Ihminen tavattavissa | Tommy Hellsten -instituutti

Miia Merikallio keskustelee syöpälääkäri Päivi Hietasen ja sairaanhoitaja Marjaana Väänäsen kanssa merkityksellisyyden kokemuksista elämässä ja kuolemasta osana sitä. He pohtivat sitä mistä merkityksellisyyden tunteet syntyvät ja miten nyky-yhteiskunta on vieraantunut kuolemasta. He jakavat kokemuksiaan vakavasti sairaiden ja kuolevien ihmisten kohtaamisesta sekä siitä, miten omat menetykset ovat muokanneet heidän ymmärrystään työstään.Keskustelussa käsitellään kuolemanpelkoa, surun moninaisia muotoja ja sitä miten yhteisöllisyys ja rituaalit ovat kadonneet kuoleman ääreltä. Päivi ja Marjaana tuovat esiin, että suru ei ole yksittäinen tunne vaan joukko tunteita ja että se saa muuttua eri elämänvaiheissa. He muistuttavat ystävällisyyden merkityksellisyydestä arjessa ja siitä, miten omien ydinarvojen ja ydinsuhteiden tunnistaminen voi auttaa elämään merkityksellistä elämää.Miia MerikalloTerapiaopiskelijaSyöpäsairaanhoitaja, palliatiivisen hoidon asiantuntijaPäivi HietanenSyöpätautien dosentti / psykoterapeuttiMarjaana VäänänenSaattohoidon asiantuntija, kouluttajaSuruterapeutti

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Jani Liljeqvist ja koulutusjohtajamme Mathias Hellsten käyvät avoimen keskustelun miehisyyden kokemisesta ja kehokuvasta. Molemmat jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan lapsuudesta, jossa ulkonäköön liittyvät kommentit ja perheen dynamiikka vaikuttivat siihen, miten he kokivat oman kehonsa ja paikkansa miehenä. He pohtivat, miten vaikea on tuntea olevansa mies, kun sisäinen kokemus on edelleen pojan.Keskustelussa nousee esiin se miten traumaattiset kokemukset voivat jäädä elämään kehoon ja vaikuttaa identiteettiin, ihmissuhteisiin ja seksuaalisuuteen vuosikymmenien ajan. He puhuvat Ihminen tavattavissa kasvuryhmän ja terapian merkityksestä, mutta myös arjen pienistä askelista kohti itsensä hyväksymistä. Molemmat jakavat ajatuksiaan siitä, millaisia odotuksia miehille asetetaan nyky-yhteiskunnassa ja miten voisi löytää oman tapansa olla mies – ilman että yrittää täyttää kaikkia ulkoisia odotuksia tai rooleja.Jani LiljeqvistIhminen tavattavissa -terapiaharjoittelijakohtaajani.fiMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiOperatiivinen johtaja, psykologi

Nanna Lehtiniemi ja Sanna Suokko puhuvat siitä, mitä miehen olisi hyvä ymmärtää naisesta – sekä naisista yleisesti että omasta kumppanistaan. He pohtivat, miten naisen syklinen luonne ja feminiinisyys voivat olla mysteeri, vaikka parisuhde olisi pitkä ja molemmat olisivat tehneet paljon henkistä työtä. Keskustelussa nousee esiin, kuinka tärkeää on pysähtyä toisen äärelle ja pyrkiä ymmärtämään kumppanin sisäistä maailmaa sen sijaan, että asiat oletetaan tai ohitetaan.He käsittelevät emotionaalisen turvan merkitystä naiselle ja sitä, miten mies voi olla "peruskallio" – ei kontrolloimalla, vaan luomalla tilan, jossa nainen saa olla haavoittuva. Ihminen tavattavissa terapeutit Nanna ja Sanna keskustelevat myös siitä, miten monet naiset käyttävät työelämässä paljon maskuliinista energiaa, mikä voi estää feminiiniseen lepäämiseen laskeutumisen kotona. He korostavat, että molemmat osapuolet tarvitsevat omaa itsetuntemusta ja sitoutumista yhteiseen kasvuun – parisuhde on hedelmällisin kasvualusta, kun kumpikin on valmis tekemään työtä.Nanna LehtiniemiIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️healing.fiSanna SuokkoIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️sannasuokko.com

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Christa Porander ja meikkitaiteilija Iina Laine sukeltavat häpeän monitahoiseen maailmaan – tunteeseen, joka vaikuttaa elämäämme usein huomaamatta. He jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, miten häpeä ilmenee kehossa, ulkonäössä ja ihmissuhteissa ja miten se voi rajoittaa elämää pienistä hetkistä suuriin valintoihin.Keskustelussa käsitellään ulkonäköön liittyvää häpeää, kehollisia poikkeamia ja niiden herättämiä tunteita, sekä sitä miten häpeä voi saada meidät piiloutumaan ja etääntymään itsestämme. Christa ja Iina pohtivat myös häpeän vastavoimia: haavoittuvaisuutta, itsensä paljastamista ja sitä rohkeutta, joka syntyy kun uskaltaa kohdata sen, mikä tuntuu epämukavalta. Lämminhenkinen kohtaaminen tarjoaa lohtua ja ymmärrystä kaikille, jotka ovat kamppailleet oman hyväksynnän kanssa.Christa PoranderIhminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijaIina LaineMeikkitaiteilija

Suomessa on noin 700 000 koiraa, ja jokaisesta niistä joudutaan joskus luopumaan. Silti lemmikin menettämisestä johtuva suru on aihe, josta vaietaan tai jota vähätellään. "Sehän on vaan koira, osta uusi." Mutta kuten Ihminen tavattavissa -terapeutti Tuija Palonen kuvaa, se koira ei ole pelkästään lemmikki – se on 14 vuoden elämäntapa, päivärytmi, yhteiset muistot ja osa perhettä. Se on olento, jolle voi olla oma itsensä ilman pelkoja tai pelejä. Ja kun se katoaa, jää tyhjyys, joka voi avata myös muita, vanhempia suruja.Tommy Hellsten ja Tuija Palonen keskustelevat siitä, miten suru ei kysy lupaa eikä noudata sääntöjä. Se voi tulla aaltoina, keskellä yötä tai autolla ajaessa. Se voi avata portin lapsuuteen, vanhempien poismenoon ja suremattomiin suruihin. Koiran menettäminen voi toimia avaimena traumoihin, joita ei ole koskaan käsitelty – ja juuri siksi se tuntuukin niin kohtuuttoman suurelta. Mutta ei ole olemassa väärää tapaa surra. Jokainen suree omalla tavallaan, ja kaikki on sallittua. Suru tarvitsee vain jonkun, joka ymmärtää – ei jonkun, joka yrittää ratkaista tai sanoa, että ota nyt järki käteen.Keskustelijat:Tommy HellstenIhminen tavattavissa -koulutusohjelman perustajawww.wisdomhouse.fiTuija PalonenIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®www.tuijapalonen.fi

Milloin viimeksi joku todella katsoi sinua – ei vain vilkaissut ohimennen, vaan näki sinut? Katse voi olla hyväksyvä tai moittiva, lämmin tai kylmä, läsnäoleva tai poissaoleva. Se voi rakentaa siltoja tai nostaa muureja. Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Miia Aarrekallio ja kasvuryhmän käynyt Kari Halinen jakavat kokemuksiaan siitä, miten vaikeaa liittyminen voi olla, kun ei ole oppinut hyväksymään itseään, ja miten pelottavaa on tulla todella nähdyksi.Häpeä, suorittaminen ja selviytymistrategiat rakentavat näkymättömiä esteitä vuorovaikutukseen. Kännykkä taskussa keskeyttää kohtaamisia, maskit piilottavat ihmisen, ja kiire estää pysähtymisen. Silti joskus tapahtuu jotain aitoa – kahvipöydässä, sateessa seisten tai bussimatkalla Helsinkiin. Silloin huomaa, että erilaisuus häviää, kun uskaltaa avata itsestään jotain. Että yhdistäviä tekijöitä on enemmän kuin erottavia, jos viitsii katsoa syvemmälle. Ja että lempeä, hyväksyvä katse voi olla se ensimmäinen askel kohti todellista liittymistä.

