Mieletöntä Elämää

Miksi kannamme miellyttäjän roolia? Pureudumme siihen mistä miellyttämisen tarve kumpuaa ja miten voimme olla sokeita sille. Tekeekö miellyttäminen lopulta hyvää itselle tai muille? Miten voimme luopua roolista ja alkaa rohkeasti puhumaan enemmän omaa totuuttamme?

Miten viha ilmenee meissä? Viha on tunne, jota ei haluta kohdata ja hyvin usein se painetaan alas tai väistellään sitä. Miten omaan vihaan pääsee käsiksi ja miten vihan tunnetta voi purkaa tai mitä sille voi ylipäätään tehdä? Mitä ovat vihan viestit ja miten ne näyttäytyvät? Olemmeko valmiita kohtaamaan vihan tunnetta ja annammeko itsellemme siihen luvan?

Henkisyyden piireissä usein toistuu “minä olen”- käsite. Mitä se tarkoittaa? Millaisia kokemuksia olemme saaneet sen äärellä?

Onko henkisyys vakavaa? Harjoittaminen voi mennä vakavaksi, jos siihen liittyy suorittaminen, ponnistelu tai pakottaminen. Ehkä en ole uskottava jos nauran liikaa? Meille henkisyys on elämäniloa. Kyse on omista kriteeristöistä ja säännöistä. Nauru vapauttaa ja keventää. Ilo on valtava voima, joka luo kepeyttä.

Luommeko itse itsellemme puutetta? Miten voimme luoda elämää jossa voimme hyvin? Kyse on puutteen suhteesta mihin. Puute takerruttaa ja usein siitä puuttuu virtaavuus sekä vastavuoroisuus. Puutteesta irrottautuminen tapahtuu läsnäolon tilassa. Puute luo paljon kasvun mahdollisuuksia. Puute on hieno ovenaukaisija uskomusmaailmaan, tunteisiin ja mielen rakenteisiin, josta luomme todellisuutemme.

Kokemuksia miltä työttömyys tuntuu ja miten se on avannut uusia tärkeitä täyttymyksen mahdollisuuksia elämässä. Olemme huomanneet, että se mitä ajattelemme, voi toteutua. Mitä tapahtuu, jos avautuu omalle johdatukselle ja mihin se johtaa? Kokemuksia miten voimakas elämän tuska muuttui vahvaan läsnäolon hetkeen ja itsensä rakastamiseen, joka muutti elämää.

Me kaikki koemme henkisiä kasvukipuja, mutta usein ne yllättävät meidät. Tuntuu, että törmäämme kerta toisensa jälkeen samankaltaisiin haasteisiin. Vaikka ne ovat tuskallisia, niin olemme huomanneet miten tärkeitä ja tarkoituksenmukaisia kivut ovat olleet. Kehomme on viisas kumppani, joka usein aistii kasvukivut ennen mieltämme. 

Elämme monenlaisten sisäisten ja ulkoisten rajojen rajoittamina. Mitä nämä omat rajat todella tarkoittavat ja miten ne muuttuvat, kun tietoisuutemme laajenee? Kun astumme hetkeksi rajojemme ulkopuolelle, elämä ja oma itsemme voivat näyttää täysin erilaisilta.  Entä mitä tapahtuu, jos olemme sydämen alueella?

Asiat virtaa ja rullaa toisinaan vaikkei itse tekisi asioiden eteen paljonkaan. Oikea-aikaisesti tapahtuvat asiat loksahtelee paikoilleen kuin itsestään eikä siihen liity voimakasta vastustusta. Kun virtaus on voimakasta, elää vahvemmin sielutietoisesti ja tapahtuu oikeita asioita oikeaan aikaan. Toisaalta onko edes asioita jotka tapahtuvat väärä-aikaisesti? Mitä jos voisi kokea että elämä kulkee aina juuri oikea-aikaisesti?

Rohkeus voi olla sitä, että mahdollisuus kokea jotain uutta ylittää pelon. Kun on vahva intentio, pelolle ei ole tilaa. Välillä elämä laittaa selkä seinää vasten, jolloin ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin astua rohkeasti uuteen. Tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme rohkaisemaan. On paljon eri rohkeuden tasoja, isoissa ja pienemmissä asioissa miten rohkeus tulee arjessa näkyväksi. Kuinka rohkeasti uskallamme toimia, puhua, ajatella tai tuntea - elää omaa elämää.

