Pieni karanteenikirjakerho

Taru Torikka keskustelee Evelin Kaskin kanssa hänen esikoisromaanistaan Hurmos.

Taru Torikka keskustelee kirjailija Maija Sirkjärven kanssa hänen romaanistaan Kiinteistö. Osta Kiinteistö https://siltala.fi/sivu/tuote/kiinteisto/5532890

Taru Torikka keskustelee kriitikko, kirjailija Vesa Rantaman kanssa tämän esseeteoksesta Runominän vuosi. Osta Runominän vuosi Siltalan kirjakaupasta https://www.siltalapublishing.fi/product/runominan-vuosi/

Taru Torikka keskustelee kirjailija Tiina Rajamäen kanssa hänen romaanistaan Koulu. Osta Koulu Teoksen kirjakaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/koulu/5532866

Toimittaja Torikka keskustelee vuoden 2025 Mikael Agricola -palkinnon Dostojevskin Riivaajat-romaanin käännöksestä saaneen MArtti Anhavan kanssa erityisesti venäläisten klassikoiden käännöstyöstä.

Taru Torikka keskustelee kirjailija Johanna Annolan kanssa hänen uudesta romaanistaan Langenneiden naisten talo. Osta kirja Siltalan kirjakaupasta https://www.siltalapublishing.fi/product/langenneiden-naisten-talo/

Taru Torikka keskustelee tietokirjailija, taiteentutkija Liisa Väisäsen kanssa hänen teoksestaan Suomi-neito ja leijona - Kansallisten symbolien merkilliset juuret.

Taru Torikka keskustelee tietokirjailija, toimittaja Mari Mannisen kanssa hänen teoksestaan Toimittaja kertoo niin totta kuin osaa.

Keskustelemme kirjailija Annina Holmbergin kanssa hänen neliosaisen romaanisarjansa Häpeämättömät aloitusosasta Annabel Lee. Osta romaani Siltalan kirjakaupasta https://www.siltalapublishing.fi/product/hapeamattomat-annabel-lee/

Taru Torikka keskustelee kirjailija Elli Salon kanssa hänen näytelmästään Muistopäivä.

Taru Torikka keskustelee kirjailija Monika Fagerholmin kanssa hänen romaanistaan Eristystila / Kapinoivia naisia.

Kirjailija Marketta Pyysalo keskustelee romaanistaan Kopaalihuone toimittaja Taru Torikan kanssa. Osta Kopaalihuone https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/kopaalihuone/5338904

Taru Torikka keskustelee kirjailija Annastiina Heikkilän kanssa hänen romaanistaan Rakkaus ja armo.

Taru Torikka keskustelee ukrainalaisen kirjailija Sofija Andruhovytsin kanssa tämän romaanista Amadoka. Suurteos julkaistaan suomeksi kolmessa osassa, tässä käsittelyssä niistä ensimmäinen, Romana.

Taru Torikka keskustelee tutkija, tietokirjailija Timo R. Stewartin kanssa hänen teoksestaan Palestiina ja Israel, historia karttoina.

Taru Torikka keskustelee kirjailija Aina Bergrothin kanssa hänen romaanistaan Erojen kirja.

Taru Torikka ja kirjailija Johannes Ekholm keskustelevat Ekholmin romaanista Päähenkilö.

Taru Torikka keskustelee kirjialija Iida Sofia Hirvosen kanssa tämän uudesta romaanista Voittajantunti. Osta Voittajantunti https://www.siltalapublishing.fi/product/voittajantunti/

Keskustelemme runoilija Satu Mannisen kanssa hänen lumoavasta esikoisromaanistaan Kaktuksen hedelmät.

Keskustelemme kirjailija Marisha Rasi-Koskisen kanssa hänen romaanistaan Kesuura. Mitä tapahtuu, kun androidi QED saa tehtäväkseen kirjoittaa kaiken mitä muistaa? Kesuura tutkii sellaisia puolia tekoälyn ja ihmisen tulevaisuudesta (tai nykyisyydestä?) mihin hyöty- tai pelottelunäkökulmasta käytävä keskustelu ei yllä. Tietoisuudeen sijaan pitäisi ehkä puhua tuntoisuudesta. Kesuura lähtee ja palaa ruumiilliseen kokemukseen ja tuntuu lukijalle ruumillisena kokemuksena. Ihminen on eläin ja ihminen on kipu. Osta Kesuura https://kustantamo.sets.fi/kirja/kesuura/?attribute_pa_format=kovakantinen