Miksi sotaelokuvat ja rintamakirjat vetävät puoleensa? Ehkä siksi, että tunnepuoli on sama – lapsuuden turvattomuus ja rakkaudettomuus muistuttavat aikuisen rintamakokemuksia. Molemmat traumatisoivat, kun niille ei ole syliä, ei paikkaa, ei ketään, jolle kertoa. Suomen sotien jälkeen veteraanit tiesivät vaistonvaraisesti, ettei näistä kokemuksista voi puhua, koska kukaan ei ymmärrä. Joten he pakkasivat kaiken sisäänsä. Rakensivat haarniskan. Tekivät töitä loputtomasti, jotta eivät joutuisi pysähtymään. Ja siirsivät tämän ylisukupolvisesti eteenpäin.Kun tunteita ei saa näyttää, niistä tulee vaarallisia. Häpeä muuttaa heikkouden huonoudeksi. Miehen ei kuulu itkeä, syliä ei anneta, läheisyys on uhka. Haarniska pitää kiinni, koska sen alla on räjähdysalttiita tunteita – ja pelko siitä, että jos ne päästää ulos, tulee hulluksi. Kovaa ja vahvaa on helppo kunnioittaa, mutta sitä on mahdoton rakastaa. Ei ole pintaa, mihin rakkaus osuisi. Ja niin syntyy sukupolvi toisensa jälkeen ihmisiä, jotka kantavat sisällään sotaa, jota he eivät itse käyneet – mutta jonka seuraukset he perivät.Tässä jaksossa aiheesta ovat keskustelemassa Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelija Petteri Heino.

Johtajuus on hukassa – näin väitetään usein, kun katsotaan nykypäivän työelämää ja yhteiskuntaa. Auktoriteetit on ajettu alas, kukaan ei uskalla asettaa rajoja ja mielensä pahoittajille annetaan liikaa tilaa. Samaan aikaan johtajilta vaaditaan empatiaa, saavutettavuutta ja kykyä miellyttää kaikkia. Mistä on kyse, kun hyvä johtajuus tuntuu kadonneen jonnekin karttakepin heiluttelun ja työhyvinvointisirkuksen välimaastoon?Tässä jaksossa johtajuutta ihmettelevät Mathias Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Pertti Ratilainen. Johtaminen on persoonakysymys, joka näkyy jo päiväkodin hiekkalaatikolla – jotkut jakavat luontaisesti lapiot ja määrittelevät leikit. Silti parhaista johtajista tehdään liian usein asiantuntijoita, jotka hukkuvat Teams-palavereihin ja sähköposteihin, kun heidän pitäisi olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Hyvä johtaja on oikeudenmukainen, reilu ja johdonmukainen, mutta ei pelkää tehdä ikäviäkään päätöksiä. Johtaminen on ennen kaikkea palveluammatti – ei ylin auktoriteetti, joka valvoo ja vahtii, vaan joku joka kysyy: mitä sinulle kuuluu ja miten voin auttaa?

Elämän epävarmuus voi tuntua ahdistavalta – olipa kyse sitten ruuhkaliikenteestä, terveydestä tai maailmantilanteesta. Miksi jotkut ihmiset näyttävät pystyvän pysymään rauhallisina, kun toisia stressaavat pienetkin asiat? Mistä löytyy turva, kun kaikki ympärillämme on jatkuvassa muutoksessa?Tommy ja Mathias Hellsten keskustelevat siitä kuinka kärsimys, kontrollin illuusio ja tietoisuuden herääminen kietoutuvat yhteen tavalla, jota harvoin tulee ajatelleeksi. Kun luhistuneisuus tulee lähelle ja vanhat tavat eivät enää toimi, avautuu mahdollisuus johonkin uuteen. Se vaatii rohkeutta kohdata oma keskeneräisyys ja uskaltaa olla tietämättä – mutta juuri siitä voi löytyä tie kohti syvempää ymmärrystä ja aitoa turvaa, joka ei ole riippuvainen ulkoisista olosuhteista.

Hylätyksi tulemisen kokemus on yksi syvin inhimillistä kärsimystä aiheuttavista tunteista. Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Päivi Ropilo sukeltavat tähän universaaliin teemaan, joka vaikuttaa elämäämme usein tiedostamattomalla tasolla. He pohtivat, kuinka varhaiset hylätyksi tulemisen kokemukset kerääntyvät sisäiseen "altaaseen", josta ne voivat purskahtaa esiin myöhemmin elämässä odottamattomissa tilanteissa.Keskustelu käsittelee sitä, kuinka hylätyksi tulemisen pelko saa meidät tulkitsemaan arkipäiväisiä tilanteita väärin ja kuinka se voi johtaa itsensä hylkäämiseen. Tommy ja Päivi jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka tietoisuuden kasvattaminen ja läsnäolon harjoittaminen voivat auttaa tunnistamaan ja käsittelemään näitä syviä tunnekokemuksia. He puhuvat myös siitä, kuinka kiitollisuus ja luottamus voivat muuttaa suhtautumistamme elämään ja kuinka hyväntahtoisuuden valinta voi avata uusia mahdollisuuksia.

Miksi oleminen on niin vaikeaa nykypäivänä? Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki sukeltavat syvään aiheeseen, joka koskettaa meitä kaikkia. He puhuvat siitä, miten suoritusten kulttuuri on vienyt meidät oravanpyörään, jossa juoksemme jatkuvasti takaa-ajamassa jotain, mikä ei kuitenkaan tuo todellista tyydytystä. Kun emme osaa pysähtyä ja olla läsnä, etäännymme itsestämme ja kadotamme yhteyden omaan sisäiseen viisauteemme.Keskustelussa nousee esiin rohkea ajatus siitä, että todellinen voima ja viisaus syntyvät siitä, kun uskallamme katsoa omaa keskeneräisyyttämme ja heikkouttamme. Tommy ja Annika jakavat syvällisiä oivalluksia siitä, miten syyllisyyden hyväksyminen voi paradoksaalisesti johtaa vapauteen ja miten johtajuus muuttuu, kun se lähtee liikkeelle ei-tietämisen tilasta sen sijaan, että yrittäisimme näyttää vahvemmilta kuin olemme. He puhuvat myös viiden L:n polusta - luhistumisesta leikkiin - joka voi avata aivan uudenlaisen tavan kohdata elämän haasteet.