Usein seksuaalisuuteen liittyy häpeää ja uhkaa. Mitä on ystävyys oman seksuaalisuutensa kanssa? Seksuaalisuus on mahdollistaja, joka tarjoaa loputtoman määrän kokemuksellisuutta kun sitä lähtee rohkeasti kohtaamaan. Tietoisuuden myötä olemme avautuneet seksuaalisuudelle uudella tavalla.

Yksi pakokeinoistamme on hakeutua mediaan tai someen ihmettelemään muiden ongelmia, jolloin ei tarvitse kohdata omiaan. Keskittymistä tarvitaan siihen että voi olla läsnä, jolloin on mahdollisuus tehdä tietoisia valintoja ja sen myötä elää omanlaista elämää. Miten ja miksi keskeytämme itse itsemme? Onko mahdollista rajata keskeytyksiä? Reaktiivisuus on lisääntynyt. Tempo on kova, pitääkö siinä pysyä mukana?

Onko meillä rakkautta itseämme kohtaan? Miten se ilmenee? Janoamme rakkautta itsemme ulkopuolelta ja olemme neroja keksimään erilaisia keinoja millä täyttäisimme sisäisen tyhjän tilan. Rakastakaa mut ehjäksi! Rakkaus kumpuaa kuitenkin itsemme sisältä. Se on sisäinen tieto, jonka myötä voi esimerkiksi valita arjen tilanteissa itsensä ensin. Se on taito, joka meidän on täytynyt opetella tietoisesti, myötätunnon ja  itsensä hyväksymisen kautta.

Omaan elämäntilanteeseen, tunteisiin, taakkoihin tai vaikka jumeihin helposti tottuu. Usein eron huomaa vasta kun tavalla tai toisella tapahtuu vapautumista. Jokin lähtee pois, muovautuu, muuttuu tai siirtyy kauemmaksi. Se voi tuoda ilmaa, tilaa, kepeyttä ja vapautta. Vapaus ja vastuu kulkevat käsi kädessä. Kun ottaa vastuun valinnoistaan kukaan ei voi viedä vapautta.

Turvattomuus voi synnyttää tilanteita joissa on vaikea olla oma itsensä ja silloin turvaudumme mm. rooleihin. Hermosto ylivirittyy ja arvioi miten pystyy rentoutumaan ja rauhoittumaan tähän tilanteeseen. Turva syntyy luottamuksesta. Psykologinen turvallisuus voidaan rikkoa pienillä tekijöillä. Kun turva viedään pois, ihmiset lähtevät usein toimimaan pelosta.

Vuosia olemme kaivelleet, löytäneet, viilanneet, vapauttaneet, muokanneet. Syvälle juurtuneista uskomuksista on haastavaa päästää irti, vaikka tietää etteivät ne palvele enää. Ne tuottavat ärsytystä, pettymystä, kärsimystä. On tukossa ja lukossa. Uskomukset ovat sisäistä puhetta, joka tulee käytännön elämässä näkyväksi.

Toimimme joka päivä omasta uskomusmaailmastamme käsin. Ne ohjaavat meidän elämää. Uskomuksia voi rikkoa, ne muuttuvat ja uusia tulee lisää. Estävät uskomukset rajoittavat meitä. Ne ovat energiasyöppöjä kehossamme. Olemme usein sokeita uskomuksillemme, jotka ovat täysin tiedostamattomia. Ne ovat kuin itseään toteuttavia ennustuksia. Mikä ylipäätään on totta?

Mikä ennustuksissa, kanavoinneissa ja tulkinnoissa kiinnostaa? Joskus tulkinnat voivat toimia meille peileinä ja alamme ymmärtää itseämme paremmin. Olemme itse vastuussa omasta elämästämme ja voimme itse tehdä valinnan, onko tulkinta minulle totta. Meillä kaikilla on kanavoinnin lahja. Se vaatii tietoisen läsnäolon ja sydän auki olemisen tilan ja sitä pitää harjoittaa.

