Varapäre

Miksi pieni palaute voi tuntua lapsesta musertavalta? Miksi yksi väärä sana, neutraali ilme tai pieni pettymys voi johtaa valtavaan tunnereaktioon? Tässä jaksossa puhumme RSD:stä (Rejection Sensitive Dysphoria) eli voimakkaasta herkkyydestä torjutuksi tulemisen tunteelle, jota esiintyy usein ADHD:n yhteydessä. Puhumme siitä: miltä RSD voi näyttää lapsessa tai nuoressa miksi kritiikki tai epäonnistuminen voi tuntua lähes fyysisesti pahalta miten RSD vaikuttaa itsetuntoon, ihmissuhteisiin ja arkeen ja miten aikuinen voi auttaa lasta vaikeiden tunteiden keskellä. Jaksossa käsitellään myös: perfektionismia miellyttämisen tarvetta epäonnistumisen pelkoa voimakkaita tunnereaktioita ja sitä, miksi lapsi tarvitsee ennen kaikkea ymmärrystä ja turvallista säätelyapua. Tämä jakso on sinulle, jos olet joskus miettinyt: “Miksi tämä tuntuu lapsesta näin isolta?”Puhuttiin jaksossa myös KKT-timantista, joka voi auttaa ajatusten, tunteiden, kehon ja toiminnan yhteydestä. 👉 https://www.varapare.fi/timantti Ja mainittiin meidän 10 € Kaaoksesta hallintaan–opas 👉 https://www.varapare.fi/kaaoksesta-hallintaan 💚 Haluaisimme myös kuulla sinusta. Millaisia aiheita toivoisit Varapäre-podcastiin? Mikä on ollut sinulle hyödyllisintä? Entä mikä arjessa mietityttää juuri nyt? Vastaamalla lyhyeen kuulijakyselyymme autat meitä tekemään podcastia, joka palvelee mahdollisimman hyvin juuri teitä kuulijoita. 👉 Vastaa kyselyyn täällä:www.varapare.fi/kuulijakysely Kiitos, että kuuntelet. 🌿Lisää meistä:👉 www.varapare.fi 👉 www.mindely.fi – Kuntoutuspalvelut  

Moni ajattelee, että lapsi tottuu vuoroviikkoasumiseen ajan kanssa. Mutta nepsylapselle kyse ei usein ole vain kahdesta kodista, vaan kahdesta täysin erilaisesta maailmasta. Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi siirtymät voivat kuormittaa nepsylasta niin paljon ja miksi erilaiset säännöt, rytmit, ihmiset ja odotukset voivat näkyä voimakkaina tunnereaktioina. Pohdimme myös lapsen ikävää, lojaaliusristiriitoja ja sitä, miten toive ydinperheen yhteen palaamisesta voi näkyä arjessa. Puhumme lisäksi uusperheistä: Miten uudet ihmiset, muuttuvat säännöt ja lisääntynyt kuormitus voivat vaikuttaa lapseen? Ja miten tilanteesta voisi tehdä lapselle vähän turvallisemman ilman, että kaiken tarvitsee olla täydellistä? Jaksossa annamme myös konkreettisia vinkkejä arkeen: – miten helpottaa vaihtotilanteita – miten sanoittaa sääntöjä uudelleen – miten tukea lasta tunnekuorman keskellä – ja miksi turvallisuus syntyy usein siitä, ettei kaikki muutu kerralla. Tämä jakso on sinulle, jos arki vuoroviikkoasumisen keskellä tuntuu kuormittavalta, etkä aina tiedä, mistä lapsen voimakkaat reaktiot kumpuavat.   Ja sitten yksi pieni pyyntö. Varapäreen podcastia kuuntelee nykyään jo iso joukko vanhempia, mutta me tunnetaan teidät kuulijat vielä aika huonosti. Siksi teimme lyhyen kuulijakyselyn. Siihen vastaaminen vie vain pari minuuttia, mutta auttaa meitä tekemään podcastista, viikkokirjeistä ja tulevista sisällöistä juuri sellaisia, joista olisi teille mahdollisimman paljon hyötyä. 👉 Vastaa lyhyeen kuulijakyselyyn täällä Meistä ja meidän palveluista, myös KELA-kuntoutuksista, lisää:👉 www.mindely.fi Ja tietenkin www.varapare.fi  