Kehityksellinen trauma on käsite, joka on viime aikoina noussut yhä enemmän tietoisuuteen. Se kuvaa sitä, kun lapsena ei ole saanut riittävää emotionaalista kohtaamista ja peilaamista, mikä vaikuttaa syvästi aikuisuuteen asti. Ihminen tavattavissa terapeutit Mira Oikarainen ja Irene Etäsalo tutkivat tätä aihepiiriä omakohtaisesti ja jakavat kokemuksiaan siitä, miten kehityksellinen trauma näkyy arjessa - uhri- ja alistavissa minätiloissa, toistopakossa ja ihmissuhteissa.Keskustelussa käsitellään rehellisesti sitä, miten äitiys on herättänyt monenlaisia tunteita ja pakottanut kohtaamaan omat traumalinssit. Molemmilla on kokemusta siitä, miten vaikea on tunnistaa omia reaktioita ja miten pitkä matka on löytää takaisin aitoon minuuteen. He puhuvat myös siitä, miten terapiatyö voi auttaa eheytymisessä ja miten tärkeää on antaa armoa sekä itselleen että vanhemmilleen.

Tommy Hellsten ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Malla Hintsala sukeltavat yhteen ihmisyyden syvimmistä kysymyksistä: mitä armo todella on ja miksi se tuntuu niin vaikealta vastaanottaa. Keskustelussa käydään läpi armon paradoksia - kuinka se on yhtä aikaa täysin ilmaista mutta ei koskaan halpaa, ja kuinka se edellyttää syyllisyyteen vapautumista ennen kuin voi vapautua syyllisyydestä.Tommy ja Malla pohtivat syvällisesti häpeän ja armon välistä suhdetta, sitä miksi länsimainen suorituskeskeisyys tekee armollisuuden kokemisesta vaikeaa ja miten egon tarve ansaita estää meitä avautumasta lahjalle, jota ei voi ansaita. Keskustelu koskettaa myös kärsimyksen merkitystä armon kokemisessa ja sitä, kuinka mystikko löytää tiensä armoon kärvistelemällä sen edessä vuosia, kun taas uskonnollinen ihminen yrittää kaapata sen haltuunsa ja kyynikko kieltää sen kokonaan.

Arvottomuus on teema, joka koskettaa meitä kaikkia, mutta harvoin pysähdymme sen äärelle. Tässä syvässä pohdinnassa Ihminen tavattavissa -terapeutit Annika Vilkki ja Maria Drockila avaavat sitä, miten armottomuus itseämme kohtaan on kiertynyt osaksi arkea ja miten se näkyy koko yhteiskunnassa. He tutkivat sitä, miten sukupolvien ketjussa on siirtynyt selviytymistrategioita, joissa paikkansa täytyy ansaita tekemällä töitä.Keskustelun ytimessä on ajatus siitä, että arvottomuus on pohjimmiltaan rakkaudettomuutta. Kun yhteisöllisyys on kadonnut ja ihminen jää yksin hakemaan merkitystä, syntyy ristiriita syvimpien tarpeiden ja ulkoisten vaatimusten välille. Annika ja Maria jakavat oivalluksia siitä, miten tämä kierre voidaan katkaista lempeydellä ja itsemyötätunnolla, ja miten yksilön muutos voi vaikuttaa laajemminkin yhteiskuntaan.

Ihminen tavattavissa -terapeutti Mira Oikarainen ja kokenut kollega Tommy Hellsten istuvat rauhalliseen keskusteluun, jossa käsitellään terapeutin työn syvimpiä haasteita ja oivalluksia. Keskustelussa nousee esiin, kuinka tärkeää on oppia luopumaan tarpeesta tietää kaikki etukäteen ja sen sijaan uskaltaa astua tietämättömyyden tilaan. Tommy jakaa kokemuksiaan siitä, kuinka läsnäolo ja aitous ovat merkityksellisempiä kuin ammatillinen tietämys.Syvällinen pohdinta koskettaa myös sitä, kuinka terapeutin oma haavoittuvuus ja kyky myöntää virheitä voivat olla asiakkaalle voimaannuttava kokemus. Keskustelussa tuodaan esiin, kuinka terapia on pohjimmiltaan kohtaamista, jossa asiakkaan vapautta kunnioitetaan ja hänet nähdään omana itsenään. Molemmat jakavat rehellisesti omia pelkojaan ja epävarmuuksiaan, luoden kuvan terapeutin työstä inhimillisenä ja jatkuvana kasvun prosessina.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Johanna Lampila ja Markku Litmanen keskustelevat traumoista, vireystiloista ja erilaisista trauman oireina ilmenevistä kehollisista reaktioista. Trauma voidaan määritellä yksilön sietokyvyn ja säätelykeinot ylittäneeksi kokemukseksi, joka on jättänyt jälkensä hermostoon.Johanna ja Make jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan lapsuuden traumoista: Johanna kertoo 7-vuotiaana kokemastaan onnettomuudesta, jossa lehmä vahingoitti häntä vakavasti, ja Make kertoo varhaislapsuuden kokemuksistaan, kuten sairaalassa yksin olemisesta.  Molemmat kuvaavat, miten trauma on näyttäytynyt sekä yli- ja alivireytenä, haitallisina uskomuksina itsestä, madaltuneena stressinsietokykynä ja erilaisina fyysisinä oireina esim. säpsähtelynä ja paniikkioireiluna.Keskustelussa pohditaan myös toipumiskeinoja, jotka ovat auttaneet vireystilan säätelyssä ja traumaenergian purkamisessa. Toimivia ovat olleet esim. yinjooga, TRE® -menetelmä (Tension, Stress & Trauma Releasing Exercises), hengitysharjoitukset, luonto, eri terapiamuodot ja keholliset hoidot. He korostavat turvallisuuden tunteen ja sisäisen turvan rakentumista sekä kehollisten reaktioiden normalisointia. Keskustelun loppupuolella he puhuvat optimaalisen vireystilan löytämisestä, itsemyötätunnosta ja siitä, miten tärkeää on oppia kuuntelemaan itseään ja omia tarpeita.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Sanna Suokko ja Nanna Lehtiniemi keskustelevat naiseudesta nykypäivän kontekstissa. He pohtivat, miten patriarkaalinen yhteiskuntarakenne ja mekanistinen maailmankuva vaikuttavat naisten kokemuksiin. Keskustelussa nousee esiin naisten taipumus jatkuvaan suorittamiseen, kilpailuun ja pyrkimykseen saada hyväksyntää ulkopuolelta, mikä johtaa usein uupumiseen.He tutkivat maskuliinisen ja feminiinisen energian tasapainoa, oman voiman löytämistä sekä itsetuntemuksen merkitystä. Naiset jakavat ajatuksiaan siitä, kuinka tärkeää on pysähtyä, asettaa rajoja ja kuunnella itseään. He korostavat, että todellinen voima ei ole taistelussa muita vastaan, vaan yhteydessä itseen sekä kyvyssä rakentaa merkityksellisiä yhteisöjä ja suhteita.

Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Reeta Ahola ja koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten pohtivat pehmeiden ja kovien arvojen merkitystä työelämässä ja niiden välistä suhdetta. Reeta jakaa kokemuksiaan konsulttiyrityksessä ja Ihminen tavattavissa -kasvuohjelmassa, sekä kertoo, miten itsetuntemus on auttanut häntä johtamistyössä. Miten itsensä tunteminen voi mahdollistaa aidomman kohtaamisen ja vähentää automaattisia reaktioita haastavissa tilanteissa?Keskustelun ytimessä on oivallus siitä, että pehmeiden ja kovien arvojen vastakkainasettelu on keinotekoinen. Reeta kuvailee, kuinka liiketoiminnassa tarvitaan sekä tuloksellisuutta että aitoa kohtaamista, ja miten ne tukevat toisiaan. Koskettavalla tavalla he pohtivat virheitä, inhimillisyyttä ja sitä, miten johtajana voi olla samaan aikaan vaativa ja välittävä. Keskustelu päätyy ajatukseen, että tämä kahtiajako on menettänyt merkityksensä, sillä toinen ei pärjää ilman toista.

Pelko ja hylätyksi tulemisen kokemus liittyvät syvällisesti toisiinsa – tätä pohtivat avoimessa kohtaamisessaan Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijat Päivi Ropilo ja Andreas Lindholm. He tutkivat, miten pelko ohjaa käyttäytymistä huomaamatta ja kaventaa elämää, kun vältämme tilanteita, joissa saatamme kohdata hylkäämisen kivun. Keskustelussa nousee esiin luottamuksen merkitys pelon vastapainona ja läsnäolon tärkeys ihmisten kohtaamisessa.Keskustelijat jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, miten he ovat tunnistaneet ja kohdanneet omia pelkojaan – välillä pakottamalla itsensä tilanteisiin ja toisinaan oppimalla hyväksymään epävarmuutta. Pohdinta kulkee tunteiden tunnistamisesta siihen, miten voisimme elää täydempää elämää antamatta pelon rajoittaa valintojamme. Lopulta he päätyvät ajatukseen, että pelko on vain yksi tunne muiden joukossa, eikä sen tarvitse määrittää sitä, keitä olemme.

Tommy Hellsten käyttää isoja sanoja, kuten “Ihminen tavattavissa -ilmiö” tai “heimo”, ja kysyy jopa: “Onko ihminen keksitty uudestaan?” Hänen poikansa saattaa olla asiasta toista mieltä – vai onko sittenkään? Tommy ja hänen poikansa Mathias Hellsten, joka toimii sukupolvenvaihdoksen myötä Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman johtajana, jakavat ajatuksiaan uusien roolien kynnyksellä.Sipoossa työhuoneessaan vuonna 2006 Tommy sai aavistuksen siitä, mitä “Ihminen tavattavissa” voisi tarkoittaa. Siitä on nyt 18 vuotta, ja lähes 500 ihmistä on löytänyt ohjelmasta pysyvän muutoksen elämäänsä. Kuuntele, miten isä ja poika hahmottavat menneisyyttä, nykyhetkeä ja tulevaisuutta.Tommy HellstenIhminen tavattavissa -koulutusohjelman perustajawww.wisdomhouse.fiMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelijat Riikka-Maaria Kataja ja Katariina Korjonen käyvät syvällisen keskustelun ihmispelosta ja siitä, miten se on näyttäytynyt heidän elämässään. He kertovat avoimesti omista kokemuksistaan liittyen ihmispelkoon, sen syntyyn ja siihen, miten he ovat oppineet elämään sen kanssa. Erityisesti he pohtivat lapsuuden kokemusten vaikutusta, häpeän tunteita sekä erilaisia strategioita, joilla he ovat yrittäneet selviytyä näistä peloista.Rian näyttelijätausta ja Katarinan eläintenhoitotyö ovat toimineet heille sekä pakopaikkoina että lopulta myös työkaluina kohti eheytymistä. Molemmat jakavat merkityksellisiä hetkiä, jolloin ovat uskaltaneet kohdata pelkonsa: Rialle se oli tilanne teatterissa kollegan kanssa, Katariinalle taas hetket kasvuryhmässä. He pohtivat, miten turvallinen ympäristö, oman äänen löytäminen ja itsemyötätunto ovat vähitellen muuttaneet heidän suhdettaan sekä itseensä että muihin ihmisiin.Katariina KorjonenIhminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelijaRiikka-Maaria KatajaIhminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija

Fysioterapeutti ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Markku Litmanen jakaa koulutusjohtajamme Mathias Hellstenin kanssa kokemuksiaan kehollisuudesta ja sen merkityksestä terapeuttisessa työssä.Make avaa omaa henkilökohtaista matkaansa urheilullisesta nuoresta miehestä terapeutiksi, joka on joutunut sopeutumaan kehon rajoitteisiin ja kipuihin. Hän kertoo, miten kehon kuunteleminen ja tietoisuus omasta kehollisuudesta on äärimmäisen tärkeää terapeutille, jotta hän voi havaita ja ymmärtää asiakkaan kehollisia viestejä ja reaktioita.Keskustelussa pohditaan syvällisesti terapeutin oman kehon merkitystä työkaluna, kehollisuuden roolia terapiasuhteessa sekä kehollisten harjoitusten ja kosketuksen mahdollisuuksia ja rajoja terapiatyössä. Make ja Mathias puhuvat myös siitä, miten kehon rajoitteet ovat ohjanneet Maken huomiota sisäiseen maailmaan, hiljaisuuteen ja tyyneyteen, jotka nyt aikuisiällä ovat nousseet tärkeämmiksi kuin fyysinen suorittaminen. Keskustelu tarjoaa monipuolisen näkökulman kehollisuuteen ja terapeutin herkkyyteen havaita ja tulkita kehollisia viestejä.Markku LitmanenIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️Mathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Ihminen tavattavissa -terapeutti Ilari Laineen ja -terapeuttiharjoittelija Christa Poranderin lämminhenkisessä kohtaamisessa pohditaan vastoinkäymisiä ja luottamusta elämän erilaisissa tilanteissa. Kummallakin on takanaan päivä täynnä pieniä kommelluksia, joiden kautta he tarkastelevat suhtautumistaan harmeihin – miten pienet vastoinkäymiset voivat kasvaa mielessä suuriksi vai miten niille voi oppia nauramaan. Keskustelussa nousee esille huumorin merkitys selviytymiskeinona sekä tunteiden, kuten ärtymyksen ja kiukun sallimisen tärkeys.Pohdinta syvenee käsittelemään pelkojen kohtaamista, tunteiden tunnistamista ja niiden ilmaisemista. Erityisen koskettavaksi nousee teema avun pyytämisestä ja haavoittuvuuden näyttämisestä – kuinka vaikeaa se voi olla, mutta samalla kuinka vapauttavaa. Ilari ja Christa jakavat kokemuksiaan siitä, miten toisiin ihmisiin tukeutuminen vastoinkäymisten hetkellä voi luoda syvää luottamusta elämään. Vaikka aihe on vakava, säilyy mukana lempeä huumori, jonka avulla vaikeuksien keskellä voi löytää lohtua ja yhteyden toisiin ihmisiin.Christa PoranderIhminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijaIlari LaineIhminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ihminen tavattavissa terapeuttiharjoittelijat Virpi Vepsäläinen ja Laura Laakkonen käyvät avointa ja syvällistä pohdintaa ylivastuullisuudesta ja sen vaikutuksista elämän eri osa-alueilla. He jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, miten ylivastuullisuus ilmenee kehollisesti raskaan repun tunteena hartioilla, ja miten vaikeaa voi olla tunnistaa, mitkä vastuut kuuluvat itselle ja mitkä eivät. Keskustelussa syvennytään siihen, miten ylivastuullisuus usein juontaa juurensa varhaislapsuuden kokemuksiin ja perhesuhteisiin, ja miten se näkyy myöhemmin parisuhteissa, vanhemmuudessa ja työelämässä.Polku ylivastuullisuudesta kohti tasapainoisempaa elämää ei ole helppo, mutta mahdollinen. Laura ja Virpi jakavat kokemuksiaan siitä, miten rajojen asettaminen ja oman äänen kuuleminen alkaa pienistä tietoisista valinnoista. He pohtivat myös sitä, miten paradoksaalisesti ylivastuullisuus voi olla myös tapa vältellä vastuunottoa omista tunteista ja tarpeista. Lopulta keskustelussa korostuu se, miten merkityksellistä on kohdata itsensä rakkaudella ja myötätunnolla, ja kuinka tärkeää turvan ja tuen saaminen on tällä kasvupolulla.Laura LaakkonenIhminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijaVirpi VepsäläinenIhminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija

Tässä lämminhenkisessä keskustelussa koulutusohjelmamme johtaja Mathias Hellsten haastattelee kasvuohjelmaa käyvää Eva Haapalaa. He käyvät syvällistä dialogia itsetunnon ja identiteetin rakentumisesta.Eva jakaa avoimesti kokemuksiaan siitä, miten hän on oppinut arvostamaan itseään ilman ulkoisia määritteitä ja löytänyt rohkeutta astua mukavuusalueen ulkopuolelle. Evan elämäntarina avaa näkymiä siihen, miten lapsuuden kokemukset, sukudynamiikka ja kulttuuriset odotukset ovat muovanneet hänen käsitystään itsestään.Matkan varrella Eva on kehittänyt uudenlaista suhdetta itseensä ja oppinut puhumaan itselleen lempeästi. Hän jakaa käytännöllisiä vinkkejä itsensä hyväksymiseen, kuten oman äänen nauhoittamisen ilta- ja aamutarinoiksi. Evan kokemukset kertovat siitä, miten uusille alueille uskaltautuminen on avannut hänelle mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kasvuun ja vahvempaan luottamukseen elämää kohtaan.Eva HaapalaKasvuohjelman opiskelijaMathias HellstenTommy Hellsten -instituuttiKoulutusjohtaja, psykologi

Johtaminen ei ole vain taitoa ohjata muita, vaan se on matka kohti itsetuntemusta ja nöyryyttä. Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki ja Tommy Hellsten pureutuvat tietoisuuteen johtamisen ytimenä ja siihen, miten oman itsensä kohtaaminen avaa väylän toisten näkemiselle ja tukemiselle. Tietoinen johtaja uskaltaa astua haavoittuvuuteen ja löytää voimansa ihmisyydestä, ei täydellisyydestä. Keskustelu avaa myös modernin työelämän haasteita, kuten ulkoista ohjautuvuutta ja prosessien ylikorostumista. Lopulta muistutetaan, että todellinen johtaminen syntyy ihmisten välisestä yhteydestä, läsnäolosta ja rohkeudesta olla aito. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ruoka on paljon enemmän kuin ravintoa. Koulutusohjelmamme kouluttaja Leena Tåg ja Ihminen tavattavissa -terapeutti Annika Vilkki pohtivat, mitä syömisen mieli tarkoittaa ja miten suhdettamme ruokaan muovataan elämän eri vaiheissa. Syömiseen liittyy syviä tunteita, kulttuuria ja merkityksiä, jotka kulkevat mukana varhaislapsuudesta saakka. Keskustelussa tarkastellaan sekä ääripäitä – kontrollia että hallitsemattomuutta – ja niiden vaikutusta hyvinvointiimme. Syöminen ei ole vain fysiologinen tarve, vaan tapa olla yhteydessä itseemme ja toisiimme. Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja

Tässä keskustelussa pureudutaan syyllisyyden tunteeseen, sen juurisyihin ja vaikutuksiin elämässä. Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Laura Laakkonen ja Tommy Hellsten jakavat henkilökohtaisia oivalluksiaan siitä, kuinka syyllisyys voi olla vääränlaista ja kuinka se usein kulkee mukana varhaisesta lapsuudesta aikuisuuteen. Keskustelussa tarkastellaan syyllisyyden yhteyttä ihmissuhteisiin, omaan riittämättömyyden tunteeseen ja tarpeeseen miellyttää muita, sekä pohditaan keinoja vapautua tästä taakasta. Syyllisyys nähdään ilmiönä, joka syö omaa olemassaolon oikeutusta ja vie tilaa aidolta itseilmaisulta. Laura Laakkonen, Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelija Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja

Parisuhde on aikuiselämän vaativin suhde. Sirkku ja Teuvo Timisjärven keskustelu pureutuu siihen, kuinka menneisyyden kipukohdat ja selviytymismekanismit tuodaan usein tiedostamatta osaksi parisuhdetta. Sirkku ja Teuvo keskustelevat odotuksista, pettymyksistä ja siitä, miksi rakkaus voi kukoistaa vain vapaudessa, ei vaatimuksissa. Keskustelu tuo esiin rehellisiä oivalluksia siitä, kuinka vaikeaa mutta palkitsevaa on ottaa vastuu omista tunteistaan. Parisuhde on peili, joka näyttää meille itsemme, ja sen kautta avautuu mahdollisuus kasvuun ja yhteyteen, jos siihen uskaltaa katsoa. Sirkku Timisjärvi, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️, taideterapeutti ja psykodraamaohjaaja Teuvo Timisjärvi, terapeutti, valmentaja ja kouluttaja

Muutoksen matka on kaikkea muuta kuin helppo. Tässä keskustelussa Ihminen tavattavissa -terapeutti Veli-Matti Anttila ja Tommy Hellsten pohtivat, miksi henkinen kasvu ja muutos ovat niin haastavia ja miksi turvattomuuden kohtaaminen on usein välttämätöntä kehityksessä. Haastattelussa käsitellään lapsuuden turvarakenteita, primitiivisten selviytymiskeinojen vaikutuksia aikuisuudessa ja sitä, kuinka syvälle juurtunut turvattomuus voi estää aitoa muutosta.Keskustelu tarjoaa inhimillisen näkymän siihen, kuinka kasvu vaatii rohkeutta kohdata kipu ja antaa samalla ymmärrystä muutosprosessin hitaudesta ja vaikeudesta. Tommy Hellsten, Ihminen tavattavissa -koulutusohjelman perustaja Veli-Matti Anttila, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Irene Etäsalo ja Mira Oikarainen jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan riippuvuuksista ja niistä vapautumisesta. He käyvät syvällistä, empaattista keskustelua siitä miten riippuvuudet voivat ohjata elämää ja miten niistä on mahdollista päästä irti. Keskustelussa pohditaan avoimesti erilaisia addiktioita, kuten nikotiinia ja sokeria, sekä niiden vaikutuksia itsetuntoon ja tunne-elämään. He korostavat, kuinka tärkeää on löytää omat voimavarat ja saada tukea ympäröiviltä ihmisiltä.Riippuvuuden ydin on usein pakeneminen omista tunteista, mutta se on myös mahdollisuus kasvuun ja vapauteen, kun uskaltaa kohdata itsensä. Irene Etäsalo, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Mira Oikarainen, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija

Tässä jaksossa sukellamme kehotietoisuuden maailmaan ja siihen, kuinka kehomme viestit voivat ohjata meitä kohti syvempää ymmärrystä itsestämme. Ihminen tavattavissa terapeutit Markku Litmanen ja Ilari Laine, keskustelevat kehotuntemuksista, niiden merkityksestä elämän eri osa-alueilla sekä siitä, miten kehon kuuntelu ja kunnioittaminen voivat auttaa meitä tasapainon löytämisessä. Keskustelussa käsitellään kehollisuuden ja mielen yhteyttä terapeuttisesta näkökulmasta, mutta myös henkilökohtaisten kokemusten kautta, jolloin aiheet saavat pehmeitä ja oivaltavia sävyjä. Markku Litmanen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ lari LaineIhminen, tavattavissa -terapeutti ITT®️

Ihminen tavattavissa -terapeutit Minka Mannerla ja Sanna Suokko jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan läheisen kuolemasta. He pohtivat avoimesti surua, luopumista ja kuoleman tuomia kysymyksiä, jotka liittyvät elämän rajallisuuteen ja merkityksellisyyteen. Keskustelu on lämmin ja rehellinen muistutus siitä, kuinka tärkeää on antaa tilaa tunteille ja kohtaamisille, kun menetämme läheisen. Keskustelussa käsitellään myös sitä, kuinka suru muuttaa muotoaan ajan myötä ja kuinka läheisen läsnäolo säilyy sydämessä, vaikka hän ei enää fyysisesti olekaan paikalla. Keskustelu tarjoaa lohdutusta kaikille, jotka ovat kokeneet menetyksen ja etsivät tapoja käsitellä sitä. Minka Mannerla, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Sanna Suokko, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Leena Tåg, Annika Vilkki ja Marjo Juutilainen pohtivat syömishäiriöiden monimuotoisuutta, ihmismielen herkkyyttä ja kehonkuvan merkitystä. He käsittelevät omakohtaisia kokemuksiaan sekä ammatillista tietämystään siitä, miten syöminen, tunteet ja trauma usein kietoutuvat toisiinsa. Keskustelu avaa koskettavalla tavalla, miten tärkeää on itsemyötätunto ja vertaistuki matkalla kohti paranemista. Mitä syömishäiriöt todella ovat ja miten voimme kohdata omat kipumme lempeydellä ja rakkaudella? Tämä keskustelu tarjoaa oivalluksia ja tukea kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ihmismielen ja kehon vuorovaikutuksesta. Leena Tåg, Psykoterapeutti, Ihminen tavattavissa - koulutusohjelman kouluttaja Annika Vilkki, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️ Marjo Juutilainen, Ihminen tavattavissa -terapeutti ITT®️

Marjo Nukari ja hänen poikansa Aslak kohtaavat aikuisina, käyden läpi menneisyyden haasteita ja tunteita. Syvällinen ja lämmin keskustelu käsittelee elämän vaikeita hetkiä, kipuja sekä niistä selviytymistä. Molemmat osapuolet peilaavat toistensa näkemyksiä aikuisuudesta, kasvusta ja siitä, miten suhde voi kehittyä tasavertaiseksi ajan myötä. Marjo ja Aslak avaavat rehellisesti, miten lapsuus, nuoruus ja aikuisuus voivat kietoutua toisiinsa, ja miten tärkeää on kohdata toisensa avoimin sydämin. Keskustelu tuo esiin perheen keskinäisen rakkauden, vaikeuksien hyväksymisen ja yhdessä kasvamisen. Marjo Nukari, Ihminen tavattavissa -terapiakoulutuksen opiskelija Aslak Goncalves, Traumakeskeinen keho-mieliterapeutti

Sukellamme syvälle työuupumuksen ja yleisen uupumuksen maailmaan. Ihminen tavattavissa -terapiaharjoittelija Kaisa Kimari ja Miia Roihas jakavat henkilökohtaisia kokemuksiaan siitä, kuinka nämä vaikeat hetket voivat vaikuttaa elämään monella eri tasolla. Keskustelussa pohditaan myös, kuinka uupumus ei synny vain yhdestä syystä, vaan se on monen asian summa, joka vaatii usein tukea ja ymmärrystä ympäristöltä. Tämä lämmin ja rehellinen keskustelu tarjoaa näkökulmia siihen, miten uupumuksesta voi toipua ja löytää tien takaisin tasapainoisempaan elämään.

Ihminen tavattavissa -terapeutit Ilari Laine ja Leeni Minkkinen jakavat kokemuksiaan ja oivalluksiaan elämänsä merkityksellisistä matkoista kohti kokonaisvaltaista hyvinvointia. He pohtivat terveyden, itsetuntemuksen ja mielen sekä kehon yhteyden merkitystä sekä sitä miten nämä elementit voivat muovata elämäämme. Keskustelu avaa ikkunoita siihen, miten voimme paremmin ymmärtää itseämme ja kasvaa ihmisenä – myötätunnon, nöyryyden ja rakkauden kautta.

Tämä keskustelu sukeltaa syvälle sisäisen turvattomuuden juurille ja sen vaikutuksiin elämämme eri osa-alueilla. Ihminen tavattavissa -terapeutit Veli-Matti Anttila ja Ami Tuomarila käsittelevät lapsuuden kokemusten merkitystä ja niiden heijastumista aikuisiän valintoihin, kuten ihmissuhteisiin ja uravalintoihin. He puhuvat avoimesti siitä, kuinka nämä varhaiset kokemukset voivat luoda pelkoja ja epävarmuutta, mutta myös siitä, miten ne voivat toimia kasvun ja parantumisen lähtökohtana. Tämä keskustelu tarjoaa lämpimän ja inhimillisen näkökulman siihen, miten sisäinen turva ja terve erillisyys voivat kehittyä.

Tässä keskustelussa syvennytään henkilökohtaisten rajojen merkitykseen ja niiden vaikutukseen yksilön hyvinvointiin. Ihminen tavattavissa -terapeutit Irene Etäsalo ja Ilari Laine pohtivat, kuinka rajojen tunnistaminen ja asettaminen vaikuttaa ihmissuhteisiin, itsensä hyväksymiseen ja omien tunteiden käsittelyyn. Erityistä huomiota kiinnitetään tunteiden, kuten vihan, häpeän ja pelon, rooliin itsetuntemuksen kehittämisessä sekä siihen, miten näiden tunteiden terve käsittely voi johtaa suurempaan sisäiseen tasapainoon ja elämäniloon. Keskustelu käsittelee myös luovuuden ja innostuksen suhdetta rajattomuuteen sekä tapoja, joilla yksilö voi löytää oman voimansa ja oppia olemaan läsnä hetkessä.