Luomme itse odotuksia ja sen myötä pettymyksiä. Myös menneisyyden kokemukset luovat tulevaisuuden odotuksia, se on kuin ohjelmointi. Pettymyksiä myös syntyy kun eri ihmisten odotukset menevät ristiin. Odotusten voima vaikuttaa paljon siihen kuinka hyvin pystymme olemaan läsnä juuri tässä hetkessä. Osaamme luoda myös negatiivisia odotuksia, silloin usein saa mitä tilaa.

Kuormittuminen voi olla suostumista itsen ulkopuolelta tuleville asioille, jolloin katoaa hallinnan tunne. Mieli haluaa pitää kiinni, jolloin aiheutamme kärsimystä itse itsellemme.Keho ja mieli kuormittuu. Kuormittuneena toivoo että asiat olisivat toisin. On vaikea löytää tyytyväisyyttä, hyväksyntää ja tasapainoa. Oma todellinen itse voi kuitenkin aina hyvin.

Mikä on totuudellista kun olemme niin omien tarinoiden peitossa? Kerromme asioita valikoidusti ja kuorrutetusti. Paljastumisen pelko herää usein siitä, että todellinen itse tulee näkyväksi ja sen vuoksi tulemme hylätyksi. Kokemuksia aidoista kohtaamisista, jossa on antanut itselleen täyden sallimisen tilan kokea juuri sitä, mitä on, ja jossa toisella on aito lupa kysyä, haastaa ja kyseenalaistaa.

Mistä tunnistaa välttelyn? Mikä on sen kaava? Voimme vältellä hankaluuksia, totuuden katsomista silmiin, ihmisiä, tunteita, muutosta, mutta myös hyvän vastaanottamista. Mikä saa meidät toimimaan niin?

Tuttu ja turvallinen luo turvaa ja silti haluamme muutosta. Siihen voi liittyä vastarinta ja usein vastustamme loppujen lopuksi itse itseämme. Muutos on myös mahdollisuus. Voimme vältellä tai hakeutua muutosten äärelle. Tarvitsemme molempia, joka luo tasapainon. Kun jokin muuttuu, mitä se tuo meissä esiin?

Itsensä hyväksyminen on oman keskeneräisyyden sietämistä. Sen hyväksymistä että olemme vajaita ja epätäydellisiä. Rosoisuus ja epäonnistuminen tekee ihmisistä ja myös kohtaamisista mielenkiintoisia. Ne ovat rehellisiä kohtaamisia. Mikä osa itsessä on se, joka ei hyväksy? Miten paljon itsensä hyväksymiseen on ympäristöllä vaikutusta? Mikä auttaa pääsemään hyväksymisen tilaan?

Mielen maailma on epävakaata ja harvoin onnistuu tuomaan pitkäaikaisen tyytyväisyyden. Mieleen hurahtaa helposti. Se ruokkii itse itseään kun ei ole tahdonvoimaa. Tietoisuutta on huomio, että tälle pitää tehdä jotain, halu muutokseen. Mitä eri keinoja olemme löytäneet takaisin itseen?

Häpeä on sosiaalinen tunne, joka estää meitä olemasta oma itsemme. Olemme usein tiedostamattomassa häpeäketjussa, jossa opetamme lapsia sekä ympäristöämme häpeämään omia häpeänkohtaitamme. Häpeämme itseämme mutta myös muita ihmisiä. Mikä on häpeän viesti meille?

Mistä löytää merkityksen elämään, riippuu siitä, millaisen merkityksen annamme asioille. Asioiden merkityksellisyys voi muuttaa muotoaan ajan myötä kun hankalista kokemuksista ja ajanjaksoista voi tulla myöhemmin merkityksellisiä. Kun on hetkessä läsnä, avautuu hetken merkityksellisyys ja kokemus muuttuu.

Jokaisella on omanlainen henkisyyden polku, jota kukaan ei kulje puolestamme, ei tutkinto, kurssi, muut ihmiset, vaan me luomme avautumisemme itse. Henkisyyden matka on jatkuvaa keskeneräisyyden hyväksymistä. Henkisyyden nälkä vie vähitellen meitä lähemmäksi itseämme ytimen äärelle. Tarve lähtee usein halusta ymmärtää kuka olen ja miksi olen täällä.