Keskustelemme tutkija Vesa Vahtikarin kanssa Aristofaneesta (n.446-386 eaa). Hänen 11 näytelmäänsä ovat ainoa meidän aikaamme säilynyt jälki antiikin Kreikan komediaperinteestä. Vahtikarin ja Tua Korhosen kokoama tuore teos käsittää kuusi aiemmin suomentamatonta näytelmää. Mitä niistä ja laajoista suomentajien selityksistä oppii antiikin teatterista ja sen esittämisestä, katsojista ja paikassa kulttuurissa, sekä ateenalaisesta arjesta, ajalle tyypillisestä keskustelusta mutta myös yleisinhimillisistä aiheista: naisten ja miesten valtasuhteista, sodan kauhuista, rauhan toiveesta, kommunismin mahdollisuuksista ja falloshuumorista? Osta Aristofanes-kokoelma https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/aristofanes/5210149

Keskustelemme tutkija Vesa Vahtikarin kanssa Aristofaneesta (n.446-386 eaa). Hänen 11 näytelmäänsä ovat ainoa meidän aikaamme säilynyt jälki antiikin Kreikan komediaperinteestä. Vahtikarin ja Tua Korhosen kokoama tuore teos käsittää kuusi aiemmin suomentamatonta näytelmää. Mitä niistä ja laajoista suomentajien selityksistä oppii antiikin teatterista ja sen esittämisestä, katsojista ja paikassa kulttuurissa, sekä ateenalaisesta arjesta, ajalle tyypillisestä keskustelusta mutta myös yleisinhimillisistä aiheista: naisten ja miesten valtasuhteista, sodan kauhuista, rauhan toiveesta, kommunismin mahdollisuuksista ja falloshuumorista? Osta Aristofanes-kokoelma https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/aristofanes/5210149

Keskustelemme kirjailija Marjo Niemen kanssa hänen uudesta romaanistaan Pienen budjetin sotaelokuva. osta Pienen budjetin sotaelokuva https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/pienen-budjetin-sotaelokuva/5338901

Keskustelemme esikoiskirjailija Loviisa Pihlakosken kanssa hänen novellikokoelmastaam Sairastapauksia. Kokoelman tekstit lähestyvät sairastamista eri näkökulmista. Mitä jos sairastaminen onkin normaalia elämää ja terveys poikkeustila? https://www.siltalapublishing.fi/product/sairastapauksia/

Keskustelemme Karissa Ketun kanssa hänen esikoisromaanistaan. Kuka on tai oli Hypatia Aleksandrialainen, ja miksi Kettu lähestyy tätä historiallista henkilöä fiktion eikä puhtaan historiantutkimuksen keinoin? Osta H Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/h-eli-hypatia-aleksandrialaisen-matka-pimeaan/5210147

Elisa Suokon esikoisromaani taoahtuu Pariisissa ja muodin maailmassa. Se on rakkausromaani, missä pääasiallinen intohimon kohde taitaa olla Muoti isolla alkukirjaimella. Keskustelemme yhteisestä rakkaudestamme muotiin sen kaikista yhteiskunnallisista, taloudellisista, poliittisista ja feministisistä ongelmista huolimatta - tai niiden takia. Kirjan Le Luxe on vuosikertamuodin elävä museo ja romaani onnistuu välittämään taitavasti suunnitellun ja tehdyn materian hurman käsinkosketeltavasti. Onko Suomessa tilaa puhua muodista muuten kuin kulutuksen ja sen kritiikin kautta? Miten muoti voi nykyään? Ja tapahtuuko edes Pariisissa enää muodin tuhkimotarinoita à la Coco Chanel?

