Kalevi Sorsa -säätiön podcast

3. jaksossa keskustellaan hyvinvointivaltiosta, taloudesta sekä ekologiasta sekä siitä miten poliittiset sekä ideologiset vaikutteet ovat muovanneet vallalla olevaa talous- ja yhteiskuntapoliittista hegemoniaa. Vieraina YDIN-lehdenpäätoimittaja, sosiologi Arja Alho ja Kalevi Sorsa -säätiön oikeudenmukaisen siirtymän asiantuntija Antti Ronkainen. Keskustelussa analysoidaan, mihin ovat kadonneet hyvinvointivaltion uudistamisen ideat, joita vielä muutama vuosikymmen sitten oli? Keskustelijat käyvät läpi hyvinvointivaltion uudistamisen ideoiden historiaa ja tulevaisuutta. Voidaanko nykyisen kaltainen hyvinvointivaltio yhteensovittaa ekologisesti kestävän yhteiskunnan tavoitteen kanssa? Toisenlainen maailma on mahdollinen -podcast on Kalevi Sorsa-säätiön viisiosainen podcast, jossa Riku Luostari ja Markus Särkiniemi selvittävät, miten oikeistolainen maailmankuva ja politiikka ovat saavuttaneet nykyisen nousunsa. Onko Suomessa vielä mahdollista tehdä toisenlaista vasemmistolaista politiikkaa? Uusi jakso heinäkuun joka torstai! 4. jakso ” Kansalaisyhteiskunta politiikan vastavoimana” julkaistaan 23.7.

Säätiön podcastin 2. jaksossa keskustellaan siitä, miten vallalla olevaa talouspolitiikkaa oikeutetaan, ja miten velka ja velasta keskustelu on noussut talouskeskustelun määrääväksi tekijäksi. Vieraina Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja säätiön talouspolitiikan asiantuntija Jussi Systä.  Keskustelussa analysoidaan kokoomusjohtoisen hallituksen tapaa käyttää velkaa “bluffina” oikeuttaakseen omaa luokkapolitiikkaansa. Kokoomus on myös pyrkinyt sitomaan muita puolueita velkajarruun, ainakin väitetysti valtionvelan kasvun hillitsemisen vuoksi. Keskustelijat tarkastelevat verotuksen roolia nykypolitiikassa: Miksi oikeistolainen verovastaisuus hallitsee keskustelua? Ja uskaltaako vasemmisto paljastaa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio tarvitsee myös pohjoismaisen verotuksen? Toisenlainen maailma on mahdollinen -podcast on Kalevi Sorsa-säätiön uusi podcast, jossa Riku Luostari ja Markus Särkiniemi selvittävät, miten oikeistolainen maailmankuva ja politiikka on saavuttanut nykyisen nousunsa. Onko Suomessa vielä mahdollista tehdä toisenlaista vasemmistolaista politiikkaa? Kolmas jakso julkaistaan 16.7.

Toisenlainen maailma on mahdollinen -podcastissa Riku Luostari ja Markus Särkiniemi selvittävät, miten oikeistolainen maailmankuva ja politiikka on saavuttanut nykyisen nousunsa. Miten olemme päätyneet tälläiseen maailmaan? Onko Suomessa vielä mahdollista tehdä toisenlaista vasemmistolaista politiikkaa? Ensimmäisessä jaksossa keskustellaan niistä historiallisista ja poliittisista muutoksista, jotka ovat johtaneet Suomen nykyiseen talouspoliittiseen hegemoniaan ja hyvinvointivaltion kriisiin. Vieraina historioitsija, tohtori Ilkka Kärrylä ja poliittinen vaikuttaja Esa Suominen. Syitä sekä syyllisiä etsiessä keskustelussa käydään läpi suomalaisen poliittisen hegemonian lähihistoria 80-luvun kasinotalouden “komeasta meiningistä” 90-luvun lamaan ja sen seurauksiin, sekä kuinka uusliberaalit ajatukset valtion roolista juurtuvat suomalaiseen politiikkaan. Seuraava jakso julkaistaan torstaina 09.07.2026 klo 07!

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan viidennessä ja viimeisessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen johdolla tarkastellaan sosialidemokratian nykytilaa ja tulevaisuutta. Vieraina ovat poliitikko ja liikkeen veteraani Erkki Tuomioja, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér ja Sosialidemokraattisten Nuorten puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka. Keskustelussa pohditaan, oliko uusliberalismille alistuminen virhe – ja miksi vasemmisto on joutunut puolustuskannalle oltuaan vuosikymmeniä aloitteentekijä. Jakso pureutuu uusiin talous-, ympäristö- ja sosiaalipoliittisiin avauksiin, joilla pyritään vastaamaan aikamme ekologisiin ja sosiaalisiin kriiseihin. Voidaanko näistä aineksista rakentaa uudenlainen sosialidemokraattinen synteesi? Kuuntele miltä liikkeen tila näyttää veteraanin – ja miltä nuorison silmin? Entä mitä viime vuosisadan suurliikkeellä on annettavaa tällä vuosisadalla? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan neljännessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat tutkijat Elina Hakoniemi ja Päivi Uljas. Jaksossa käsitellään hyvinvointivaltion syntyä, kehitystä ja sosiaalidemokraattisen liikkeen roolia sen rakentamisessa. Keskustelu alkaa ajasta ennen hyvinvointivaltiota – köyhyydestä, syytinkijärjestelmistä ja toimeentulon turvaamisesta pientiloilla. Kuinka katastrofin sattuessa tultiin toimeen ilman sosiaaliturvaa? Keskustelijat tarkastelevat, miten vanha järjestelmä alkoi murentua taloudellisten muutosten ja porvariston vallan heikkenemisen myötä. Esille nousee, miten eri yhteiskuntaluokat näkivät valtion vastuun sosiaaliturvasta ja koulutuksesta, ja kuinka syvien ideologisten ristiriitojen ja kompromissien kautta syntyi järjestelmä, jota kukaan ei ollut alun perin suunnitellut – mutta josta tuli suomalainen hyvinvointivaltio. Kuinka huomattavasti köyhemmässä maassa uskallettiin toteuttaa peruskoulun kaltaisia pitkän aikavälin uudistuksia – ja miksi se tuntuu nykyisin mahdottomalta? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcast-sarjan kolmannessa jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraana on historian väitöskirjatutkija Matti Hirvola. Keskustelussa tarkastellaan, miten 1980-luku ja 1990-luvun lama muuttivat työmarkkinasuhteita Suomessa. Esille nousee myös Neuvostoliiton romahduksen vaikutus työnantajien ja ammattiliittojen suhteisiin – sekä se, miten työnantajatahot pyrkivät murentamaan sopimusyhteiskunnan perinteitä työntekijöiden kustannuksella. Jaksossa käsitellään myös Suomen EU-jäsenyysprosessia sekä sen vaikutuksia sisä- ja talouspolitiikkaan laman jälkeen. Keskustelu etenee 2000-luvulle, jolloin työnantajapuoli alkaa saada selvän yliotteen työväenliikkeestä. Mikä oli sosialidemokraattien rooli työmarkkinoiden muutoksessa? Entä miksi vastarinta pääoman ylivaltaa vastaan on ollut niin heikkoa – ja voiko tilanteeseen enää vaikuttaa? 📷: Työväen arkisto

