Sote siirtyi eduskunnasta kuntavaaleihin – Vaalikampanjoita käydään tietämättä, mistä ja kauanko päätetään

Kuntavaalit käydään tilanteessa, jossa kukaan ei tiedä, toteutuuko sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus vai ei. ”Vaaleihin osallistujat joutuvat kampanjoimaan aika epävarmassa tilanteessa ”, sanoo kunnallispolitiikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta. Hän on huomannut, että sote-korttia käytetään vaaliaseenakin. Jos sote-lait hyväksytään hallituksen suunnittelemalla tavalla, meillä on ensi vuonna hyvinvointialuevaalit, ja sote-tehtävät siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Hyvinvointiasiat, erityisesti terveydenhuolto, ovat perinteisesti olleet keskeisiä kuntavaalien teemoja. Moni ehdokas ottaa ne nytkin vahvasti esille. Vaalilupauksissa laitetaan terveydenhoitoa ja vanhusten asioita kuntoon. Lupaavatko ehdokkaat asioita, joihin eivät ehkä pääsekään vaikuttamaan? ”Vaikka sote toteutuisi, palvelut ovat kunnilla kuitenkin vielä puolitoista vuotta. Kyllä siinä vielä jonkin verran asioita tulee uusien valtuutettujen päätettäväksi. Ja kukaanhan ei varmuudella tiedä, toteutuuko sote tälläkään kertaa, joten sikäli kampanjointi sote-asioilla on ihan perusteltua”, Arto Haveri sanoo. Hän näkee kuntavaaleissa sellaisia piirteitä, että niitä voi sanoa sote-vaaleiksikin. ”Olen ollut huomaavinani, että sote-korttia käytetään nyt vaaliaseena. Iso osa kansalaisista suhtautuu hyvin epäilevästi sote-uudistukseen. Toiset puolueet ja ehdokkaat käyttävät tätä hyväkseen kuntavaalikampanjassa, vaikka sinänsä tulevat kunnanvaltuutetut eivät sote-uudistuksesta päätä, vaan se päätös tehdään eduskunnassa.” Jos sote-lait tulevat voimaan 2023, tulevien kunnanvaltuutettujen eteen tulee ainakin jonkin verran kysymyksiä ja ratkaisuja siitä, miten tehtävien siirto hyvinvointialueille toteutetaan – toki tämä on pääsääntöisesti määritelty laissa ja sen toimeenpanosuunnitelmassa. Soten vaikutus erilainen eri kunnissa Toteutuessaan sote-uudistus vie palveluilla ja budjetilla mitaten noin puolet kuntien tehtävistä. Sen vaikutus kunnissa vaihtelee paljon kuntien erilaisuuden vuoksi. ”Huomattava osa kuntia on jo siirtänyt sote-tehtävät joko maakunnalliselle kuntayhtymälle tai muulle laajalle kuntien yhteistyöelimelle. Suomessa on enää 74 kuntaa, jotka järjestävät ja tuottavat itse sote-palvelunsa, ja niistäkin moni on antanut tehtävät yrityksen hoidettavaksi. Ei siis ole enää paljon kuntia, jotka ihan itse tekisivät päätöksiä palvelujen järjestämisestä. Niissä, jotka ovat jo siirtäneet tehtävät yhteistyöalueille, muutos ei välttämättä näy kovin paljon ainakaan valtuuston päätöksenteossa,” Arto Haveri sanoo. ”Jäljelle jäävät ovat enemmänkin näitä isoja kaupunkeja ja kaupunkiseutuja, joista Tampere ja Tampereen kaupunkiseutu ovat malliesimerkki. Näille kunnille sote-muutos on iso asia. Tälläkin hetkellä Tampere tekee palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyviä päätöksiä.” Sote-uudistuksessa kuntien veroprosentista leikataan 13,26 prosenttia. Se, samoin kuin kolmasosa kuntien yhteisövero-osuudesta, siirretään hyvinvointialueiden rahoitukseen. Kuntien käyttötalous siis pienenee, kuntaveron osuus tuloissa vähenee ja valtion maksama valtionosuus kasvaa. Valtaosa pienistä ja keskisuurista kunnista katsoo, että sote tulee helpottamaan ja tasapainottamaan niiden käyttötaloutta huomattavasti. Sen odotetaan poistavan vuosittaisia, joskus suuriakin heilahteluita, jotka aiheutuvat hyvin sairaiden ihmisten kunnalle kalliiksi tulevasta hoidosta. Isommat kaupungit puolestaan näkevät tilanteen taloudellisena kysymyksenä ja ongelmana. Arto Haveri on asiantuntijana valtiovarainministeriön asettamassa, kuntapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehtoja valmistelevassa työryhmässä. Ryhmän tavoitteena on tuottaa poliittiseen päätöksentekoon