Keskustelemme elokuvaohjaaja Suvi Westin kanssa hänen esikoisromaanistaan Syntien kummun naiset. Siinä elokuvantekijä Suvi West palaa kotimaisemiin Saamenmaalle valimistelemaan tietokirjaa saamelaisnaisia, myyttejä ja todellisuutta. Hyvin apurahoitettu projekti alkaa kuitenkin takkuilla ja romaani rikkoo simppeliä autofiktioasetelmaa viimeistään kun tunnollisen kertojan rinnalle ilmestyvät sivupersoonat Flow-Suvi ja teini-Suvi.  Syntien kummun naisten keskiössä on tarinan kertominen. Kuka kertoo kenen tarinaa, ja miten? Romaani rikkoo "hyvän tarinankerronnan" sääntöjä, se harahutuu sivupoluille ja anekdootteihin, loikkii assosiatiivisesti, on levitä käsiin (mutta kutoo kyllä itsensä kokoon lukijaa tyydyttävästi lopulta). Sekä kirjailija että romaanihenkilö Suvi Westille tarinankertojuus on identiteetin ja taiteentekemisen oleellisin osa. Vähemmistöä edustavalle taiteilijalle sälytetään tehtäviä ja velvollisuuksia riippumatta siitä, haluaako hän edustaa esim. "kansaa" vai tehdä taidetta, joka kiinnostaa häntä itseään. Romaani purkaa myyttejä saamelaisista naisista (ja muistakin), mutta kyseenalaistaa samalla "Suvi Westin" omaa roolia ja tapaa käsitellä (tai olla käsittelemättä) saamelaisuutta taiteessaan. Samalla se onnistuu olemaan hirveän hauska ja ruumiillinen nykyromaani. Kuuntele ja lue! Osta Syntien kummun naiset https://kustantamo.sets.fi/kirja/syntien-kummun-naiset/?attribute_pa_format=kovakantinen Suvi Westin kuva Susanna Kekkonen

Vuoden 2024 tietokirjallisuuden J.A. Hollo -palkinnon saanut Sanna van Leeuwen kertoo monipuolisesta urastaan hollannin- ja saksankielisen kirjallisuuden parissa.

Emilia Suvialan toisen romaanin nimi viittaa Piilaaksoon. Keskustelemme episodiromaanista muotona, Laaksosta metaforana ja kollektiivisena mielenmaisemana, mutta myös keskenään hyvin eriilaisten ihmisryhmien kotina. Mitä vanhoille asukkaille taoahtuu, kun hillittömän rikkaat teknologiamenestyjät valtaavat kotikaupungin? Pohjois-Kalifornian maisemiin on hakeuduttu pitkään myös henkistymään, onko sillä enää muuta merkitystä kuin tarjota ympäri vuorokauden työskenteleville menestyjille sopivan tehostettu henkireikä? Vai onko se kaninkolo. Laakso-romaanissa innovoidaan kuoleman ja menetyksen "käsittelyyn" (tai sen kieltämiseen) sopivaa simulaatiota. Todellisuudessakin on jo tekoälyapureita, joiden avulla voi jatkaa kuin toinen ei olisi kuollut. Puhumme narsistista tekki-innovaattorijengiä riivaavasta ikuisen elämän unelmasta, kuolemanpelosta, yksinäisyysepidemiasta ja muista oireista jotka johtuvat ihmisen ikävästä Toisen luo.

Keskustelemme kirjailija Jarkko Volasen kanssa hänen kolmannesta romaanistaan Vainovalkeat. Vainovalkeat kuvaa elämää autoritaarisessa valtiossa. Totalitarismi on jo edennyt siellä pitkälle, mutta vain jatkaa otteensa kiristämistä. Medaljonkikaupunki ja sitä ympäröivä maa muistuttaa Venäjää, mutta kuten jatkuvasti uutisista saamme lukea, kansalaisoikeuksien nävertämisessä, kansan jakamisessa eriarvoisiin luokkiin, mielipiteen vapauden rajoittamisessa ja muissa ihmisoikeusrikkomuksissa ei ole mitään olemuksellisen "venäläistä" tai "sosialismin perua". Autoritääriset hallinnot löytävät ja tukevat toisiaan jokaisessa maanosassa, vallitsevasta talousjärjestelmästä riippumatta. Vainovalkeiden keskushenkilöiden kautta lukija pääsee kokemaan, miten totalitarismi konkreettisesti kaventaa elintilan, miten valehtelusta tulee keino selvitä, ja mitä tapahtuu kun edes kotona ei voi olla rauhassa. Kirjailija Volanen kertoo teemoista, joita kirjan pareiksi ryhmitellyt keskushenkilöt edustavat. Veljekset Valdemar ja Viktor ovat ääripäät opportunistisen sopeutumisen ja hauraaksi potkitun kapinallisen rooleissaan mutta heitä myös yhdistää vahva side. Anna ja Elena pyrkivät jatkamaan tärkeää työtä yliopistossa ja ihmisoikeusjärjestössä, mutta heidän epäiltävä kaikille ja valehdeltava (itselleenkin) pysyäkseen turvassa. Romaani ei tarjoa sankareita ja pahiksia,mutta paljon samastuttavaa, ja kääntää peilin omahyväisen "länsimaisen liberaaliin" lukijaan. Kuinka paljon oikeuksien karsimista me olemme valmiita sietämään "kansallisen turvallisuuden" nimissä? Vainovalkeat on kauhean todenmukaisesta maailmastaan huolimatta yllättävän toiveikas romaani. Kaunis ja tarkka kieli yhdistyy kiehtovaan juoneen. Se on suuri romaani joka pitää lukea juuri nyt. Osta Vainovalkeat https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/vainovalkeat/5210148