Mitä on sosialidemokratia? -podcastsarjan toisessa jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraana on historiantutkija ja professori Tapio Bergholm. Keskustelussa käsitellään työväen- ja ammattiyhdistysliikkeen suhdetta sosialidemokratiaan Suomessa. Miten sisällissodan hävinnyt työväenliike toipui? Millaiset olivat sen toimintamahdollisuudet "valkoisessa Suomessa"? Jaksossa tarkastellaan myös, kuinka talvisodan aikana solmittu "tammikuun kihlaus" muutti asetelmia työnantajien ja ay-liikkeen välillä – sekä miten vasemmiston sisäinen valtakamppailu vaikutti hyvinvointivaltion rakentumiseen. Lopuksi pohditaan, miksi vasemmiston ja ay-liikkeen kannatus alkoi hiipua 1980-luvulle tultaessa. Hylkääkö työväenliike kansan – vai kansa työväenliikkeen? 📷: Työväen arkisto

Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen Mitä on sosialidemokratia? podcast-sarjan avausjaksossa historiantutkija Sami Outinen kertoo, miten sosialidemokratia sai Suomessa alkunsa. Miten kehitykseltään takapajuinen maa tempautui osaksi maailmanhistoriallisia trendejä? Studiossa keskustellaan teollisen vallankumouksen vaikutuksista, työväenliikkeen synnystä ja vasemmiston jakautumisesta sosialidemokraatteihin ja kommunisteihin. Mitkä olivat näiden liikkeiden keskeiset erot – ja miksi juuri sosialidemokratia vakiintui osaksi suomalaista yhteiskuntaa? Jaksossa pohditaan myös, miksi Suomessa oli toisen maailmansodan jälkeen kaksi vahvaa vasemmistopuoluetta, ja miksi ne olivat jatkuvasti ristiriidoissa. Entä mikä oli sosialidemokraattien rooli hyvinvointivaltion rakentamisessa? Kuuntele ja ota selvää! 📷: Työväen arkisto

Viimeisessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat akatemiatutkija Timo Miettinen ja Suomen historian professori Juha Siltala. Keskustelijat hahmottelevat Euroopan historian ja tulevaisuuden suurta kuvaa. Onko unionin yhdistyttävä tai tuhouduttava? Voiko kansojen moninaisuuden ymmärtää myös eduksi? Järjestykseen laitetaan myös Saksan historiallinen rooli Euroopassa, sekä suomalainen alemmuudentunto ja puutteellinen ymmärrys EU:n moninaisesta luonteesta. Voiko Brexitin katastrofin jälkeen EU:lle edes esittää vaihtoehtoja? Ja mikä on epämääräiseksi jäänyt “Euroopan ydin”, joka pitää kansat samassa unionissa?

Neljännessä jaksossa Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat Euroopan komission Suomen edustajiston tiedotuspäällikkö Ismo Ulvila ja ympäristöoikeuden väitöskirjatutkija Tellervo Ala-Lahti. Jaksossa keskustellaan EU:n vihreästä siirtymästä ja ilmastopolitiikasta. Mitä ilmastopolitiikassa on tapahtunut ja mitä on tulossa? Mitä EU:n vihreän siirtymän agendalla tavoitellaan? Keskustelijat käyvät läpi myös ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan liittyviä ristiriitoja, joita syntyy esimerkiksi paikallisen ja unionin laajuisten intressien kohdatessa. Miten politiikan suunnanmuutokset vaikuttavat vihreään siirtymään? Entä kuuluuko keskusteluissa myös maan matojen ääni?

Kolmannessa jaksossa keskustellaan EU:n ulkopolitiikasta. Riku Luostarin ja Markus Särkiniemen vieraina ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa ja Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen. EU näyttää vuoden 2022 Venäjän hyökkäyksen jälkeen saaneen uutta itsetuntoa, ehkä jopa uuden historiallisen tarkoituksen eurooppalaisen demokratian puolustajana. Hyökkäys on pakottanut EU:ta ja sen jäsenmaita uudelleenarvioimaan geopoliittista asemaansa. Haasteena on kuitenkin rakentaa monikriisin päälle sotilaallista kykyä ja sotateollisuutta nopealla tahdilla. Voiko poliittisesta kriisistä toiseen suistuvaan Yhdysvaltoihin enää luottaa? Entä miltä Euroopan viime kuukausien epämääräinen Israel-politiikka näyttäytyy muulle maailmalle?

