitteiden uusien vaatimusten soveltamista? Tällä viikolla riittää repiviä ja kuumia poliittisia aiheita palasteltavaksi.

Suomessa toistellaan jatkuvasti EU:n roolia, etenkin rahoituksessa, vastaukseksi sotaan Ukrainassa ja Euroopan puolustuskyvyn vahvistamisessa. Haasteena on, että nykyinen perussopimus taipuu tähän huonosti, eikä EU-budjetissa ole varoja jäljellä. Pitkällä aikavälillä molempia on muutettava vastaamaan nykyistä maailmanpoliittista tilannetta, mutta akuutin kriisin hoitoon niistä ei ole.

Komissio esitteli viime viikolla ehdotuksen uudesta EU:n palauttamisjärjestelmästä. Ehdotuksessa annetaan käytännössä jäsenmaille oikeutus rakentaa Albania ja Ruanda -järjestelmien kaltaisia malleja. Haaste tällä hetkellä on, että vain noin 20% kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista saadaan lähtemään EU:sta..