Runoilija Vesa Haapalan uusi teos Maallisten ilojen puutarha lähti liikkeelle siitä että runoilija katsoi Hieronymus Boschin samannimistä triptyykkiä ja kirjoitti mitä näki. Kuuntelijan kannattaa katsoa myös, esim. interaktiivinen Maallisten ilojen puutarha osoitteessa https://archief.ntr.nl/tuinderlusten/en.html päästää lähelle yksityiskohtia ja avaa tutkimustietoa ja teorioita Boschin maalauksen symboliikasta. Niinpä podcastilla katsomme yhdessä taulua ja runokirjaa. Molemmissa liikutaan paratiisista helvettiin mutta viipyillään siinä välissä ylitsepursuavien nautintojen puutarhassa. Tai ehkä kierretään kehää, vastapäivään. Jokainen osio sisältää jo vihjeen seuraavasta. Jos joskus vuosien 1490-1500 välissä maalatun taulun näkökulma on Jumalan, Haapalan runoissa luojan roolia saattaa ottaa tekoäly - jopa kirjan graafista ilmettä myöten. Myös Boschin helvetti on täynnä teknologiaa ja meteliä, mutta paratiisin (tylsä) idylli taas kätkee sisäänsä kuvitteellisia eläimiä ja mahdottomia otuksia. Miten metodi synnyttää runoutta? Miten Haapala, joka on myös kirjallisuudentutkija, suodattaa kaiken Boschista näkemänsä ja lukemansa? Miten kieli soi paratiisissa, miten se hajoaa kakofoniaksi helvetissä?

Keskustelemme kirjailija Marjo Heiskasenkanssa hänen romaanistaan Magdan aaria. Se ei tyydy kertomaan ja kuvaamaan elämää, missä musiikin jatkuva tekeminen ja oopperan maailmassa eläminen on todellisempaa kuin ns. arkitodellisuus, vaan musiikki kuuluuja tuntuu koko tekstin läpi, kielessä ja rakenteessa lukijan kroppaan asti. Osta Magdan aaria https://www.siltalapublishing.fi/product/magdan-aaria/

Alkuhuuto on kirjailija Ossi Nymanin ensimmäinen romaani, joka ei perustu omaan elämään. Toimittaja Torikan mielestä se on Nymanin poliittisin romaani. Keskustelemme kirjan henkilöistä (Faith, Toivo, Marjut), heitä yhdistävästä kaipuusta muutokseen ja sen pelosta, sekä uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Tai ainakin seksistä. Toivoa riivaa nostalgia, kaipuu aikaan jota ei luultavasti koskaan ollut. Se on myös valtava poliittinen voimatekijä ympäri maailmaa ja esim. Timo Miettisen mukaan vaara demokratialle. Puhumme mistä henkilöt syntyivät, sankaruudesta ja nukkekodeista. Alkuhuuto on paitsi ajankohtainen kuva pienituloisten, pandemiasta miten kuten palautuneiden Suomesta, myös hauska rakkausromaani. Jolla on jotakin tekemistä lännenelokuvaklassikko Rio Bravon kanssa, ehkä. Ja mahdollisesti ensimmäinen kerta kun romaanihenkilön sisäinen monologi onkin tosi-tv-juontajien sarkastista läpändeerausta! Osta Alkuhuuto Teoksen verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/alkuhuuto/5210140 Ossi Nymanin kuva Liisa Takala/Teos

Keskustelemme kriitikko Maaria Ylikankaan kanssa hänen tuoreesta teoksestaan Kritiikistä. Sitä voi lukea tietokirjana kulttuuri-ja taidekritiikin taipaleesta Pariisin valistusajan salongeista sosiaalisen median alustoille, ja sitä voi lukea kirjanpituisena esseenä, jossa kriitikko tulee esiin, esittelee erilaisia tapoja olla kriitikko, pohtii kenellä oikein on valtaa ja missä tilanteissa kun taidetta tehdään ja arvioidaan, ja paljastaa jopa oman ammatillisen erehtymisen hetken! Kriitikkous on yhtäaikaa avoimen elitististä ja mukaankutsuvaa. Kritiikki voi olla ilo! Osta Kritiikistä https://kustantamo.sets.fi/kirja/kritiikista/?attribute_pa_format=nidottu Maaria Ylikankaan kuva Adele Hyry