Sarjan toisessa jaksossa vieraina ovat Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistonlehtori, dosentti Hanna Tuominen ja yliopistotutkija Miika Tervonen. Jaksossa keskustellaan EU:sta, pakolaisuudesta ja maahanmuutosta. Miltä vuoden 2015 pakolaiskriisi näyttää nykyperspektiivistä? Keskustelijat tarkastelevat Euroopan toimia ulkorajoillaan. Suhtautuminen maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen on unionissa ristiriitaista: Eurooppa ymmärtää itseään moraalisena suurvaltana, mutta on poliittisen vastareaktion pelossa tarttunut kovempiin ja kovempiin toimiin pakolaisten tulon estämiseksi. Viimeistelevätkö tulevat vaalit “linnake-Euroopan”?

Kalevi Sorsa -säätiön uuden podcast-sarjan jakson ensimmäisessä osassa käsitellään Euroopan unionin taloudellista tilannetta. Jaksossa vieraana ovat poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ja viestinnän tutkija Timo Harjuniemi. Keskustelijat luotaavat sekä EUn taloudellista kehitystä talouskriisistä nykypäivään ja pohtivat syitä talouskurin synnylle ja pysyvyydelle. Minkälainen rooli EU:n instituutioilla on päätöksenteosta? Onko unioni kykenevä vastaamaan syvenevään kriisiin? Minkälaisia jakolinjoja talouskriisi on tuonut Eurooppaan? Onko Saksasta enää ratkaisemaan mantereen ongelmia? Keskustelu sivuaa myös EU:n tulevaisuutta nopeasti muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa. Voidaanko Kiinalle ja Yhdysvalloille pärjätä?

Sarjan viimeisessä jaksossa pohditaan hyvinvointivaltion tulevaisuutta. Riku Luostarin vieraana ovat Uuden talousajattelun keskuksen johtaja Lauri Holappa, poliittisen historian emeritusprofessori Pauli Kettunen ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Lauri Finér. Keskustelijat pohtivat, kertooko nykyisen kaltaisen oikeistohallituksen synty syvemmistä kulttuurisista ja poliittisista muutoksista. Hallituskoalitio vaikuttaa syntyneen poliittisena lehmänkauppana Kokoomuksen ja Perussuomalaisten välillä. Toisaalta puolueilla on myös yhteistä arvopohjaa: molemmat näyttävät suhtautuvan hyvinvointivaltioon karsastaen. Suomen kansa tuntuu rakastavan talouskuria teoriassa, mutta ei välttämättä käytännön politiikkana. Voidaanko leikkaukset sietää, jos kehystys "hyvinvointivaltion pelastamisesta" ei tunnu uskottavalta? Näissä talkoissa näyttävät hikoilevan vain toiset. Miten hyvinvointivaltion avoin kyseenalaistaminen on tullut mahdolliseksi? Missä vaiheessa leikkauksia se lakkaa olemasta hyvinvointivaltio? Kuoleeko potilas leikkauspöydälle?

Sarjan neljännessä jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen maahanmuuttolinjauksista, äärioikeiston noususta ja rasismista Suomessa. Riku Luostarin vieraina ovat filosofi ja kuraattori Päiviö Maurice Omwami sekä historioitsija Oula Silvennoinen. Toistuvilla rasismikohuilla ei näytä olevan minkäänlaista vaikutusta, kun hallitus on asettanut kaikki panoksensa "hyvän hallitusohjelman" pikaiseen läpirunnomiseen. Kolmikko pohtii, mikä – jos mikään – on Suomessa ja muualla muuttunut viime vuosikymmeninä, kun tällainen talousoikeiston ja äärioikeiston liittouma on muuttunut mahdolliseksi. Keskustelijoiden mukaan oikeistolta löytyy yhteistä arvomaailmaa laajemminkin. Autoritäärinen ja hierarkkinen ajattelu puhuttelee molempien suurten hallituspuolueiden kannattajia erityisesti todellisten ja kuviteltujen kriisien aikakaudellamme. Nyt rasismin ja autoritäärisyyden annetaan näkyä avoimesti politiikassa ja retoriikassa. Miten perussuomalainen politiikan tekemisen tapa eroaa "perinteisistä" puolueista? Mihin tämä maa on matkalla?

Riku Luostarin vieraana ovat tällä kertaa Turun yliopiston sosiologian yliopistolehtori Hanna Ylöstalo ja Aalto-yliopiston organisaatioviestinnän apulaisprofessori Paula Koskinen Sandberg. Kolmikko keskustelee Orpon hallituksen tasa-arvo- ja sukupuolipolitiikasta. Vaikka hallitusohjelmassa tasa-arvo mainitaan useaan otteeseen ja yksittäisiä parannuksia ehdotetaan, kokonaisnäkökulmasta hallituksen suunnittelemat toimet näyttäisivät heikentävän tasa-arvoa. Hanna Ylöstalon mukaan hallitusohjelman tasa-arvokirjaukset ovatkin ristiriidassa työmarkkinapoliittisten uudistusten kanssa. Heikennykset työmarkkinoilla ja sosiaalipolitiikassa kohdistuvat erityisesti naisiin. Toisaalta tasa-arvopolitiikassa konkreettisten tekojen puuttuminen ei juuri eroa Suomen aikaisempien hallitusten linjasta. Ylöstalon ja Koskinen-Sanbergin mukaan Suomessa on ollut vallassa jo pidempää hallituksesta riippumaton julkisen sektorin menokurin ideologia, joka heikentää naisten palkkoja ja työoloja. Mikä on tasa-arvon ja hyvinvointivaltion suhde? Mikä on oikeistolaisen ja vasemmistolaisen tasa-arvopolitiikan ero? Entä mitä on perussuomalainen tasa-arvopolitiikka? Kuuntele ja tiedä.

