Pinnan alle

Joskus tiimissä saattaa tulla vastaan tilanne, jossa ihmiset eivät tule toimeen keskenään. Ilmapiirissä on kyräilyä ja väistelyä, ja pinnan alla kuohuu. Kuinka yhteyttä voi rakentaa silloin, kun vuorovaikutus tuntuu olevan syväjäässä? Miten esihenkilö voi kohdata hankalia tunteita ja mistä löytää tie ulos vuorovaikutuksen umpikujasta? Tässä jaksossa pohdimme aihetta kuulijan kysymyksen siivittämänä Tuuli Virannan kanssa. Tuuli on paitsi kokenut organisaatiopsykologi, myös Gestalt-terapeutti, työnohjaaja ja coach. Tuulista lisää: https://organisaatiopsykologit.fi/meista

Kuulijan kirje johdattaa meidät esiintymisjännityksen äärelle. Mistä meille kaikille tutussa esiintymisjännityksessä on oikein kyse? Voiko siitä päästä kokonaan eroon? Millaisia keinoja on esiintymisjännityksen säätelyyn? Ja mistä johtuu se, että toisinaan suurille yleisöille esiintyminen sujuu mallikkaasti, mutta esittäytymiskierros neuvottelupöydän äärellä saa sydämen tykyttämään?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Mitä seuraa siitä, jos ihminen ei tule nähdyksi ja arvostetuksi työssään? Tässä jaksossa käsittelemme kohdatuksi tulemisen merkitystä, näkymättömyyden laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä sitä, miten tunnustuksen puute näyttäytyy työelämässä. Pysähdymme erityisesti sen äärelle, mitä tapahtuu, kun tunnustus jää toistuvasti puuttumaan ja pohdimme, voiko tunnustusta olla liikaa.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Mitä tapahtuu vuorovaikutukselle, kun kasvot katoavat ruudulta? Tässä jaksossa sukellamme Teams-kokousten kamerattomuuteen: miksi se herättää ärtymystä, mitä kaikkea siihen projisoimme ja mistä valinta pitää kamera pois päältä voi oikeasti kertoa. Pohdimme myös toimivia käytäntöjä, puheeksi ottamista ja sitä, millainen tilanne kaipaa kohtaamista kasvotusten.Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Viidennen tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa tartumme kuulijan kysymykseen, joka on jäänyt häntä aiemmista jaksoistamme askarruttamaan. Olemme heittäneet ilmoille, että johtajalla ei kannata olla työyhteisössä kalakavereita. Mutta tarkoittaako tämä sitä, ettei johtaja voi olla ystävä niiden ihmisten kanssa, joita hän johtaa?Jaksossa pohdimme tätä kysymystä eri näkökulmista. Mitä tapahtuu, kun esihenkilöksi noustaan suoraan rivistä ja työyhteisössä on jo valmiiksi läheisiä ystävyyssuhteita? Pitääkö niistä luopua?Entä jos uuden roolin hyväksyminen on vaikeaa? Jos oma asema entisten kollegoiden johtajana tuntuu vieraalta tai vastenmieliseltä?Jakso pureutuu kysymykseen rooleista, vallasta ja ihmissuhteista työpaikalla. Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Useimmille tulee vastaan hetkiä, jolloin mieli ei rauhoitu tai jokin hankala tunne pitää pihdeissään. Stressi painaa hartioita, ja välillä on vaikea löytää keinoa, joka oikeasti helpottaisi.  Tämän podikauden päättää jakso, jossa pysähdytään sen äärelle, millaisilla tavoilla stressiä ja tunnepainetta voi oikeasti purkaa. Kollegan kysymyksen siivittämänä pohditaan erilaisia stressinsäätelykeinoja ja tunteiden hallinnan paradoksia. Jaksossa tarkastellaan muun muassa sitä, miten stressin kanssa voisi tulla toimeen, mitkä keinot auttavat sen säätelyssä – ja toisaalta voiko stressistä olla jopa hyötyä. Pohdinnan alla ovat myös kehon ja mielen tavat vapauttaa painetta, vihan ja häpeän käsittely, huumorin kaksiteräinen rooli sekä auttajan ammattitauti. Jakso päättää kauden teemaan, joka koskettaa meitä kaikkia: miten hankalista ja raskaista tunnelmista päästään eteenpäin ja millaisilla keinoilla sisäinen tila voi alkaa taas avautua. Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Tässä jaksossa käsitellään tilannetta, jossa työyhteisön jäsen on ennen sairauspoissaoloaan toiminut epäluotettavasti ja jättänyt tiimin toistuvasti pulaan. Poissaolo on ollut pitkä ja paluun koittaessa tiiminvetäjä on joutunut vaikean kysymyksen äärelle: voiko luottamus palautua ja mitä sen uudelleen rakentaminen vaatii, kun taustalla on paljon hankalia kokemuksia?Jaksossa tarkastellaan, millaisia tunteita tiiminvetäjässä ja muussa tiimissä herää, kun kollega palaa. Miten pettymystä, ärtymystä ja epäreiluuden kokemusta pitäisi käsitellä? Miten esihenkilö voisi tukea sekä palaajaa että muuta tiimiä tavalla, joka olisi kaikille osapuolille reilu?Organisaatiopsykologit pohtivat myös, mikä saa ihmisen käyttäytymään hankalla tavalla, sekä keskustelevat rakenteista, jotka ovat voineet mahdollistaa tilanteen kehittymisen. Miten tilanteesta voidaan puhua tiimin kanssa niin, että asiat tulevat näkyviin ja jännite pääsee purkautumaan? Ja ennen kaikkea: millä edellytyksillä luottamus voi todella palautua silloin kun alkuasetelma on hauras.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Kahdessa kuulijakirjeessä pohditaan samaa ilmiötä: työyhteisössä asiat tuntuisivat muuten olevan mallillaan, mutta yksi musta lammas sabotoi ilmapiiriä. Kirjeissä puhutaan ilmapiirin myrkyttäjistä, negatiivisuudesta ja siitä, miten hankalaa on työskennellä sellaisessa ryhmässä, missä yksi ihminen levittää huonoa fiilistä ympärilleen. Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, mistä hankala käyttäytyminen kumpuaa, mitä se tekee työyhteisölle ja kenen vastuulla tuhoisan kierteen katkaiseminen on. Milloin kyseessä on yksilön ongelma, milloin ryhmädynaaminen ilmiö tai johdon passiviisuus? Entä voiko ihminen lopulta muuttua - ja mitä se käytännössä vaatii? Anna Lohman ja Marjukka Laurola ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Kuulijakirjeessä esihenkilö kuvaa tilannetta, jossa yhteys johtoon on katkennut. Asiat seisovat johtoportaassa, mikään ei tunnu etenevän, eikä ylhäältä kuulu mitään. HIljaisuus tuntuu painavalta ja oudolta.Tässä jaksossa pysähdymme pohtimaan, mitä tapahtuu, kun organisaation johto vaikenee ja laittaa pään hiekkaan. Millaisia seurauksia on sillä, että vaikeita asioita ei kohdata, ja miten hiljaisuus voi muuttua koko yhteisöä lamauttavaksi voimaksi? Entä mitä riskejä syntyy, jos yksittäinen esihenkilö alkaa räjähdellä paineen alla, jota yhteisö ei uskalla lähteä yhdessä purkamaan?Keskustelussa pohdimme myös, miten organisaation historia rakentaa nykyhetken kulttuuria, ja miksi koko ryhmän panosta tarvitaan, jotta ahdistava hiljaisuus saadaan murtumaan.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Johtaja kokee, ettei johtoryhmässä ole tilaa hänen herkkyydelleen. Hän kuulee toistuvasti herkkyyttä vähätteleviä kommentteja ja tuntee tarvetta selitellä itseään. Kuulijakirjeessä hän pohtii tätä piirrettä ja sitä, miksi ympäristö reagoi siihen niin kuin reagoi.Jaksossa organisaatiopsykologit miettivät, onko työelämässä ylipäätään tilaa herkkyydelle. Miksi sitä niin usein vähätellään, eikä nähdä sen arvoa? Miten herkkyyttä voisi ymmärtää paremmin ja valjastaa sen vahvuudet käyttöön työpaikoilla? Voisiko herkkyys olla jopa kilpailuetu?Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat herkkyyden eri puolia työelämässä, sekä sen yhteyksiä muun muassa feminiinisyyteen, luovuuteen ja monimuotoisuuteen.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Tässä jaksossa sukellamme syntipukkimekanismiin ja sen monimuotoisiin kasvoihin. Kollegan case-tapauksessa työyhteisö hakee syyllistä milloin yksittäisestä työntekijästä, milloin esihenkilöstä. Välillä myös vetäjä joutuu hyökkäysten kohteeksi. Yhteisö on defensiivisessä tilassa, jossa vastuun kantaminen jää taka-alalle ja katse kääntyy syyllisen etsimiseen.Pohdimme, mitä ilmiön taustalla voi olla ja miksi yhteisö reagoi niin voimakkaasti. Voiko tunteikas reagoiminen olla myös suojakeino, jonka avulla vältellään omaa vastuuta? Ja mitä yksilön voimakkaiden tunnereaktioiden takana voisi piillä – erityisesti silloin, kun traumaresonanssi aktivoituu ryhmätilanteessa?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Mitä tapahtuu, kun kaikki näyttää ulospäin hyvältä, mutta sisällä kumisee tyhjyys? Kuulijamme kertoo työstä, joka on ennen tuonut turvaa ja arvostusta, mutta sittemmin menettänyt merkityksensä. Hän on jäänyt vangiksi elämään, jota ei enää halua, mutta josta on liian pelottavaa päästää irti.Jaksossa puhumme kultaisen häkin dilemmasta. Miten nähdä ulospääsyn mahdollisuus, kun mieli on täynnä huolia? Miten luoda liikettä, ennen kuin elämästä tulee pelkkää "sitten kun" -odottamista?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia, johtoryhmiä ja työyhteisöjä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Tämän jakson kirjeessä kuulija pohtii, miten esihenkilö voi viestiä vaikeista asioista viisaasti. Joskus johtajan on tarkasteltava kriittisesti saavutettuja etuja ja tuotava esiin epämieluisia tosiasioita, jotta organisaatio voisi pitkällä aikavälillä toimia oikeudenmukaisemmin ja eettisemmin. Keskustelussa pysähdymme sen äärelle, miten tästä kumpuavaa epäreiluuden kokemusta voi kohdata ja sanoittaa rakentavasti, ja millainen merkitys on esihenkilön omalla eettisellä kompassilla. Puhumme myös avoimuuden ja läpinäkyvyyden merkityksestä, sekä tasapainon uudelleen hakemisesta silloin, kun luottamus on katkolla.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Tässä jaksossa tartumme kuulijalta tulleeseen kysymykseen siitä, miksi ihmiset reagoivat oudon tuntuisesti, kun kaksi organisaatiota yhdistyy. Työntekijöiden toiminta näyttää ulospäin piittaamattomalta – mutta onko kyse yksilötason huonosta käytöksestä vai laajemmasta ryhmäilmiöstä? Entä miten väliaikaisessa pestissä oleva toimitusjohtaja voi viisaimmin reagoida, ymmärrystä hakien vai voimakkaasti puuttuen?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Työelämässä eletään aikaa, jossa tehokkuuden eetos ja jatkuva itsensä ylittäminen ovat näkyvästi läsnä. Kaiken suorittamisen keskellä moni kuitenkin pysähtyy kysymään: mikä järki tässä kaikessa edes on?Tässä jaksossa tutkimme työelämän hulluutta ja kollektiivista ylikuumenemisen tilaa. Pohdimme, millaisiin ilmiöihin ajaudumme, kun vietämme valtaosan ajastamme töissä ja sidomme energiaa maailmaan, joka ei aina vastaa ihmisen lajinomaisiin tarpeisiin.Mitä työ siis meille tekee? Millaisia temppuja työpaikoilla keksimme suojataksemme itseämme ja aikaamme? Entä miten ihmeessä olemme ajautuneet ajattelemaan, että hyvä päivä on sellainen, josta vain pääsi läpi? Ja miten teoria unelmien poikamiehestä liittyyn kaikkeen tähän?Pysähdymme jaksossa myös pohtimaan aivojen lainalaisuuksia, työelämän pula-ajan hamstrauskulttuuria ja sitä, millainen voisi olla holistinen, ihmisyyttä paremmin tukeva työelämä.