Kääntäjä Aleksi Milonoff sai viime vuonna parhaalle kaunokirjallisuussuomennokselle myönnettävän Mikael Agricola -palkinnon John Irving -suomennoksestaan Vimeinen tuolihissi. Podcastissa keskustellaan Milonoffin koko tähänastisesta urasta. Hän aloitti suomentamalla näyttämödraamaa, ja kääntää näytelmiä edelleen. Miten draaman ja proosan kääntäminen eroaa, mikä niitä yhdistää? Teatterille on ominaista teksyin työryhmässä sovittaminen, näytelmä elää esitysajan ja oaikan mukaan. Romaanin kääntäjä on yksin vastuussa kaikesta. Miten yhdistää työn analyyttinen, tutkijamainen luonne ja luovaa uskallusta vaativa intuitiivinen prosessi? Kiitos keskustelun mahdollistamisesta Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto SKTL Ry!

Miksi tietokirjailija Juha Kauppinen innostui kirjoittamaan "monologinäytelmän monimuotoisuudesta" Martti Suosalon esitettäväksi? Keskustelemme näyttämölle kirjoittamisen opeista, viidestä äänestä koostuvan monologin henkilöiden löytämisestä, ja mm. siitä, mistä huumori lopulta syntyy. Juha Kauppisen kuva Sabrina Bqain Osta Starman https://www.siltalapublishing.fi/product/starman/

Ida Jauhiaisen esikoisromaani kuvaa anoreksiaan sairastumista - ja siitä paranemista. Samalla se tärkeä ja kaivattu kuvaus siitä, miten pandemia vaikutti nuoriin, jotka eristettiin toisistaan elämänvaiheessa jolloin pakotettukin yhdessäolo on tärkeintä. Keskustelemme siitä, miten omakohtaiset päiväkirjamerkinnät kasvoivat romaaniksi, ja miten yhtäaikaa triggeröivää mutta myös vapauttavaa kipeisiin muistoihin sukeltaminen kirjailijalle oli. Sekä syömishäiriöisen kontrollin tarpeesta kaoottisessa maailmassa, näkökulman äärimmäisestä kapenemisesta, kieroista logiikoista, kierteestä, missä romahdus sattuu aina uudestaan- ja siitä, miten ajatus "ehkä tää tästä" alkaa kannatella ja tuottaa toivoa. osta Ehkä tää tästä Avaimen verkkokaupasta https://avain.net/tuote/ida_jauhiainen/ehka_taa_tasta/9789523045552

Keskustelemme runoilija Miia Toivion kanssa hänen uusimmasta runokokoelmastaan Hukka tukka nukka. Sekä mm. kertomuksen mahdottomuudesta, tytön hahmosta kirjoittajan ja lukija apuna vaikeita aiheita kohden menemisessä, runouden opettamisen ja kirjoittamisen toisiaan ruokkivuudesta, siitä miten kirja tarvitsee lukijaa ja saattaa olla tämän paras kaveri - sekä yllättävän pitkään ja hartaasti armottomuudesta, armollisuudesta. Armosta! Ryhdy kanssamme runolle! ja käy hankkimassa tämä teos sekä muita kirjoja Teoksen ja Siltalan joulumyyjäisistä tai verkkokaupasta https://verkkokauppa.teos.fi/sivu/tuote/hukka-nukka-tukka/5074554

Keskustelemme kirjailija Anna-Kaari Hakkaraisen kanssa hänen romaanistaan Marraseliö. Eli mm. Ingmar Bergmanin elokuvista, elokuvien naisista, mikä niissä saa aina palaamaan Bergmanin (tai Ingmarin) tapaan katsoa. Marraseliö on saprotrofi, otus joka käyttää ravinnokseen kuollutta orgaanista materiaalia, mätää. Marraseliö-romaani on syönyt elokuvien lisäksi valtavasti muuta taidetta, kulttuuria, tutkimusta, filosofiaa, kirjallisuutta; elävää ja kuollutta. Se on myös yritys kirjoittaa vallasta käyttämättä valtaa, sekä halusta silloinkin kun se on epäsopivaa. Henkilöinä esiintyy enimmäkseen naisia ja naiskaksikkoja, Persona-elokuvan pääosanäyttelijöistä Julia/Evaan, joka ehkä yrittää kirjoittaa esseetä Ingmarin naisista ja omasta tuhoisasta rakkaudestaan Häneen. Kirjassa limittyvät rinnastukset ja tarina alkaa yhä uudestaan. Jostain löytyy kuitenkin iloa ja toivoa, ehkä ystävyydestä? Anna-Kaari Hakkaraisen kuva Riikka Kantinkoski/ Tammi