Podcast-sarjan toisessa jaksossa keskustellaan Orpon hallituksen ympäristöpolitiikasta. Riku Luostarin kanssa on keskustelemassa ovat filosofian tohtori, Kalevi Sorsa -säätiön asiantuntija Janne M. Korhonen ja yliopistotutkija Tero Toivanen. Keskustelijoille hallitusohjelman ympäristö- ja ilmastoanti näyttäytyy puutteellisena. Puheenparren tasolla hallitusohjelmassa korostuu lähinnä ympäristön taloudellinen hyödyntäminen. Ilmaston puolesta ei olla valmiita uhraamaan tippakaan elintasosta. Tässä mielessä Suomen maltillinen eli riittämätön ilmastolinja jatkuu kuten ennenkin. Investointiympäristössä ja Euroopan unionissa on kuitenkin tapahtunut suunnanmuutos. Voiko Suomi pilata vihreän eli "puhtaan" siirtymänsä identiteettipoliittisiin sähläyksiin? Miten suuriin ekologisiin ponnistuksiin löytyy yhteiskunnallinen legitimiteetti, jos vastakkainasettelu ja eriarvoisuus kasvavat entisestään?

Uuden podcast-sarjamme ensimmäisessä jaksossa käsitellään työmarkkinoita. Ovatko työmarkkinat katkoksen äärellä, vai edustavatko Orpon hallituksen ajamat muutokset pidempää uusliberalismin linjaa? Riku Luostarin kanssa työmarkkinoiden kohtalonkysymyksistä on keskustelemassa Teollisuusliiton tutkimuspäällikkö Anu-Hanna Anttila ja historioitsija Maiju Wuokko. Keskustelijat luotaavat työmarkkinaosapuolten kamppailukuntoa. Anu-Hanna Anttila uskoo ay-liikkeen taistelukykyyn. Onko ay-liike nyt historiallisen vahva vai heikko? Wuokon mukaan työnantajien vaatimukset ovat vuosikymmeniä säilyneet samankaltaisina. Joutuuko Eteläranta tälläkin kertaa perääntymään, kuten 90-luvun lamassa? Onko Suomen kansa valmis nielemään Orpon hallituksen vesivellin? Kuinka sopivat yhteen elinkeinoelämän pessimistinen narratiivi ja ennennäkemättömän korkea työllisyys? Työnantajasektori ja varsinkin etujärjestöt ovat laajasti yhtenäiset. Onko työnantajien nykysukupolvi kuitenkin unohtanut edeltäjiensä viisaudet ja strategisen ajattelun? Sodan kaltaiset ulkoiset kriisit ovat perinteisesti toimineet yhdistävänä tekijänä myös työmarkkinoilla, mutta nyt suunta on kohti valtavaa vastakkainasettelua. Onko historia unohdettu? Vastakkainasettelu saattaa kääntyä työnantajia vastaan, jos työn ja pääoman konflikti tulee liian näkyväksi ja kansa ryntää takaisin liittoihin. Keskustelijat luotavaat suomalaisten työmarkkinamallin historiaa ja tulevaisuutta. Olemmeko työväenliikkeen lopussa vai uuden alussa? Mikä kapitalismin vaihe on menossa? Ja kuinka perussuomalaiset suhtautuvat ay-liikkeeseen? Onko tämä viimeinen taisto?

Kiertotaloutta käsittelevän podcast-sarjan viimeisessä osassa palaamme perusasioihin. Riku Luostarin kanssa vaateteollisuuden ekologisuudesta ja eettisyydestä keskustelee Eetti ry:n vastuullisuusasiantuntija Anniina Nurmi. Nurmi ja Luostari pohtivat vaatteen matkaa ekologisesti ja eettisesti kyseenalaisen tuotantoketjun läpi. Tyypillinen pikamuoti sekä tuotetaan että loppusijoitetaan globaaliin etelään. Käyttö- ja lisäarvo sen sijaan jäävät globaalin pohjoisen nautittaviksi. Minkälaisen ekologisen ja eettisen hinnan maksamme nykyisestä globaalista vaatetuotannosta, kun ympäristöongelmat ja työntekijöiden riisto ovat kannattavaa liiketoimintaa? Entä mihin vaatteemme päätyvät, kun ne on käytetty loppuun? Vaikka Nurmi kannattaa kiertotaloutta, tuotannon siirtäminen takaisin globaaliin pohjoiseen ei hänen mukaansa ole oikeudenmukainen ratkaisu. Ongelmistaan huolimatta vaateteollisuus työllistää globaalissa etelässä, ja kestävää tuotantoa tulisi rakentaa sinne. Toisaalta vaateteollisuudessa myös muita trendejä: varsinkin pienemmät tuottajat Euroopassa ovat panostaneet vaatetuotannon kestävyyteen. Minkälaisia ongelmia tuotannon säätely kohtaa? Ratkaiseeko käytettyjen vaatteiden ostaminen ongelmat? Miltä ekologinen ja eettinen vaatekulttuuri näyttäisi? Ja mitä pieni ihminen voi asialle tehdä sovitus- tai äänestyskopissa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella -tietokirjaan. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/ Kuva: Aaron Santos / ILO. Vaatetehtaan työntekijät Ho Chi Minh Cityn lähellä Vietnamissa ovat hyötyneet ILO:n Better Work -ohjelmasta.