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Palaute ei aina tule sanoina. Se voi olla katse, ele tai hiljaisuus. Mutta milloin palaute todella elää ja milloin se jää kuolleeksi?Tässä jaksossa pysähdymme palautteen äärelle. Pohdimme, miksi perinteiset palautemallit voivat joskus tuntua mekaanisilta, ja miten palautetta voisi antaa tavalla, joka on rehellistä mutta kantavaa.Miksi on tärkeää kohdistaa palaute intentioon ja suuntaan, sen sijaan että fokukseen nostetaan suoritukset? Miten vaikeita asioita voi sanoittaa turvallisesti ja rakentavasti? Ja mitä on pienimmän mahdollisen energian periaate muutokseen tähtäävässä palautteessa?Puhumme myös palautteen vastaanottamisesta erityisesti silloin, kun palaute kolahtaa. Kuinka silloin voisi toimia?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Ihminen ei ole kone. Silti työelämässä yritämme toisinaan ulosmitata tehoja tavalla, joka unohtaa kokonaiskuvan – inhimillisyyden, elämänvaiheet, rajat ja rytmin.Tässä jaksossa puhumme uupumuksesta yksilön, ryhmän ja organisaation tasolla. Perkaamme sitä, mistä ylikuormitus syntyy, miksi joissain työyhteisöissä kuormitus jää huomaamatta, ja mitä tapahtuu, jos uupumuksesta puhutaan vasta, kun se alkaa näkyä excelissä.Pohdimme myös työelämän syvempiä kysymyksiä:Mikä on suhteemme työhön? Kuinka kestävä työtahtimme lopulta on? Miten voimme rakentaa parempaa työelämää yksin ja yhdessä? Ja mitä voimme oppia oravilta.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Johtajan hyvinvoinnista puhutaan yllättävän vähän. Vaikka johtaja kantaa usein suurta vastuuta, paineita ja odotuksia, on hän monesti pitkälti itsensä varassa. Kuka huolehtii johtajasta?Tässä jaksossa pohdimme, mitä johtamistyö vaatii ja miksi oma hyvinvointi on johtajalle tärkeä pitää mielessä. Miltä tuntuu, kun riittämättömyys, keskeneräisyys ja hallinnan puute hiipivät ihon alle? Entä jos johtoryhmä ei kanna tai tukirakenteet puuttuvat?Keskustelemme myös siitä, miksi terve itsekkyys on johtajalle tärkeää, tarvitseeko aina olla saatavilla ja mikä olisi itselle kestävä tapa tehdä johtamistyötä. Pohdinnan alla ovat johtajuuden suojat ja supervoimat.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Paljon puhutaan siitä, mitä johtajaan heijastetaan ja millaisena ryhmä hänet näkee. Mutta entäpä toisinpäin – mitä johtaja itse heijastaa työyhteisöönsä? Jokaisella johtajalla on omat kokemuksensa, uskomuksensa ja historiansa, jotka vaikuttavat siihen, millaisena hän näkee ihmiset ja millaisia rooleja hänellä on taipumus ottaa kantaakseen.Tässä jaksossa pohdimme, miten johtajan omat kaavat ja sokeat pisteet voivat vaikuttaa johtamistyöhön. Millä keinoilla johtaja voi tulla tietoisemmaksi omista ajatusmalleistaan? Entä miten tunnistaa ja purkaa toistuvia käyttäytymismalleja, jotka eivät enää palvele työyhteisöä ja johtajaa itseään?Itsetuntemus on avain parempaan johtajuuteen. Tämä jakso tarjoaa ajatuksia ja työkaluja niille, jotka haluavat ymmärtää itseään paremmin ja johtaa viisaammin.