Kesälomaa odotetaan usein koko vuosi, mutta monessa nepsyperheessä loma voi tuoda mukanaan lisää kuormitusta, levottomuutta ja ristiriitoja. Kun tutut rutiinit katoavat, päivät muuttuvat ennakoimattomiksi ja arjen rakenne löystyy, hermosto voi kuormittua yllättävän paljon, sekä lapsella että vanhemmalla. Tässä jaksossa puhumme siitä: - miksi kesä ei ole nepsylapselle aina helppo - miten muutos ja jäsentymätön arki voivat näkyä käytöksessä - miksi “vapaa kesä” ei sovi kaikille hermostoille - miten sosiaalinen kuormitus voi kasvaa kesällä - miten kesään voi tuoda enemmän rauhaa, ennakointia ja turvallisuutta ilman suorittamista Ja ennen kaikkea: kesän ei tarvitse olla täydellinen ollakseen hyvä. Monelle nepsylapselle tärkeintä ei ole jatkuva tekeminen, vaan tunne siitä, että olo on turvallinen ja ymmärretty.

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu elää maailmassa, jossa kokee jatkuvasti olevansa vähän vääränlainen.  Moni neurokirjon ihminen kasvaa kokemukseen siitä, että on liian herkkä, liian intensiivinen, liian outo tai muuten vain “liikaa”. Vähitellen omaa käytöstä alkaa tarkkailla, peittää ja korjata, jotta kelpaisi paremmin muille.  Tätä kutsutaan vähemmistöstressiksi. Ja vaikka termi yhdistetään usein seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, samanlaista jatkuvaa kuormitusta kokevat myös monet neurokirjon ihmiset.  Puhumme tässä jaksossa muun muassa: 🧠 maskaamisesta ja jatkuvasta itsensä säätelystä 🧠 ulkopuolisuuden kokemuksesta 🧠 siitä, mitä jatkuva väärinymmärretyksi tuleminen tekee hermostolle 🧠 ja miten omaa hyvinvointia voisi alkaa suojata vähän lempeämmin  Tämä jakso on sulle, joka olet joskus miettinyt: “Miks muista tuntuu, etten oikein kuulu mihinkään?”  Et todellakaan ole yksin.  Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä suhteesta itseesi hitusen lempeämmän.  - Linkki Merjan mainitsemaan Duodecimin julkaisuun "Vähemmistöstressi uhkana seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen terveydelle"👉 https://www.duodecimlehti.fi/duo16384 - Palautetta, kommenttia, kysyttävää? 👉 @varapare tai [email protected] - Kelan neuropsykiatriset kuntoutukset:👉 Kuntoutuspalvelu Mindely