Riku Luostari keskustelee BIOS:in ekonomisti Jussi Ahokkaan kanssa ekologisen siirtymän mahdollisuuksista. Suuria yhteiskunnallisia muutoksia on tehtävä jo tällä vuosikymmenellä. Toistuvat kriisit, kuten pandemia ja sota ovat heiluttaneet perinteistä poliittista järjestystä. Silti suomalaisessa poliittisessa keskustelussa halutaan hanakasti palata perinteisiin valtion budjettitasapainon kysymyksiin. Mihin suuntaan menee Suomi ja mihin Eurooppa? Onko meillä sama suunta? Ahokas käyttää keskuspankkikapitalismin käsitettä kuvaamaan nykyistä poliittisen vallan rakennetta: keskuspankeille on poliittisten päättäjien taholta annettu valta, jota itse ei haluta käyttää. Samalla keskuspankit eivät kuitenkaan itse ole kykeneviä viemään yhteiskuntia esimerkiksi ekologisen siirtymän suuntaan. Jumiutuuko politiikka epäolennaisten kysymysten äärelle, vai löytyykö rohkeutta uudenlaiseen ekologiseen yhteiskuntapolitiikkaan tällä vuosikymmenellä? Minkälainen yhteinen kertomus voi ylittää poliittiset blokkimme? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos verkkovisultamme: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Mitä on jätekansalaisuus ja miten se liittyy kiertotalouteen? Riku Luostarin kanssa jätesuhteestamme keskustelee Lapin yliopiston väitöskirjatutkija Teemu Loikkanen, joka on tutkinut kansalaisten jätesuhdetta. Loikkasen mukaan hahmotamme tällä hetkellä jätteen väärin. Kiertotalouden näkökulmasta ei pitäisi enää olla jätettä, vaan erilaisia resursseja, joita tulisi hyödyntää eri tavalla. Myös ihmisten suhde jätteeseen tulisi Loikkasen mukaan muuttaa, ja siksi tulisikin puhua jopa uudenlaisesta "jätekansalaisuudesta", joka osallistaa ihmisiä ottamaan vastuun myös kulutuksen kääntöpuolesta. Jätekansalaisen roolina ei ole vain kierrättäminen vaan myös jätteen synnyn aktiivinen ehkäisy. Jätesuhteen muutos edellyttää uudenlaista kulttuurista suhtautumista jätteeseemme. Jäte tulisi nähdä luonnollisena osana elämäämme, ei vain kaatopaikoille katoavana abstraktiona. Toisaalta jätteen synnyssä ei ole kyse vain yksittäisten ihmisten valinnoista, sillä merkittävä osa jätteestä syntyy teollisissa tuotantoprosesseissa. Millainen resurssi jäte voi kapitalismissa olla? Entä mikä on jätteen rooli globaalissa taloudessa? Ja mikä onkaan muoviteollisuuden osa tässä kaikessa? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella. Lue teos täältä: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin vieraana uudessa keskustelusarjassa on ensimmäisenä Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Topi Turunen, joka on tutkinut kiertotalouden lainsäädäntöä. Kiertotalous on taloudellinen malli, jossa hyödykkeiden käytön jälkeen roskaksi päätymisen sijaan pyritään hyödykkeiden mahdollisimman tehokkaaseen uudelleenhyödyntämiseen. Vaikka ympäristötietoisuus on kasvussa, toimet ovat toistaiseksi olleet riittämättömiä. Kiertotalous tarjoaa uusia taloudellisia mahdollisuuksia ja vihreitä työpaikkoja, mutta kyse on ennen kaikkea ekologisesta pakosta: maapallon resurssit eivät tule kestämään nykyisen kaltaista kulutusta, kasvavista ympäristöongelmista puhumattakaan. Turusen mukaan Euroopan Unionissa on otettu kunnianhimoisia tavoitteita kiertotalouden suhteen. Vuoteen 2050 mennessä koko Euroopan unionin tarkoitus on olla "kiertotalous". Kestävätkö unionin rakenteet, vai kilpailevatko Euroopan maat toisensa jätekuilun pohjalle? Ja onko kiertotalous edes mahdollista kapitalismin sisällä? Keskustelu kytkeytyy Kalevi Sorsa -säätiön vuonna 2022 julkaisemaan tietokirjaan Kiertotalous ja vihreät työpaikat EU:ssa ja sen ulkopuolella, joka on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja aiheesta. Kirja on luettavissa säätiön verkkosivulla: https://sorsafoundation.fi/kiertotalous-torjuu-ilmastonmuutosta-ja-luontokatoa-mutta-myos-parantaa-tyollisyytta/

Riku Luostarin kanssa koulutuksen sukupuoli- ja luokkaulottuvuudesta keskustelevat Turun yliopiston yliopistolehtori Irene Prix ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Outi Sirniö. Koulutusalojen sukupuolittuneisuus on Suomessa pitkällä aikavälillä vähentynyt. Koulutusalavalinnat kytkeytyvät kuitenkin myös vahvasti vanhempien taustaan, eli koulutusaste periytyy. Miten sukupuoliroolit keskustelevat luokan kanssa? Varmistelevatko korkeasti koulutettujen lapset luokka-asemaansa valitsemalla yksityisen sektorin miehisiä aloja? Miksi naisvaltaisilla julkisen sektorin aloilla on niin matalat liksat? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Riku Luostarin kanssa tulojen yhteydestä äänestyskäyttäytymiseen keskustelevat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Timo M. Kauppinen ja Helsingin yliopiston dosentti, politiikan tutkija Hanna Wass. Suurituloiset äänestävät luonnollisesti kokoomusta: Suomessakin voidaan puhua ”varallisuuseliitistä”, jonka äänestyskäyttäytyminen on melko homogeenista. Toisaalta taas myös vasemmistoliitto ja vihreät keräävät koulutettujen, mutta matalatuloisten ääniä. Perussuomaiset ja SDP ovat matalamman koulutusasteen puolueita. Onko Suomeenkin syntynyt omia suurituloisten ”enklaaveja”? Puhuuko suomalaisten äänestyskäyttäytymisessä kulttuurisota vai luokkakantaisuus? Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä. https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/eriarvoisuuden-tila-suomessa-2022-web.pdf