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Jokaisella työpaikalla on tarinoita – ne elävät käytävillä, taukohuoneissa ja kokoussaleissa. Joskus nämä tarinat eivät kohtaa ja todellisuudet jäävät ristiriitaisiksi. Silloin seurauksena voi olla kuppikuntaisuutta, konflikteja ja yksilön kokema vierauden tunne.Tässä jaksossa pohdimme, miksi työpaikoilla syntyy erilaisia kertomuksia, mitä seurauksia sillä on ja kuinka niitä voidaan tuoda näkyväksi. Miksi kokemusten ohittaminen voi olla kohtalokasta, ja miten organisaatiot ajautuvat helposti mustavalkoisiin asetelmiin, kuten ”yksi suuri perhe” vs. ”tunteeton ja asiakeskeinen työpaikka”?Puhumme myös siitä, miten johtaja voi herätellä itsessään uteliaisuutta ja luoda tilaa moninaisille kertomuksille. Mitä menetelmiä on olemassa, jotta organisaation tarinat voivat kohdata – ja miten voimme kirjoittaa työpaikan tulevaisuutta tässä ja nyt?Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua.https://organisaatiopsykologit.fi

Kaikenlaisten muutosten johtamiseen kuuluu annos kaoottisuutta. Kaaoksenkin keskellä hyvä muutosjohtaja osaa kohdata ihmiset, käsitellä vastarintaa ja luoda tilaa keskustelulle. Mutta miten se käytännössä tapahtuu? Tässä jaksossa sukellamme muutoksen johtamisen psykologiaan. Pohdimme, miksi kysymykset ja reaktiot tulevat usein viiveellä, kuinka johtajan kannattaa olla läsnä muutosprosessissa ja miten vaikeiden tunteiden kanssa voi työskennellä. Entä mitä tapahtuu, jos vaikeuksia ei kohdata, vaan muutos yritetään viedä läpi pelkällä tsemppipuheella? Lisäksi keskustelemme viestinnän merkityksestä – miksi se, miten asioita kerrotaan, on usein tärkeämpää kuin se, mitä kerrotaan? Jakso tarjoaa työkaluja johtajille, jotka haluavat navigoida muutoksen keskellä niin, että ihmiset saadaan mukaan ja prosessi tukee sekä työyhteisön että yksilöiden hyvinvointia.Marjukka Laurola ja Anna Lohman ovat organisaatiopsykologeja, jotka työssään auttavat johtajia ja johtoryhmiä kehittämään itsetuntemusta ja yhteistyön laatua. https://organisaatiopsykologit.fi

Muutokset kuuluvat työelämään, mutta miksi ne herättävät niin usein vastustusta ja pelkoa? Usein ajatellaan, että muutosvastarinta on vain jääräpäistä kehityksen jarruttamista, mutta todellisuudessa se voi kertoa paljon perustavanlaatuisemmista tarpeista – turvallisuuden tunteesta, identiteetistä ja työyhteisön dynamiikasta.Tässä jaksossa pureudumme siihen, miksi reagoimme muutoksiin eri tavoin ja mitkä tekijät vaikuttavat ihmisten kokemuksiin muutoksista. Pohdimme myös, millaista muutosresilienssiä nykytyöelämä vaatii ja miksi erilaiset suhtautumistavat muutokseen ovat arvokkaita. Miksi sopeutuminen ei tapahdu hetkessä – ja miksi myös surulle on tärkeää antaa tilaa?Tämä jakso tarjoaa oivalluksia siitä, mitä meissä tapahtuu muutoksen keskellä ja kuinka muutos voidaan kohdata tietoisemmin.https://organisaatiopsykologit.fi

Mitä organisaatiopsykologin työ opettaa – ja aika usein kantapään kautta? Tässä jaksossa sukelletaan siihen, mitä olemme oppineet työelämässä vuosien varrella ja millaisia sudenkuoppia olemme kohdanneet.  Ryhmädynamiikan aallokossa pysyminen vaatii tarkkaa korvaa ja kykyä pysyä omalla tontilla, vaikka imut muuhun tuntuisivat nahoissa asti. Konsulttia kutsutaan kernaasti pelastajan, pahiksen tai vallankäyttäjän rooleihin, joihin helposti huomaamattaan ajautuu. Onkin tärkeää tunnistaa organisaation "hulluus" ja pysyä tietoisena siitä, mitä lähtee toistamaan. Asiakkaan auttaminen aidosti vaatii joskus myös pettymysten tuottamista.  Mutta kuinka rajata ja raamittaa työtä, jotta fokus pysyy siellä, missä sen kuuluukin olla? Miksi on tärkeää tunnistaa, milloin tilattu työ ei oikeasti palvele asiakkaan tarpeita? Entä miksi työparin kanssa työskentely ei aina kevennä taakkaa vaan tuottaa enemmän kivilastia? Ja mitä tapahtuu, kun asiakkaan odotukset ovat epärealistisia tai jos konsultin epäonnistumista suorastaan pedataan?  Liity mukaan, kun pureudumme työelämän koukeroihin ja käymiimme karikoihin, jotka ovat muovanneet työtämme organisaatiopsykologeina ja konsultteina. https://organisaatiopsykologit.fi