kuntapolitiikkaa koskevia toimenpide-ehdotuksia. Epätietoisuus sote-ratkaisusta aiheuttaa epävarmuutta myös tähän kuntia koskevia merkittäviä asioita ja niiden linjauksia koskevaan valmisteluun. (Kuva: Jonne Renvall, Tampereen yliopisto)     Meneekö valta, viedäänkö investointikyky? Kunnallispoliitikkojen puheissa toistuu, että sote vie kunnilta resursseja. Kun tehtäviä poistuu noin puolet kunnan tehtäväkentästä, niin eivätkö silloin samalla poistu niistä aiheutuneet menot? ”Näinhän se pohjimmiltaan on, ja pääsääntöisesti uudistuksessa pyrkimys on, että nämä myös vastaisivat toisiaan mahdollisimman hyvin kuntakohtaisesti”, kunnallispolitiikan professori Arto Haveri sanoo, mutta muistuttaa tässäkin asiassa olevan monia näkökulmia. ”Kunnissa nähdään, että erilaiset palvelutehtävät antavat niille yhteiskunnallista valtaa ja toimintamahdollisuuksia. Kunnat usein syyttävät valtiota siitä, että valtio antaa niille liikaa tehtäviä ja vie niiltä itsehallinnon, mutta fakta on, että kunnat ovat itsekin näitä tehtäviä halunneet ja jopa kahmineet uusia tehtäviä. Tästä näkökulmasta ymmärrän, että soten lähtö merkitsee vallan ja vaikutusmahdollisuuksien menettämistä, jota vastaan kritisoidaan.” ”Toinen näkökulma on se, että silloin kun budjetti pienenee, sillä on vaikutuksia kuntien, erityisesti kaupunkien, investointikykyyn ja -mahdollisuuksiin. Se on herättänyt huolta suurempien kaupunkien keskuudessa, ja ne ovat siitä myös laajasti kampanjoineet valtionhallinnon suuntaan”, Haveri sanoo. Investointiasia on hieman ristiriitainen. Kunnallispoliittisessa keskustelussa saatetaan kysyä, miten vanhuksille ei riitä hoitolaitoksissa vaippoja, mutta uuden rakentamiseen löytyy aina rahaa. Vastaus tähän on yleensä se, että investoinnit tulevat eri rahoista eivätkä vaikuta vanhusten oloihin. ”Kunnallispoliittisessa keskustelussa on aina monenlaisia mielenkiintoisia ristiriitaisuuksia ja ilmiöitä”, Arto Haveri toteaa. Päätettäviä asioita riittää ilman soteakin Tulevilta valtuutetuilta edellytettävään asiantuntemukseen tai ominaisuuksiin soten toteutuminen tai toteutumatta jääminen ei Haverin mukaan vaikuta. ”Tietysti kunnille saattaisi olla hyötyä siitä, jos siellä olisi paljon korkeasti koulutettuja eri alojen asiantuntijoita valtuustoissa. Pohjimmiltaan valtuutetulle kuitenkin riittää, että hän tuntee oman kuntansa ja asuinalueensa ja niihin liittyvät kuntalaisten toiveet, tarpeet ja odotukset sekä osaa viedä niitä eteenpäin valtuustossa. Tässä suhteessa tilanne ei muutu miksikään riippumatta siitä, tuleeko sote vai eikö sitä tule.” Arto Haveri muistuttaa, että vaikka sote veisi sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät, kunnille jää edelleen merkittävä määrä muita tehtäviä hoidettavakseen. ”Kärkenä ovat koulu ja varhaiskasvatus, ja myös maankäyttö ja rakentaminen sekä asumisen ja paikallisen liikenteen asiat ovat hyvin konkreettisia ja tärkeitä ihmisille. Sellaisia ovat myös elinvoimaan, kuten työllisyyteen, sekä kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvät kysymykset.” Seuraavan nelivuotiskauden haasteet vaihtelevat kuntien erilaisuuden mukaan. ”Meillä esimerkiksi on paljon kuntia, joissa syntyy alle 20 lasta vuodessa tai joissa on vain yksi koulu. Näiden kuntien päättäjät joutuvat seuraavalla valtuustokaudella pohtimaan, yritetäänkö pitää kiinni siitä viimeisestä koulusta ja saada jollakin keinolla lisää lapsiperheitä muuttamaan kuntaan vai lähdetäänkö hoitamaan asiaa jollakin muulla tavalla, esimerkiksi kuntien yhteistyön kautta. Tämä on monelle vähän syrjäisemmälle kunnalle hyvin konkreettinen kysymys.” Kun kuntien tilanteet poikkeavat paljon toisistaan, voisivat myös kuntavaaliteemat Arto Haverin mielestä olla enemmän paikallisia. Toimittaja: Pia Sivunen Etusivun kuva: Pixabay.com Arto Haverin haastattelu kuultiin Radio Moreenin Kuuntele tutkijaa -ohjelmassa 8.6.2021.