Suomessa varallisuuserot ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet. Vuoden 1993 verotusuudistuksen jälkeen pääomaverotus on eriytetty ansiotuloista. Tämä ja muut uudistukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikista varakkaimpien veroaste on käytännössä regressiivinen. Samalla ainoa todella progressiivinen veron eli valtion ansiotuloveron osuus verotuloista on pienentynyt. Miten tämä on ollut mahdollista? Olivatko poliitikot nukuksissa? Riku Luostarin kanssa verotuksesta ja tuloeroista keskustelee kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Podcast valottaa Kalevi Sorsa säätiön lokakuussa julkaiseman Eriarvoisuuden tila Suomessa 2022 -raportin sisältöä: https://sorsafoundation.fi/maailman-onnellisimman-kansan-hyvinvointi-jakautuu-epatasaisesti/

Muuttiko korona mitään? Mihin maailmantalous on menossa? Keskustelusarjan viimeisessä osassa Riku Luostari ja historian professori Juha Siltala luotaavat pandemian vaikutuksia talouteen ja yhteiskuntaan. Keskuspankkivetoinen talous näyttää kulkeneen tiensä loppuun, mutta uusia vaihtoehtoja ei kenelläkään ole tarjolla. Omaisuudet ovat voineet inflatoitua ilmaisella rahalla kymmenen vuotta, mutta nykyistä kulutushyödykkeiden inflaatiota ei ainakaan pääkirjoitussivujen perusteella saisi lievittää palkkoja nostamalla, vaan päinvastoin talouden pelastuksena on palkkamaltti ja -kilpailu. Juha Siltalan mukaan inflaatio saattaa jakaa edelleen varallisuutta alhaalta ylös. Toisaalta pandemia ehkä muutti ajatuksia ylimääräisenä ”tuhlaajana” kehystetyn julkisen sektorin tarpeellisuudesta. Kuinka Siltala korjaisi työn, talouden ja ympäristön ristiriitaiset ongelmat? Mikä on pandemian ja Ukrainan sodan suhde?

Uusliberalismi herättää tunteita. Onko sitä olemassa, ja mitä se tarkalleen ottaen on? Onko Suomi uusliberaali? Riku Luostarin kanssa uusliberalismista ja sen historiasta keskustelee historiantutkija, VTT Ilkka Kärrylä, joka on tutkinut muun muassa uusliberalismin ja talousdemokratian historiaa. Hänen mukaansa myös Suomi on käynyt läpi "uusliberalisoinnin" prosessin viimeisten vuosikymmenten aikana. Mikä on paikallisen sopimisen ja uusliberalismin suhde? keitä olivat uusliberaaleiksi luonnehditut nuorsuomalaiset? Miten uusliberalismi voi pitkän koronan jälkeen? Kuuntelemalla selviää. Keskustelijat luotaavat myös talousdemokratian nousua ja tuhoa, sekä suomalaista työehtosopimusjärjestelmää.

Miten työelämä voi? Jakautuvatko työelämän tehtävät kahtia ”hyviin töihin” ja suorittavaan matalapalkka-alaan? Minkä inhimillisen hinnan suomalaiset maksavat halvoista mansikoistaan? Riku Luostarin vieraana on tutkija ja Kalevi Sorsa -säätiön viestinnän asiantuntija VTT Anna Kuokkanen. Tällä kertaa puhutaan työelämästä. Työ on viime aikoina puhuttanut, ei vähiten suurten lakkojen myötä. Julkisessa keskustelussa hoitoalan työntekijöitä kyllä arvostetaan, mutta arvostus ei juuri näy palkkakuitissa. Tietotyön tekijöistäkin yritetään puristaa entistä enemmän lisäarvoa irti, mutta kontrollin mekanismit eroavat. Nykyistä työelämä halkoo usea erilainen jakolinja: Kuokkasen mukaan työmarkkinat ovat jakautuneet esimerkiksi oleskeluluvasta riippuvaisen ulkomaalaisväestön ja kansalaisten välillä. Osaavatko ammattiliitotkaan reagoida työelämän muutokseen?

Riku Luostarin vieraana on tällä kertaa historiantutkija, VTT Sami Outinen, joka on tutkinut sosialidemokraattisen puolueen ja työllisyyspolitiikan historiaa. Outisen mukaan Suomessa siirryttiin yhdeksänkymmentäluvulla aktiivisesta eli työtä luovasta työllisyyspolitiikasta aktivoivaan, työnhaun roolia korostavaan työllisyyspolitiikkaan. Samaan aikaan kuitenkin myös lähes täystyöllisyydestä siirryttiin suurtyöttömyyteen ja ”epätyypillisiin” työsuhteisiin. Voivatko ammattiliitotkaan selviytyä silpputyön maailmassa? Keskustelijat luotaavat työllisyyspolitiikan historiaa ja tulevaisuutta.

Miksi vähäosaiset eivät äänestä? Äänestävätkö ihmiset ”omia etujaan vastaan”? Onko kaikilla mahdollisuutta osallistua yhteiskuntaan ja päättää sen asioista? Kalevi Sorsa -säätiön harjoittelija Riku Luostarin kanssa on studiossa filosofiantutkija, VTT Joonas S. Martikainen, joka argumentoi, että demokraattisissa yhteiskunnissa on tapahtunut ”salakavala kansalaisoikeuksien riisto”. Martikainen on tutkinut demokraattista osallistumattomuutta. Hänen mukaansa voidaan resurssiköyhyyden lisäksi puhua ”poliittisesta köyhyydestä” - osattomuudesta päätöksentekoon demokraattisessa yhteiskunnassa.