Keskustelemme kirjailija Päivi Alasalmen kanssa hänen romaanistaan Meren ja veren liitto. Se vie lukijan keskelle Isovihaa, venäläissotilaita pakenevien pohjalaisten rattailla kohti Hailuodon murhaperjantaina tunnettua verilöylyä. Miksi Alasalmi kuljettaa tarinaa kokeneen sotamies Matthiaan ja viattoman papintytär Christinan näkökulmista? Miksi Isoviha usein ohitetaan kouluhistoriassa mutta muistetaan paikallisessa kansanperinteessä pitkälle sen jälkeen, kun varsinaisista tapahtumista on jäänyt elämään vain kaikuja? Miksi kuvat ja kuvaukset sodan jalkoihin jääneistä ja sitä pakoon yrittävistä kansoista ovat niin tunnistettavia vuosisadoista toiseen? Miksi pakolaisista tulee siirreltäviä ongelmallisia massoja, miksi emme näe heitä ihmisinä? Miksi sodan kauheuksista ja rikoksista on uskallettava kirjoittaa pelottomasti eikä suojella lukijaa? Päivi Alasalmi esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. ja su 11.12. Kirjailijan kuva Hannu Jukola

Tommi Liimatta kertoo uudesta romaanistaan Tyttönimi. Siinä kirjava henkilöjoukko pikkurikolisista lankomieheen ja airbnb-yrittäjään pyrkii selviytymään elämässä, mutta lukija huomio kiinnittyy erityisesti kahteen tyttöön: kahdeksan vuotta täyttävään mahdollisesti superlahjakkaaseen Janitraan ja tämän isosiskoon Vuokkoon, joka loistaa poissaolollaan mutta saattaa olla ainoajoka ymmärtää Janitraa. Puhumme mm. siitä, mite Liimatta rytmittää romaanituotantoaan omaelämäkerrallisen ja siitä erillisen tekstin välillä- ja miten rokkibändien kanssa vietetty aika auttaa ymmärtämään taparikollisen elämää. Mistä aineksista henkilöt rakentuvat? Miksi Tyttönimessä näkökulma on naisten,tyttöjwn ja naapurin pikkuisen syrjäänjätetyn miehen? Tommi Liimatta esiintyy Tampereen kirjafestareilla la 30.11. klo 12.30

Keskustelemme akatemiatutkija Timo Miettisen kanssa hänen loistavasta teoksestaan Demokratian aika. Mistä demokratian aika ja aikakäsitys oikein alkaa, ja milloin demokratian aika on (ollut)? Miettinen kyseenalaistaa tekstissään pinttyneitä luuloja historian opetuksista ja erilaisista "demokratian voittokuluista". Pääsemme 1400-luvun Italiasta myös nykyiseen "demokratian kriisiin", ja kysymme, mitä oikein on demokratia, joka tuntuunolevan niin pyhä asia,ettei sitä oikein henno arkena käyttää. Miksi innokkkaimmat "liberaalin demokratian" vaalijat kauhistuvat aina, kun demokratiaan osallistuminen laajenee? Lisäksi tarjolla radikaali suhde historiaan: nöyryys! Timo Miettinen esiintyy myös Tampereen kirjafestareill sunnuntaina 1.12., haastattelijana Taru Torikka! Katso Kirjafestarien koko ohjelma ja osta liput https://kirjafestarit.fi/ohjelma-2024/

Esikoiskirjailija Eino Taina keskustelee kanssani romaanistaan Se laajenee. Siinä kirjailijaa muistuttava nuori mies viettää abiturienttivuottaan, asuu taiteilijavanhempiensa kotona ja haahuilee lapsuuden ja aikuisuuden välitilassa. Keskustelemme, miten Se laajenee solahtaa lajityyppiin ja mitä uutta se tuo kuvaukseen lapsen ja vanhempien suhteista. Romaanissa keskustellaan paljon, keskustelemme siis myös keskusteluista, mitä niissä rakentuu, miten keskustelu rikkoo aikaa ja miksi tärkeintä elämässä ja kirjallisuudessa voi olla se kun ei "tapahdu" mitään. Lisäksi ylistämme haahuilun merkitystä antikapitalistisena eleenä! Osta Se lajeenee Avaimen verkkokaupasta https://avain.net/tuote/eino_taina/se_laajenee/9789523045545