Tässä keskustelussa kaksi toisilleen täysin tuntematonta ihmistä kohtaa aidossa ja syvällisessä keskustelussa, jossa he jakavat kokemuksiaan läheisriippuvuudesta, riittämättömyyden tunteista ja itsensä hyväksymisestä. Keskustelu avautuu hetki hetkeltä, ja molemmat rohkaistuvat olemaan aitoja ja läsnä toistensa seurassa. Läheisriippuvuuden hoitoon erikoistunut sairaanhoitaja Jenna Takatalo ja Ihminen tavattavissa -terapeuttiopiskelija Jarkko Tiiro pohtivat, kuinka haastavaa voi olla kohdata itsensä ja toisen ihmisen ilman rooleja tai odotuksia, mutta samalla myös miten vapauttavaa ja kasvattavaa se voi olla. Tämä video tarjoaa lämpimän ja rehellisen katsauksen ihmisten väliseen aitouteen ja itsensä hyväksymisen tärkeyteen.

Ihminen tavattavissa -filosofian ydin on prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen. Jotta prosessi rakkaudettomuudesta rakkauteen on mahdollinen, on turva välttämätön elementti. Turvan syntymiseen edellytyksenä on kunnioitus: jokaisen opiskelijan ainutlaatuisen elämän ja kokemusten kunnioittaminen. Samaan aikaan koulutusohjelman rakenteiden ja sisällön kunnioittaminen luo turvaa, selkeyttä ja jatkuvuutta opiskelijoiden omaan ja ryhmän prosesseihin. Koulutusohjelmamme kouluttajien keskinäinen kunnioitus ja koko organisaation rakenteiden kunnioitus luo turvan ryhmälle, kouluttajille ja muille organisaatiossa työskenteleville. Kun kouluttajat ovat itse turvassa sekä itsessään, että keskinäisessä vuorovaikutuksessaan, luo se ryhmään tilan jossa on mahdollista olla keskeneräinen ja haavoittuva. Kouluttajat johtavat omalla esimerkillään. Ohjelmamme kouluttajien tehtävänä on kannatella ryhmää, jotta tämä on mahdollista, on sitouduttava pitämään huolta omasta henkisestä ja fyysisestä jaksamisesta. Ohjenuoranamme on: koskaan ei ole liian aikaista pyytää apua. Kasvuohjelman ryhmissä on aina kaksi kouluttajaa, ja jotta kouluttajat pystyvät kannattelemaan yhdessä ryhmää, on opeteltava myös kannattelemaan toinen toistaan. Kouluttajamme toimivat koko ryhmän yhteistä prosessia palvelevana resurssina. Kouluttajana ohjelmassamme on tiedostettava vastuu tehtävässä terveen kasvun tukemiseen.

Tässä podcastjaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Jaana Toikkanen ja pian terapeutiksemme valmistuva Jukka Erätuli keskustelevat yhteyden tunteesta. Kysytkö sinä läheiseltäsi mitä hänelle oikeasti kuuluu vai sisältääkö kysymyksesi velvoitteen kertoa sinulle vain sellaisista asioista mitä sinun on helppo kuunnella?Tarvitsemme toisiamme monella tavalla. Jukka sanoittaa kuinka yhteys toiseen vie yhteyteen myös itsensä kanssa. Vuorovaikutteinen yhteys on tärkeää sekä oppimisen, että levollisuuden kannalta. Yhteys aktivoi oppimaan ja yhtä lailla rauhoittaa, tuo turvaa ja levollisuutta keholle ja mielelle. Jos yhteys vaatii tai aiheuttaa tarpeen suojautua, yhteys tai yritys muodostaa yhteyttä toiseen voi olla myös hyvin kuormittavaa.Jaanan ja Jukan moninäköalainen keskustelu aiheesta antaa mahdollisuuden pohtia mitä me itse tuomme yhteyteen ja minkälaisia yhteyksiä toivomme omaan elämäämme.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Ilari laine ja stressinhallintavalmentaja ja uutta luova yrittäjä Päivikki Leinonen keskustelevat podcastissamme rönsyilevät improvisoiden ja luovasti keskustelussaan sisäisessä maailmassamme toisiaan kunnioittavassa vuorovaikutuksessa.Jännitys, innostus, pettymys, pelko… kaikki hyvin stimuloivia, aktivoivia, energisoivia tunteita. Kuinka voin rauhoittaa itsensä aktivoivien tunteiden humussa tai käyttää noita tunteita hyväkseen silloin, kun esimerkiksi esiintyessä nuo tunteet ovat hyvinkin käyttökelpoisia suoritumisessa?Pyrimme käsikirjoittamaan elämää. Mutta voimmeko todellisuudessa käsikirjoittaa tilanteita tai tapahtumia? Ehkä, mutta entä tilanteiden ja tapahtumien väistämättä herättävien tunteiden käsikirjoittaminen? Tunteemme voivat saman tien romuttaa koko käsikirjoituksemme ja haastaa meidät omien tunteiden kohtaamisessa.Levollisuus syntyy ilman käsikirjoitusta, luovassa tilassa, johon mahtuu koko elämä tunteineen tai ainakin se, mikä tässä hetkessä tuntuu tärkeältä. Tunteidemme tärkeä viesti onkin kysymys siitä kykenemmekö luomaan käsikirjoituksetonta tilaa ja antamaan elämällemme mahdollisuuden?

Ihminen tavattavissa -terapeuttiharjoittelijamme ja läheisten klinikan läheishoitaja Mira Oikarainen keskustelee podcastissamme riippuvuudesta toipuneen Malla Salosen kanssa toipumisen mahdollisuudesta.Toipumisen kirjassa on monta lukua ja toipuminen on elämän pituinen tarina. Mallan mielestä toipuminen on mukavaa ja palkitsevaa. Palkitsevaa on erityisesti se, että elämän valintojen ja päätösten tekijä tai toimintaa ohjaava tekijä ei ole toipumisen käynnistyttyä enää riippuvuus joka tarkoittaa, että toimintaa ja elämää määrittelee se mistä miten ja milloin on mahdollista saada seuraavan kerran päihteitä ja päihtymys, vaan elämä ohjautuukin omasta itsestä ja omista valinnoista.Omien tunteidemme käsittely ja kohtaaminen on elämämme suurimpia haasteita. Voimme hakea helposti tunteiden aiheuttamaan kipuun lääkettä huumeista, viinasta, seksistä, työstä, urheilusta riippuvuuteen saakka. Paradoksaalisesti riippuvuus aiheuttaa lisää sellaisia kipeitä tunteita esimerkiksi häpeää, syyllisyyttä ja riittämättömyyttä, joita tahtoo lääkitä taas uudelleen riippuvuuksilla.Ja toipuminen. Mira valottaa omassa puheessaan myös sitä, kuinka toipumisestakin voi tulla riippuvaiseksi. Tärkeintä on uskaltaa voida hyvin, valita vapaus ja elämä.