Tässä jaksossa Sitran vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen ja Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo keskustelevat Glasgown ilmastoneuvotteluiden tuloksesta ja merkityksestä Suomelle. Jaksossa viitataan Sorsa-säätiön Impulsseja-julkaisuihin: Mitä jokaisen päättäjän tulisi tietää EU:n ilmastopolitiikasta (https://sorsafoundation.fi/julkaisu-mita-jokaisen-paattajan-tulisi-tietaa-eun-ilmastopolitiikasta/ ) ja Mitä jokaisen tulisi tietää Pariisin ilmastosopimuksesta (https://sorsafoundation.fi/moisio-ja-tynkkynen-mita-jokaisen-on-hyva-tietaa-pariisin-ilmastosopimuksesta/ ), sekä Sitran työpaperiin Ilmastojohtajuus on kansallisen edun puolustamista (https://www.sitra.fi/uutiset/tyopaperi-ilmastojohtajuus-on-kansallisen-edun-puolustamista/ )

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021. Osassa kaksi on seminaarin keskusteluosa. Puhujien alustukset löytyvät ensimmäisestä osasta podcastina täältä: https://soundcloud.com/tzz2ln6z7tkt/talouskasvusta-politiikan Videona täältä: https://youtu.be/avVqF7ikg6U Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Niina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö

Voimmeko määrittää yhteiskunnalliset tavoitteemme ennemmin tavoiteltavien päämäärien kuin yleisen talouskasvun kautta? Siinä tämän jakson aihe. Keskustelemassa ovat: Jussi Ahokas, pääekonomisti, Soste Paavo Järvensivu, tutkija, BIOS-tutkimusyksikkö Annukka Vainio, apulaisprofessori, Helsingin yliopisto Nina Malm, kansanedustaja, SDP:n vpj. Jakson ja tilaisuuden juontajana Samuli Sinisalo, hankevastaava, Kalevi Sorsa -säätiö Podcast on nauhoitus keskustelutilaisuudesta, joka oli osa Kalevi Sorsa -säätiön Kesäkoulua ekologisesta kestävyydestä, joka järjestettiin yhteistyössä Demarinuorten ja Sosialidemokraattisten opiskelijoiden kanssa kesäkuussa 2021.

Alueellista eriarvoisuutta on paitsi kaupunkien ja kuntien välillä myös niiden sisällä. Millaista kaupunkien sisäinen sosioekonominen eriytyminen on? Mitä seurauksia eriytymisestä on yksilölle ja yhteiskunnalle, ja miten sitä vastaan kamppaillaan? Keskustelemassa Helsingin yliopiston kaupunkimaantieteen dosentti ja Helsingin kaupungin johtava asiantuntija Venla Bernelius sekä Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Nasima Razmyar. Hankevastaava Maija Mattila haastattelee.

Tässä jaksossa keskustellaan 5G:stä ja sen mukanaan tuomasta laajemmasta teknologian murroksesta. Mukana ovat Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri, London School of Economicsin väitöskirjatutkija Ville Aula ja kansainväliseen kauppa- ja geopolitiikkaan erikoistunut asiantuntija Markus Holmgren. Keskustelun juontaa Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Tässä jaksossa kuullaan asiantuntijakeskustelu Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille -kirjan julkistustilaisuudesta. Keskustelemassa ovat BIOS-tutkimusyksikön Paavo Järvensivu, Syken Jari Lyytimäki ja Raision kaupunginjohtaja Eero Vainio. Heitä haastattelee kirjan toimittaja Samuli Sinisalo Kalevi Sorsa -säätiöstä. Kirjasta saa lisätietoja: https://sorsafoundation.fi/julkaisutilaisuus-ymparistokasikirja-kuntapaattajille-ja-kaikille-muille/

Onko liberalismi sosialismin vastakohta? Mitä merkitystä liberalismin historialla on sille, miten liberalismi nykyään käsitetään? Aiheesta keskustelemassa toimittaja, ekonomisti Heikki Pursiainen ja väitöskirjatutkija Marianne Sandelin. Haastattelijana Maija Mattila. Podcast liittyy Marianne Sandelinin julkaisuun "Mistä liberaalien ja konservatiivien vastakkainasettelu kumpuaa? Nykykonservatismin juuret" (https://sorsafoundation.fi/marianne-sandelin-mista-liberaalien-ja-konservatiivien-vastakkainasettelu-kumpuaa/).

Vieraana Tampereen yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala. Aiheina tulo- ja varallisuuserojen mittaaminen, taloudellisen eriarvoisuuden syntyminen ja vähentäminen, paikallinen sopiminen ja talouden tehokkuus, kestävän talouden mahdollisuudet, verotus sekä työllisyys.

Painosyrjintä on harvemmin tunnistettu syrjinnän muoto. Jaksossa Jyväskylän yliopiston sukupuolentutkimuksen yliopistonlehtori Hannele Harjunen tarkastelee ihmisen painon yhteiskunnallista ulottuvuutta. Miten paino ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus liittyvät toisiinsa?

Jaksossa keskustellaan sosioekonomisista terveyseroista. Mitä ne ovat ja mitkä tekijät niihin vaikuttavat? Millaiset terveyserot ovat Suomessa verrattuna muihin Euroopan maihin? Mitkä ovat tehokkaita keinoja terveyserojen kaventamiseksi? Vieraana Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Aaltonen.

Jaksossa keskustellaan valtaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolkujen eriytymisestä ja siitä, miten eriytymistä voisi ehkäistä. Vieraina Turun yliopiston sosiologian apulaisprofessori, akatemiatutkija Elina Kilpi-Jakonen ja Fenix Helsingin toiminnanjohtaja Ujuni Ahmed.

Keskustelemme siitä, millaista ylisukupolvinen eriarvoisuus Suomessa on, millainen yhteiskunta edistää sosiaalista liikkuvuutta ja millä keinoin eriarvoisuuden periytymistä on mahdollista ehkäistä. Vieraana Turun yliopiston sosiologian professori, INVEST-lippulaivahankkeen johtaja Jani Erola, haastattelijana Maija Mattila. Podcast on osa Eriarvoisuuden tila -podcastsarjaa.

