Puhu minulle luovuudesta

Minkä muotoista luovuutta taidemusiikin esittäminen on? Herkkänä ja intuitiivisena tulkitsijana pidetty pianisti Mirka Viitala avaa jaksossa omaan työhönsä liittyvää luovuutta, johon liittyy kiinteästi esimerkiksi kehollisuus ja ongelmanratkaisu. Viitala on tulkinnut niin barokkimusiikkia kuin nykytaidemusiikkiakin ja kantaesittänyt monia teoksia. Klassisen musiikin esittämisessä tradition taakka on painava, mutta vapautta pääsee toteuttamaan monin tavoin.  Jaksossa kuullaan katkelmia seuraavista kappaleistaSonata Appassionata IIDubnova Preludia IVTheme et VariationsTrois morceaux pour piano III

Eettiset ja moraaliset kysymykset ovat yksi luovuutta ohjaava tekijä. Kansainvälisissäkin medioissa huomiota herättänyt musiikintekijä Tuomas Palonen heräsi pohtimaan, onko hän mahdollisesti syyllistynyt kulttuuriseen omimiseen musiikillisessa historiassaan. Tästä syntyi palkittu opinnäytetyö. Jaksossa keskustellaan sekä kulttuuriseen omimiseen liittyvistä kysymyksistä että Palosen eri projekteihin liittyvästä luovasta työskentelystä. Alter ego Thomas Ignatiuksen hän kertoo syntyneen eräänlaisen luovan pelin tuloksena. Jaksossa kuultavat kappaleet:Thomas Ignatius - De longe de propeThomas Ignatius - Saltus brevisTuomas Palonen - HämäräTuomas Palonen - Tuulelle lauluni laulanKaveri Special - Hei Suomenmaa

Laura Naukkarinen eli Lau Nau on DIY-asenteella täysipäiväiseksi musiikintekijäksi noussut artisti, säveltäjä ja tuottaja. Miten tekijän luovuus on muuttunut vuosien varrella? Miten ammattimaistuminen vaikuttaa uteliaisuuteen? Ohjaako tekijä laitetta vai laite tekijää? Miten luova prosessi etenee? Jaksossa kuultavat kappaleet:Lau Nau: Amphipoda Lau Nau: Hyperiidea Lau Nau: Sessilia

Luovuus muuttaa maailmaa ja maailma muuttaa luovuutta. Mitä digitalisaation ja teknologisen kehityksen tuomat muutokset tarkoittavat musiikillisen luovuuden tulevaisuudelle ja musiikkialalle ylipäätään? Vievätkö tekoälysovellukset musiikintekijöiden työt? Riittääkö aivoissamme tilaa luovuudelle yhä hektisemmäksi käyvässä elinympäristössämme? Jaksossa haastateltavina tekoälytutkija Hannu Toivonen, Suomen Musiikkikustantajat ry:n toiminnanjohtaja Jari Muikku sekä aivotutkija Minna Huotilainen.

Axel Ehnström kirjoittaa popkappaleita suurelle yleisölle. Hän on ollut tekijänä muun muassa Pyhimyksen ja Mikael Gabrielin isoissa hiteissä. Lisäksi hän on jo vuosia ollut mukana vauhdittamassa Suomen biisivientiä. Pitkällä aikavälillä hän on saanut suomalaistekijöistä eniten “cuteja”, eli ulkomaisten artistien julkaisemia kappaleita, joissa hän on ollut kirjoittajana. Artistina hänet muistetaan Paradise Oskarina, joka edusti Suomea euroviisuissa vuonna 2011. Millainen luova ajattelu ohjaa hittien kirjoittamista? Paljonko uutuutta on sopiva määrä popkappaleessa? Millainen rooli musiikkitrendien seuraamisella tai jopa ennakoimisella on musiikintekijän työssä? Jakso valottaa ammattimaisen biisinkirjoittajan työtä useista eri näkökulmista.Jaksossa kuullaan otteita kappaleista:Pilven Piirtäjät - Kaikki ois hyvinPilven Piirtäjät - JuuliaPilven Piirtäjät - Rosmariinipuu

Heikki Ranta nousi koronakeväänä Youtubeilmiöksi videoillaan, joilla hän purkaa legendaaristen suomalaisten artistien musiikillisen tyylin palasiksi ja tekee sitten oman versionsa tyyliä mukaillen. Pipo productionsin videoita on katsottu jo yli 1 300 000 kertaa. Lisäksi Ranta työskentelee Helsinki Music Companyn housewriterina ja tekee musiikkia yhtyeensä Water for Dogs kanssa. Millaista on toimia luovana tekijänä kaikissa näissä rooleissa? Mitä Rannan pastissit kertovat luovuudesta laajemminkin?Jaksossa kuullaan otteita kappaleista: Heikki Ranta - Tee biisi niinkuin J. KarjalainenHeikki Ranta - Tee biisi niinkuin Leevi and the LeavingsHeikki Ranta - Tee biisi niinkuin JuiceWater for Dogs - LähtökohdistaWater for Dogs - Kuolemanvalssi

Musiikin historiassa naiset ovat jääneet toiseksi sukupuoleksi, ja tänäkin päivänä musiikkiala on lähes kaikissa genreissä varsin sukupuolittunutta. Tutkimuksissa ei ole pystytty kuitenkaan osoittamaan, että miehet olisivat luovempia kuin naiset tai muut sukupuolet. Jaksossa pohditaan tätä ristiriitaa monesta näkökulmasta tutkimuskirjallisuuden ja useiden vieraiden avulla. Muusikot Iisa Pajula, Pekko Käppi ja Demian Seesjärvi pohtivat luovuuden ja sukupuolen suhdetta oman tekemisensä näkökulmasta, ja tutkijat Nuppu Koivisto-Kaasik, Piia Kleemola-Välimäki ja Heidi Partti kertovat tutkimushankkeistaan.