Intohimo lähtee usein sisäisestä tarpeesta. Intohimo ruokkii meitä. Se voi luoda tyytyväisyyttä, onnellisuutta, täyttymystä ja rauhaa. Se voi syntyä pienistä asioista. Voi olla myös pientä paloa. Voiko intohimo olla meidän moottori? Elämän liekki.

Hiljaisuus on äänettömyyttä. Hiljaisuus tuo rauhaa ja se on valinta. Mitä on hiljaisuus elämän äänien keskellä? Miten vaalia hiljaisuutta, jos sille on tarve? Hiljaisuuden hyväksyminen sosiaalisissa tilanteissa. Sanat on rajallisia ja luo merkityksiä, toisinaan ilman niitä voi havainnoida laajemmin. Hiljaisuudessa aistit herkistyy aistimaan enemmän.

Kauneuden huomaaminen, näkeminen ja kokeminen. Miten se vaikuttaa omaan energiaan? Mitä tapahtuu itsessä, kun kokee kauneutta?

Ilman kehoa ei olisi kokemuksia. Keskustelua kehoviisaudesta, kehon kuuntelemisesta ja monimuotoisuudesta. Kaikki kokemukset, tunteet ja ajatukset ovat kehossamme. Kehoa on mahdollisuus tunnustella ja kuunnella.

Maailma on täynnä tietoa, mitä on oleellisinta muistaa? Onko se muistamista kun joku paikka tai ihminen tuntuu ensikohtaamisesta hyvin tutulta? Onko ihmiseksi kasvamisen matka itsensä unohtamisesta itsensä muistamiseen? Onko meihin koodattu jotain syvempää muistia?

Usein on tarve erotella toisistaan ihmisyys ja henkisyys. Tekeekö henkinen harjoittaminen ihmisestä paremman? Ihmisyydessä putoaa välillä pois itsestään - läsnäolosta. Mieli vie mennessään ja eksyy. Hukkaa sen, mikä on oleellisista ja mihin energia menee. Miten pääsemme takaisin myötävirtaukseen, hyvinvointiin, itseemme?

Tiedon näkökulmasta viisaus on asioiden tietämistä, järkeilyä ja älykkyyttä. Sydämen näkökulmasta viisaus on sydämen taajuudesta toimimista, läsnäoloa ja rakkautta. Älykkyys muuttuu viisaudeksi suhteessa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Siinä miten ego, nöyryys, uteliaisuus, tilannetaju ja pelisilmä toimivat.

Kontrollointi on mielen tuotetta. Jokaisen yksilöllinen sisäinen sääntökirja. Voidaanko me loppupeleissä kontrolloida ja hallita yhtään mitään? Miten kontrollointi luo turvallisuutta, vapautta ja luovuutta? Miksi kontrollista pitäisi luopua? Mitä tapahtuu kun hellittää?

Antautuminen vaatii sallimista, luottamusta, läsnäoloa ja tietoisuutta. Antautumisen vastakohta on kiinni pitäminen. Mielellä on tarve pitää kiinni. Kokemuksia antautumisesta mielelle, feminiinenergialle ja hetkille, kun on hankalaa. Mitä on antautumisen tilaan juurtuminen?

Menestyksen mittarit määräytyvät arvo maailmassamme. Menestymiseen liittyy vahva kasvun elementti. Menestys on yhtä kuin mielenrauha, tasapainotila jossa ei ole mitään puutetta tai ei ole mitään vailla. Menestys on muuttunut ulkoisesta sisäänpäin.

Kokemukset ovat meidän totuutta. Kokemuksellisuus vaatii yhteyden omaan kehoon, joka on isoin aistielin. Kokemukset eivät ole koskaan verrattavissa kenenkään toisen kokemukseen tai minkään kanssa. Mieli haluaisi tuottaa kokemuksia. Monet merkittävät, elämää muuttaneet kokemuksemme ovat kuitenkin mielen ulottumattomissa. Se on vaatinut irtipäästämistä ja antautumista.