Voiko sydämellä tekeminen ja toisten auttaminen olla liiketoimintaa? Siitä keskustelevat tässä jaksossamme Ihminen tavattavissa -terapeuttimme Pertti Ratilainen ja terapiakoulutuksemme opiskelija Mia Metsäranta. Sekä terapiatyö, että moni muu hyvinvointialan työ tapahtuu yksinyrittäjien kentässä. Terapeutin yrityksen ainoa työntekijä on terapeutti itse ja hänen tulisi hoitaa palvelunsa markkinointi, asiakastyö ja talouden johtaminen itsenäisesti. Varsinaisen oman osaamisen lisäksi tulisi osata suuri määrä eri ammattilaisten taitoja ja se aiheuttaa luonnollisesti huolta.Osa asiakkaista maksaa terapiansa itse ja on vapaa valitsemaan haluamansa terapiamuodon. Osa saa terapeuttista hoitoa osittain yhteiskunnan tukemana joko Kelan tai hyvinvointialueiden toimesta korvauksina tai palveluseteleinä. Yhteiskunnan tuki on kohdennettu vain tiettyjen terapiasuuntausten valinneille asiakkaille tai hyvinvointialuekohtaisesti linjattujen terapiasuuntausten edustajille.Tällä hetkellä vaikeasti sekä yrittäjien että asiakkaiden kannalta ymmärrettävä terapiasuuntausten ja korvausmenetelmien kenttä aiheuttaa myös huolta, vaikeuttaa avun saantia ja jättää sekä yrittäjät, että asiakkaat helposti yksin.On todella hienoa, että esimerkiksi Väestöliiton terapiapalvelut kokoavat useiden eri terapiasuuntausten edustajia toimimaan yhdessä. Myös useat Ihminen tavattavissa -terapeuttien yhteiset yritykset pyrkivät madaltamaan palvelujen saatavuutta ja helpottamaan toimintaa yrittäjänä. Ihminen tavattavissa -yhteisömme on kasvanut jo niin suureksi, että aloittelemme parhaillaan alueellista toimintaa, jonka tarkoitus on tarjota yhteisömme jäsenille arjen yhteisöllisyyttä ja apua ammatilliseen yksinäisyyteen.

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT Annika Vilkki ja terapiakoulutusopiskelijamme Tuomas Sederholm - molemmat pitkän kokemuksen omaavia johtajia - pohtivat ja kertaavat podcastissamme omaa prosessiaan johtajuuteen kasvamisesta. Kasvua, kehitystä tai muutosta ei synny ilman kipua. Ihmisten johtaminen onnistuu vain olemalla itse ihminen. Kasvu johtajaksi tarkoittaa siis kasvua ihmiseksi. Juuri se on muutoksen kivulian kohta, koska silloin joutuu kohtamaan itsessään myös ne ikävät ominaisuudet ja luopumaan niiden peittelystä. Aina horjumaton ja vakaa johtaja joutuu siis kohtaamaan oman haavoittuvuutensa kyetäkseen olemaan totta. Upeat johtajat - Annika ja Tuomas ovat suostuneet tähän prosessiin ja kasvaneet johtajiksi - siis ihmisiksi!

Ihminen tavattavissa -terapeuttimme ITT, sielunhoitoterapeutti ja psykodraamaohjaaja Sirkku Timisjärvi on kutsunut puolisonsa Teuvo Timisjärven keskustelemaan kanssaan yhteisestä elämästä ja yhdessä kasvamisesta. Teuvo on myös Tommy Hellsten -instituutin opiskelija. Sirkku ja Teuvo puhuvat siitä, mitä tuomme jokainen omista sukupolviemme ketjuista mukanamme parisuhteeseenja miten lapsuuden kokemuksemme näyttelevät parisuhteissamme. Sirkku ja Teuvo kuvaavat osuvasti miten liittyvivät parisuhteessa toisiinsa omista, täysin samoista haavoistaan. Terapia auttoi lopulta aviopuolisot näkemään itsensä toisen sijaan ja antoi lähtölaukauksen tahdolle voida paremmin sekä henkilökohtaisesti että parisuhteessa. Keskustelu on aivan ihana ja totuudellinen vuoropuhelu aikuisesta parisuhteesta ja aidosta tahdosta kasvaa ja pysyä yhdessä!

Minulta puuttuu äitiys. Minä en ole kenenkään äiti. Miltä tämä kuulostaa ja mitä tunteita lapsettomuus herättää itse lapsettomassa ihmisessä tai muissa? Tuire kuvaa lapsettomuuden tunnetta koskettavasti: ”kohdun sisällä on kyynel”. Tästä kipeästä asiasta keskustelevat Tommy Hellsten -instituutin opiskelijamme Christa Porander ja Tuire Rossi. Kuuntele podcastistamme mitä Christa ja Tuire kertovat lapsettomuuden kohtaamisesta sekä itsessään, että lapsettomien läheisten kohtaamisessa.

Ihminen tavattavissa -terpeuttimme ITT Anne Ollikainen on kutsunut kanssaan keskustelemaan traumojen kehollisuudesta energiahoitajat Miia Varpalahden, Petri Filipczakin omaan trauma- ja hoitokokemukseensa pohjautuen. Mielemme ikävät kokemukset kertyvät kehoomme. Lapsuuden kiintymyssuhteisiin liittyviä traumakokemuksiamme emme yleensä voi purkaa niiden syntyessä lapsina, vaan kohtaamme ne usein monenlaisina fyysisinä kipuina aikuisina. Aina emme tiedosta psyykkisen tai fyysisen kivun yhteyttä. Petri kuvaa selkeästi puheessaan kuinka autonominen hermostomme voi kuormittua psyykkisestä stressistä ja ylikuormitus näyttäytyy myöhemmin fyysisnä kipuina. Miia avaa kuinka tiedostamattomia stressitekijöitä on mahdollista saada näkyväksi. Keskustelijat kertaavat yhdessä Annen kokemuksen kautta traumakokemuksen kehollista purkautumista ja purkautumisen merkitystä elämän voimaa lisäävänä kokemuksena.

Ihminen tavattavissa -terapiaopintojaan päättävät Minka Mannerla ja Sanna Suokko saivat käsiinsä lähes saman aikaisesti Tommy Hellstenin ”Enää en pelkää” -teoksen, päätyivät Ihminen tavattavissa -sivustolle ja lähettivät hakemuksensa koulutusryhmäämme. Tässä podcastissamme Minka ja Sanna keskustelevat opintiestään neljän vuoden koulutuksessamme. Molemmat ovat läpikäyneet sekä kasvuohjelmamme että terapiakoulutuksemme. ”Ei tulkintaa, ei suorituksia, ei arvointia tai arvostelua, pysähtyneisyyttä, kehollista lepoa ja syvää yhteyttä, taikamaailma.”  Poimintoja tästä keskustelusta, kun Minka ja Sanna kuvailevat koulutuskokemustaan. Epäolo on saanut sylin ja tullut nähdyksi. Yhteys itseen on syntynyt ja pahan olon vaikutus toimintakykyä halvaannuttavana tekijänä on kutistunut. Ei enää suurempaa, enemmän ja kovempaa, vaan minummin, omassa tahdissa ja aidommin! Kun vielä mietit, tahdotko lähteä tähän koulutukseemme, kuuntele tämä keskustelu!