Luomisen lähtökohdat voivat olla varsin hedelmälliset, mutta myös haastavat yhtyeessä, jonka jäsenten kulttuuriset ja musiikilliset taustat ovat keskenään hyvin erilaiset. Tässä jaksossa pitkään musiikillista yhteistyötä tehneet raumalaislähtöinen Esko Grundström ja iranilaissyntyinen Marouf Majidi avaavat luomistyötä erityisesti tästä näkökulmasta.  Miten luodaan maailmanmusiikkia, joka on enemmän kuin osastensa summa?Jaksossa kuullaan katkelmia seuraavista kappaleista:BaranBand: Be ToBaranBand: PashimanMA ROUF: FakiiritanssiBaranBand: Faryad

Kun musiikissa on kaikki jo kertaalleen tehty, millainen rooli uuden etsimisellä on nykytaidemusiikin säveltäjän työssä? Millaista luovuutta nykymusiikin esittäminen vaatii? Miten taidemusiikin sävellys syntyy? Jaksossa vieraana säveltäjä Osmo Tapio Räihälä, jonka kirja Miksi nykymusiikki on niin vaikeaa (Atena 2021) sai vuoden 2021 Tieto-Finlandia-palkinnon. Jaksossa kuullaan katkelmia seuraavista teoksista:Damballa. Quartet for Flute, Oboe, Clarinet Bb and Violin. Säv. Osmo Tapio Räihälä, esittäjä Uusinta Ensemble Kalliokirskuja (Aeronautes Saxatalis). Säv. Osmo Tapio Räihälä, esittäjä Petri Kumela Kirkasvetinen (Brightwater-Lichtwasse), for Violin, Viola, Cello, Double Bass and Piano. Säv. Osmo Tapio Räihälä, esittäjä Silke Avenhausin kvintetti Swarm. Säv. Osmo Tapio Räihälä, esittäjä Virtuosi di Kuhmo Oboekonsertto. . Säv. Osmo Tapio Räihälä, esittäjä Anni Haapaniemi ja Uusinta Ensemble, joht. Hannu Lintu

Luovuudesta puhutaan paljon sitä tarkemmin määrittelemättä – kaikkihan siitä jotain tietävät. Luovuuteen keskittyvillä tutkimusaloilla sen sijaan luovuuden määritteleminen on keskeinen tehtävä. Tässä jaksossa paneudutaan erilaisiin luovuuden määritelmiin ja musiikillisen luovuuden ymmärtämiseen erityisesti musiikkikasvatuksen näkökulmasta. Studiovieraana on musiikkikasvatuksen professori Heidi Partti, lisäksi jaksossa kuullaan molekyyligenetiikan dosentti ja perinnöllisyyslääketieteen erikoislääkäri Irma Järvelän tutkimukseen perustuvia ajatuksia musiikillisesta luovuudesta.

Podcastin vieraana laulaja-lauluntekijä Iisa Pajula, jonka omaelämäkerrallinen sanoittamista, musiikkialaa ja tunneherkkyyttä käsittelevä kirja ilmestyi syksyllä 2021. Jaksossa käsitellään erityisesti näiden teemojen suhdetta musiikilliseen luovuuteen. Mitä erityisherkkyys voi antaa luovuudelle? Miten vallankäytön ja kontrollin tematiikka liittyy laulutekstien kirjoittamiseen? Voiko luomalla nähdä tulevaisuuteen? Voiko musiikkia tehdä olematta luova?Jaksossa kuullaan katkelmia seuraavista kappaleista: Iisa: Kaksi vuotta Iisa: Illuusio 2 Iisa: Perjantai Regina: Olisitko sittenkin halunnut palata Iisa: Tule rantaan

Sarjan ensimmäisessä jaksossa vieraana on laulaja ja jouhikonsoittaja Pekko Käppi. Jaksossa keskitytään erityisesti luovuuden erilaisiin reunaehtoihin. Millaiset sisäiset äänet luomistyötä rajoittavat ‒ entäpä ulkoa tulevat odotukset? Onko kansanperinne kansanmuusikolle vapaata riistaa? Mikä on Käpin haamutavoite ja pimeässä hehkuva majakka?Jaksossa kuullaan katkelmia seuraavista Pekko Käpin ja Pekko Käppi & K:H:H:L:n kappaleista:KatiKorvennunko jo kohtaKun minä kuolenMiksi teit sen?Mykkä lintu