Fossiilitalouden varassa pyörivä hyvinvointivaltio kiihdyttää ekologista kriisiä ja hyvinvoinnin kasautumisen sijaan vaarantaa tulevaisuuden hyvinvointia. Tässä jaksossa hyvän kehän politiikkaidean uudistamisesta keskustelevat ulkomaankauppa ja kehitysministeri Ville Skinnari (SDP), tutkija Tuuli Hirvilammi (Tampereen yliopisto) ja ministerin erityisavustaja Tiina Vainio. Keskustelua isännöi Sorsa-säätiön Samuli Sinisalo. Keskustelu pohjautuu Tuuli Hirvilammin julkaisuun Hyvä Kehä kestävän hyvinvoinnin vauhdittajana, joka on luettavissa: https://sorsafoundation.fi/hirvilammi-hyva-keha-kestavan-hyvinvoinnin-vauhdittajana/

"Ilmastonmuutoksesta on tullut kaikkeen vaikuttava näkymätön käsi." Miten Suomen ja Euroopan edistyksellisten tulisi suhtautua tähän ja miten koronapandemiasta noustaan kohti kestävää tulevaisuutta? Näistä teemoista keskustelevat Sorsa-säätiön Ihmisen toiminnan vaikutukset maapallolle -hankkeen hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa SAK:n ekonomisti Anni Marttinen ja SDP:n kansanedustaja Matias Mäkynen. Keskustelu pohjautuu samannimiseen Matthias Jobeliuksen julkaisuun, joka on luettavissa https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/12/KSS_Jobelius2_Web.pdf Koronatilanteen vuoksi äänitykset tehdään etänä, pahoittelemme tästä johtuvaa epätasaisuutta äänenlaadussa.

Digital technology is like a silent tsunami that permeates all aspects of our lives, and the pace is getting faster. Listen to experts Justin Nogarede (Digital Policy Adviser, Foundation for European Progressive Studies), Jan-Erik Støstad (Secretary General, Cooperation Committee of the Nordic Social Democratic parties and trade union LOs SAMAK) and Member of European Parliament Miapetra Kumpula-Natri talk about the societal impacts of digital technology and their solutions to the issue. Project Manager Maija Mattila (Kalevi Sorsa Foundation) interviews.

Mitä on resilienssi? Mikä on resilienssin ja tehokkuusajattelun suhde? Minkälainen ideaali resilientti yhteiskunta ilmastonmuutoksen paineessa voisi olla? Tässä jaksossa tutkijat ScD Eija Meriläinen (University College London) ja PhD Ari-Elmeri Hyvönen (Tampereen ja Jyväskylän yliopistot) keskustelevat resilienssistä Kalevi Sorsa -säätiön hankevastaavan Samuli Sinisalon kanssa. Vastauksia haetaan mm. yllämainittuihin kysymyksiin, sekä siihen mitä koronakriisi on paljastanut Suomen resilienssistä ja mitä voisimme kriisistä oppia tulevaisuutta ajatellen. Kesto 1 h 5 min.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Laina (VTT) ja Sorsa-säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo (MA) keskustelevat työajan lyhentämisestä. Keskustelussa pureudutaan mm. työajan lyhentämisen historiaan, työajan lyhentämisen ekologisiin vaikutuksiin Sinisalon julkaisuun nojaten, sekä STTK:n esityksiin työajan lyhentämisen tukemisesta työttömyyden ennaltaehkäisyyn koronakriisin hoidossa. Julkaisu "Työajan lyhentämisen ekologiset vaikutukset" on luettavissa: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/06/KSS_Sinisalo_Web.pdf STTK:n esitys lyhennetyn työajan tukemisesta: https://www.sttk.fi/2020/04/07/laskelmia-tyoajan-lyhentamisen-tukemisesta/

Tässä jaksossa Sosten pääekonomisti Jussi Ahokas ja Sorsa-säätiön toiminnanjohtaja Kaisa Penny käyvät läpi EU:n talousarkkitehtuuria yleisesti ja koronakriisin yhteydessä. Keskustelussa käsitellään mm. yhteisvastuuta, keskuspankin roolia kriisinhoidossa, poliittisia realiteetteja ja populismia sekä finanssi- ja eurokriisin perintöä. Haastattelijana toimii Sorsa-säätiön hankevastaava Samuli Sinisalo.

Eriarvoisuudesta puhutaan paljon, mutta mitä se itse asiassa on? Tätä kysymystä pohtii Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen, joka käyttää mieluummin termiä erivertaisuus kuin eriarvoisuus. Miksi? Se selviää kuuntelemalla. Jaksossa myös asiaa oikeudenmukaisista perusteista päättää siitä, kenen Covid-19-sairautta hoidetaan ja kenen ei. Haastattelijana Maija Mattila. Antti Kauppisen julkaisun "Mistä puhumme, kun puhumme eriarvoisuudesta?" voi lukea tästä: https://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2020/02/Kauppinen_web.pdf

Tässä jaksossa oli tarkoitus käsitellä ympäristön tilaa ja siihen sopeutumista monitieteisen ympäristötutkimuksen näkökulmasta. Mutta sitten tuli korona. Koronakriisi muutti suunnitelmia ja nyt ympäristöasioiden lisäksi keskustelussa BIOS-tutkimusyksikön Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen sekä Sorsa-säätiön Samuli Sinisalon kesken käsitellään myös koronaa, yhteiskunnan resilienssiä ja sitä, miten nykyisestä tilanteesta tulisi edetä, jotta pidemmän aikavälin ekologiset kriisit saataisiin minimoitua ja yhteiskunnat pitää toimintakykyisinä.