Keskustelemme kirjailija ja kuvataiteilija Henni Kitin kanssa hänen sanalla sanoen tolkuttoman hienosta "romaanistaan" Majakka (Työnimi). Sekä tietenkin kirjallisuudesta, kuvataiteesta ja niistä käytävästä keskustelusta. Suosittelen, että kuuntelet heti, ja sitten ostat/lainaat Majakan. https://kustantamo.sets.fi/kirja/majakka-tyonimi/?attribute_pa_format=kovakantinen

Matti Kangaskoski keskustelee kanssani romaanistaan (tai "bektiinistään") Kosmos ja kuolema. Kuten nimestä voi päätellä, se käsittelee isoja aiheita. Kirjan maailma on lähitulevaisuus, missä kaikki on kytkeytynyt Syke-tietoverkkoon. Yllättävän tutunoloisessa Helsingissä on ihmisten lisäksi androideja. Siinä esiintyy mm. kuolemaa lähestyvä filosofi Martta ja tietoverkkoa ylijumalaln tavoin hallitseva Sigma Believer, joka järkyttyy kun kommunikaatio ei olekaan selkeää informaatiopakettien lataamista. Romaani on yhtäaikaa filosofinen tutkielma tietoisuuden luonteesta ja jännitysromaani maailmanlopun partaalla, sekä romaani romaanitaiteesta. Keskustelun aiheina mm. "koetteleva" kirjallisuus ja miten romaani "romaanisoituu" kaiken koettelemisen keskeltä, androidit tai teköäly, jotka eivät "halua" mitään tai "pyri" mihinkään ja miksi ihmisen on niin vaikea suhtautua sellaiseen lajiin, ja mistä kirjoittamisessa ja lukemisessa on kyse (spoiler: ainakin riemusta ja leikistä). Keskustelussa selviää myös keskustelun ja kirjallisuuden itsensä itseisarvo! Osta Kosmos ja kuolema https://www.teos.fi/Kosmos+ja+kuolema

Hanna Kuuselan Syytös yhdistää kirjallisuusesseetä, päiväkirjaa ja syytöskirjelmää. Se ei tyydy vain kuvaamaan suomalaisen yliopistolaitoksen (tahallista?) rapauttamista, vaan laajenee tarkaksi tutkielmaksi siitä, miten nopeasti demokratia tuhotaan. Kirjan alaotsikko on Muuan akateeminen komitragedia, eikä sitä lukiessa tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa. (Vaiko kenties järjestäytyä laajaan kansanrintamaan puolustamaan niitä ihanteita, joita yliopisto edustaa?) Keskustelemme Hanna Kuuselan kanssa yliopistosta ja yhteiskunnasta, ja mitä niille tapahtuu kun valtaan päästetään markkinavoimat ja yritysjohdon uskonkappaleiden toteuttajat. Syytös saa kaikupohjaa kirjallisuudesta, nykytila vertautuu Thomas Mannin Taikavuoreen, missä porvaristo kipuilee, turhautuu ja nahistelee keskenään, kunnes tulee aika kaiken yli hyökyvälle suursodalle. Tampereen yliopiston konsistorit on repäisty Antigonen tragediasta. Toisin kuin antiikin ja nykyajan kipuilutragedioiden naishenkilöt, Syytös ei lopu päähenkilön romahtamiseen, vaan saa siitä alkunsa. Osta Syytös Vastapainon verkkokaupasta! https://vastapaino.fi/sivu/tuote/syytos/5084845

Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield keskustelee Taru Torikan kanssa tämän vuoden kirjamessujen teemasta, tulevaisuudesta, sekä kaikesta siitä ihanasta ristiriitaisesta ja moniselitteisestä millä kirjailijat aihetta lähestyvät. Puhumme myös huolipuheen huolestuttavuudesta, kaupankäynnin ja hengailun iloista ja vaadimme aikuisia jättämään nuorison rauhaan! Taru haastattelee kirjailija Herman Raiviota torstaina 24.10. Hakaniemi-lavalla klo 18.30. Näkemisiin siellä!! Turvaton tila -esseekokoelmasta on keskusteltu myös Pkk-podcastin jaksossa 129 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-129-herman-raivio-turvaton-tila Ville Blåfieldin kuva Emmi Kähkönen