Tässä jaksossa puhutaan siitä, miltä tuntuu, kun rakastaa lapsiaan valtavasti, ja silti kuormittuu heistä niin paljon, että oma hermosto on jatkuvasti äärirajoilla. Moni nepsy-vanhempi yrittää selvitä arjesta samalla, kun oma aistiherkkyys, jatkuvat keskeytykset ja palautumisen puute vetävät kehon hälytystilaan. Ja silti ympäriltä tulee neuvoja kuten “muista oma aika” tai “laita kuulokkeet”. Mutta mitä tehdä silloin, kun et voi vain lähteä pois tilanteesta? Puhumme tässä jaksossa nepsy-vanhemman kuormittumisesta, syyllisyydestä, itsemyötätunnosta ja siitä, miten arkea voi helpottaa ilman täydellisyyden tavoittelua. Mukana myös konkreettisia selviytymiskeinoja: tason laskemista, rajojen asettamista, vanhemmuuden jakamista ja oman hermoston huomioimista. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen kevyempää jo tänään. 🔸 Haluatko antaa meille palautetta tai toiveita, kommentoida tai kysyä? Tavoitat meidät somesta @varapare tai lähettämällä meille viestiä [email protected] 🔸 Meidän tarjoamista palveluista ja Kelan neuropsykiatrisista kuntoutuksista voit lukea lisää www.mindely.fiOlemme erikoistuneet neuropsykiatriaan ja haastavan käytöksen hallintaan 🔸Liitty Varapäreen viikkokirjelistalle ja saa viikon vinkit suoraan sähköpostiisi joka perjantai: www.varapare.fi/viikkolista

Jakson alussa kerromme ilouutisesta – MindNova Oy, yritys Varapäreen takana, on pitkän odottelun jälkeen saanut Kelan palveluntuottajuuden. Eli LAKU-perhekuntoutus ja Oma väylä-kuntoutus, joita olemme molemmat tehneet tähän asti alinhankkijoina, löytyvät nyt myös oman yrityksemme palveluvalikoimasta. Löydät linkit sivuillemme tämän jaksokuvauksen lopusta. Tässä jaksossa puhutaan siitä hetkestä, kun huomaat ettet olekaan “ihan tavallinen vanhempi” – ja se tuntuu välillä raskaalta. Ehkä vertailet itseäsi muihin, mietit teetkö oikein ja tunnet riittämättömyyttä. Mutta samaan aikaan huomaat jotain muuta: ymmärrät lastasi tavalla, jota on vaikea selittää. Puhutaan nepsyvanhemmuudesta rehellisesti – kuormituksesta, vertailusta ja epävarmuudesta, mutta myös siitä, mikä tässä voi olla ihan oikea vahvuus. Et ole yksin. Etkä ole huono vanhempi. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat tehdä arjesta hitusen kevyempää. Seuraa meitä somessa IG @varapare ja FB @varapäre ja kerro mitä ajatuksia sulla herää. Tai vaihtoehtoisesti kysy meiltä jotain mieltäsi painavaa asiaa. Kommentteja ja kysymyksiä voit jättää myös [email protected]. Löydät meidän kuntoutuspalvelut sivulta www.mindely.fi.Ja yrityksestämme MindNova voit halutessasi lukea www.mindnova.fi.

Tässä jaksossa jatketaan Käytöstä ei voi sietää – paitsi jos ymmärtää -sarjaa. Puhutaan siitä hetkestä, kun huomaat, ettei lapsi puhu totta. Ja sehän tuntuu usein pahalta. Valehtelu osuu suoraan luottamukseen. Se herättää turhautumista, epäluottamusta ja joskus jopa loukkaantumista. Mutta entä jos lapsi ei valehtelekaan siksi, että haluaisi huijata? Tässä jaksossa avataan, miksi lapset – erityisesti nepsy-lapset – valehtelevat. Taustalla voi olla impulsiivisuutta, muistikatkoksia, toiveajattelua tai häpeää. Kun ymmärrät syyn, koko tilanne alkaa näyttää erilaiselta. Saat myös konkreettisia keinoja siihen, miten reagoida niin, että valehtelu vähenee ja luottamus alkaa rakentua uudelleen. Kuuntele jakso ja nappaa mukaasi ajatuksia, jotka voivat helpottaa arkea jo tänään.   Ja hei... Me halutaan tehdä tästä podcastista vielä enemmän sun arkea helpottava.Siksi kysytään nyt suoraan: 👉 mikä toimii – ja mitä kaipaisit lisää? Vastaaminen vie vain pari minuuttia, mutta auttaa meitä tekemään just sellaisia jaksoja, joista on oikeasti apua. Vastaa kyselyyn tästä!