Pohdintaa luottamuksesta itseen, eri sukupuoliin, kumppaniin ja päättäjiin. Luottamus rakentuu varhaislapsuudessa. Miten tämä näkyy ja vaikuttaa elämässämme? Mitä on todellinen luottamus sisäiseen ääneen ja omaan totuuteen? Tai kokemus siitä, että elämä kantaa?

Milloin toimimme vastuusta, milloin velvollisuudentunteesta tai huolienergiasta? Valinnan vapaus on vastuullisuutta ja vastuu on voimaantumista. Meillä jokaisella on vapaus valita. Myös se, haluaako käyttää omaa vastuuta vai ei. Olenko tyytyväinen siihen, mitä muut valitsee? Täytyykö vastuista kantaa harteillaan vai voiko sallia vastuun virrata?

Läsnäolo on ainut tie itsetuntemukseen. Keskustelua läsnäolon pelosta, erilaisista tasoista ja syvyyksistä. Mitä eroa on olla läsnä itselle tai olla läsnä toiselle?

Nyt hetken kokemuksiamme energian muutoksesta, pysähtymisestä, uupumuksesta ja elämän monimuotoisuudesta. Missä kohdassa olemme juuri nyt itsemme kanssa? Entäpä sinä?

Millaisilla erilaisilla tavoilla itse estämme yhteyden muihin? Mihin kaikkeen olemme yhteydessä jatkuvasti? Voimme itse valita tietoisesti mille yhteydelle avaudumme. Miten voimme syventää yhteyttä itseemme ja miltä se tuntuu? Kokemuksia miten toiseen voi luoda yhteyden, vaikka ei ole fyysisesti samassa paikassa. Miten katkaisemme energeettisiä sidoksia? Voiko kaikkia yhteyksiä katkaista? Kokemuksia miten voi olla energeettisesti yhteydessä tulevaan “sielunkumppaniin” ennen ensimmäistä kohtaamista.

Miten henkisyys on muuttanut suhteen materiaan? Voiko materia tarjota todellista onnellisuutta vai onko sen arvo vain väliaikaista? Voiko liiallinen materiaan kiinnittyminen estää meitä löytämästä todellista itseämme? Olisimmeko valmiit luopumaan materiasta ja elämään askeettisesti? Miten materia voi toimia henkisenä symbolina itselle merkityksellisistä asioista? Sidommeko oman energiamme materiaan? Kun materia on tehnyt tehtävänsä, siitä voi luopua ja energiaa vapautuu. Kokemuksia miten läsnäolo lisää arvostusta sitä kohtaan mitä omistaa.

Miten tavoitteet ovat muuttuneet tietoisuuden laajenemisen myötä? Millaisia erilaisia suhteita meillä on tavoitteiden luomiseen? Mitä eroa on tavoitteella ja unelmalla? Miten flow liittyy tavoitteisiin? Millaisia henkilökohtaisia tavoitteita meillä on vuodelle 2024?

Olemmeko näkyviä omassa elämässämme sellaisina kuin todellisuudessa olemme? Mitä pelkäämme, jos emme näytä kaikkia puoliamme muille? Olemme näkyviä koko elämämme, mikä osa meistä on näkyvä? On helpompi olla näkyvä, kun tietää kuka todellisuudessa on. Mitä nykyään vastaamme, kun meiltä kysytään mitä meille kuuluu?

Mikä aiheuttaa kärsimättömyyttä? Onko kärsimättömyys aina negatiivinen asia? Missä kärsimättömyys meissä on ja miltä se tuntuu? Mitä voi tehdä siinä tilanteessa, kun tiedostaa olevansa kärsimätön? Kokemuksia miten läsnäolo vaikuttaa kärsimättömyyteen.

Miten tietäminen ja tieto eroavat toisistaan? Millainen on tietämisen tila ja miltä se meissä tuntuu? Entäpä sitten Ei-tietäminen? Mitä se puolestaan tarkoittaa?

Sanaan itsekkyys liittyy tietty negatiivisuus. Onko syvälle itseen meneminen itsekästä, kun ottaa itselleen aikaa ja sulkee muun maailman pois? Mitä on myötätunto itseään kohtaan, itsen puolella oleminen, terve itsekkyys? Voiko rakkaudesta itseen ollakin yhteys rakkaudesta toiseen?