Annastiina Stormin sadunomainen romaani Kymmenen ja yksi Maddasia tapahtuu diktatuurissa, joka lienee romahtamispisteessä. Ääneen pääsevät niin diktaattorin kaksoisolennot (maakuopassa piilottelevat ja jo kuolleet), erilaiset eläimet kyyhkysistä täihin, ja naiset, joiden rooli ei ole odotetun passiivisen, viattoman uhrin. Kymmenellä ja yhdellä Maddasilla on ilmeiset innottajansa Irakissa, teoksen nimi viittaa arabialaiseen tarinankerrontaan. Samalla se näyttää, miten diktatuuri on mahdollista missä vain ja millaisia tarinoita me kaikki jatkuvasti kerromme itsellemme oikeuttaaksemme omat poliittiset valintamme. Keskustelemme vapaudesta, jonka sopimus sadunkerronnasta antaa niin kirjailijalle kuin lukijalle, ja siitä miten fabulointi yhtäaikaa etäännyttää ja tuo lähemmäksi. Ja miksi tehokkain ase yksinvaltiaita vastaan on niille nauraminen. Annastiina Stormin kuva Susanna Kekkonen Osta Kymmenen ja yksi Maddasia https://kustantamo.sets.fi/kirja/kymmenen-ja-yksi-maddasia-2/?attribute_pa_format=kovakantinen

Kirjailija, elokuvaohjaaja Reetta Aalto keskustelee Taru Torikan kanssa toisesta romaanistaan Musta aukko. Siinä kovasti Aaltoa muistuttava, Venäjällä opiskellut elokuvantekijä elää mullistusten aikaa ja joutuu katsomaan paitsi omaa taiteenalaansa kuin omaa elämäänsä monesta uudesta kulmasta uusin silmin. Yhteiskunnan makrotason myllerrykset me too -liikkeestä pandemiaan ja Venäjän hyökkäyssotaan Ukrainassa myllertävät myös päähenkilön elämän ja tunteet, ja pakottavat tekemään tiliä omien ongelmien kanssa. Samalla taiteilija käsittelee ajankohtaisia kysymyksiä, kuten kenellä on oikeus puhua surustaan suhteessa Ukrainaan ja Venäjään, kun toiset ihmiset viruvat pommien keskellä. Romaanikaan ei pysy alkuperäisessä suunnitelmassa, kun sota ja menneisyys vyöryvät päälle. Puhumme Reetta Aallon kanssa monimutkaisesta suhteesta venäläisyyteen. Hän vieraili Pienessä karanteenikirjassa jo esikoisromaaninsa Vadimin yhteydessä. Siinä suomalainen nuori nainen opiskelee Pietarissa vuosituhannen alussa. Musta aukko jatkaa aiheista, jolle ei oikein tunnu olevan tilaa tämän hetken "länsimaisessa" keskustelussa. Osta Musta aukko https://kustantamo.sets.fi/kirja/musta-aukko/?attribute_pa_format=kovakantinen Vadim-keskustelun voit kuunnella PKK:n jaksosta 24 https://soundcloud.com/kirjakerho/osa-24-reetta-aalto-vadim

Taru Torikka keskustelee kirjallisuuskriitikko Herman Raivion kanssa tämän esseeteoksesta Turvaton tila - agonistisia esseitä. Teoksessa haastetaan lukijaa, kriitikoita ja koko kulttuurin kenttää, rakennetaan vastakkainasetteluja, etsitään parempia vihollisia ja vaaditaan tarkkuutta. Omaelämäkerrallisessa päätösesseessä Herman Raivio palaa punk-nuoruuteensa, mutta sama tarkkaileva ja kriittinen ote ja kaiken kyseenalaistaminen leikkaavat läpi koko teoksen. Mikä on agonistinen asenne, ja miksi Raivio peräänkuuluttaa sitä kriitikoilta? Miksi kritiikin ja ylipäätään taiteen pitäisi olla "turvaton tila", ja mitä käsite voisi tarkoittaa? Pohdimme sitä, miten kriisimielentilaa ylläpitävä kulttuurikeskustelu tahtoo sekoittaa esteettisen ja eettisen, taiteen ja henkilön, halutessaan puolustautua "pimeiltä voimilta", ja miksi keskustelu kritiikistä kiertää ennalta-arvattavaa kehää. Lisäksi avaamme peritamperelaisen, molempien makua sorvanneen ja terävöittäneen "häpäsyn" käsitettä! Osta Turvaton tila Vastapainon verkkokaupasta https://vastapaino.fi/sivu/tuote/turvaton-tila/4978289