Kun joku käyttäytyy epäasiallisesti ja häiritsevällä tavalla työpaikalla, on työnantajaa velvoittava lainsäädäntö selkeä - puuttua pitäisi. Silti hankala käyttäytyminen työpaikoilla saattaa jatkua yllättävän pitkään.  Vaikka esihenkilöt ja johtajat usein tunnistavat velvoitteensa, epäasiallisen käyttäytymisen tunnistaminen voi olla joskus vaikeaa. Joskus käyttäytymistä tietoisesti sallitaan, koska työvoimaa ei haluta menettää tai muuten keikuttaa venettä. Toisinaan hankalalla tavalla käyttäytyvää kutsutaan "vahvaksi persoonaksi" ja "voimakkaaksi tyypiksi", mikä on ongelmallista retoriikkaa ja saattaa oikeuttaa sietämättömiä tilanteita.  Mutta miksi puuttuminen tuntuu niin vaikealta, ja toisaalta miksi se on samalla reilua kaikkia osapuolia kohtaan? Miten erottaa yksilön ongelmallinen käyttäytyminen laajemman tason ryhmäilmiöstä? Entä mitä ihmettä nakkikioskitappeluilla on tekemistä työpaikkakiusaamisen kanssa? Ja voiko ikävän käyttäytymisen selityksenä käyttää huonoa päivää tai horoskooppimerkkiä?  Tässä jaksossa pureudumme siihen, miten johtaja voi kesyttää hankalaa käytöstä työpaikoilla ja asettaa pisteen sietämisen kulttuurille. Valmennukset ja työpajat epäasialliseen käyttäytymiseen puuttumisesta, sekä johtajien ja esihenkilöiden konsultaatio hankalissa tilanteissa:  https://organisaatiopsykologit.fi

Toisen tuotantokauden viimeinen (varsinainen) jakso käsittelee hyvän luomista organisaatioon. Tiedämme, että toisten ihmisten tunteminen luo kasvualustan ja ravinteet hyvälle yhteistyölle - sillä on merkitystä, että tunnemme toisemme ihmisinä. Työpaikoille tarvitaan aitoa ja rehellistä puhetta, ilmaa turhaa teorisointia, etäistämistä ja asian takaa puhumista.  Mutta kuinka työyhteisöjä voi auttaa puhumaan uudella, syvemmällä tavalla? Miten madaltaa osallistumiskynnystä ja varmistaa, että jokainen pääsee liittymään mukaan? Ja kuinka erilaisuutta voi hyödyntää ja käsitellä niin, että ryhmän koko potentiaali valjastuu?  Jaksossa organisaatiopsykologit antavat vinkkejä muun muassa siitä, miten mielikuvia ja metaforia voi hyödyntää ryhmien kanssa työskentelemisessä, avaavat omia metodejaan sekä jakavat harjoituksia ryhmien kehittämistyöhön. https://organisaatiopsykologit.fi

Tunteet ovat erottamaton osa työelämää – missä on ihmisiä, siellä ovat myös tunteet. Kysymys ei ole siitä, kuuluvatko tunteet työpaikalle, vaan siitä, millaisia tunteita halutaan vahvistaa ja miten niitä käsitellään. Positiiviset tunteet vahvistavat työyhteisöä, ja turvallisuuden tunne on keskeinen tekijä sekä ryhmän toimivuudessa että yksilön suoriutumisessa. Myös haastavat tunteet kuuluvat osaksi ihmisyyttä ja nekin ovat läsnä työpaikalla. Mutta mitä tapahtuu, kun organisaation rakenteet luovat kilpailua johtajien tai työntekijöiden välillä, ja ihmiset ajautuvat selviytymismoodiin taistelemaan resursseista? Miten tämä vaikuttaa aivoihimme ja yhteistyöhön? Millaiset tunteet voisivat toimia kilpailun ja kateuden vastavoimina? Ja miten vaikeilta tuntuvia tunteita voisi käsitellä ja sulatella työyhteisössä niin, että yhteistyö voisi kukoistaa?

Yrityksessä on ollut pitkään sisäisiä ongelmia, ja osittain näiden myötä taloon rekrytoidaan uusi johtaja. Työntekijöiden odotukset ovat suuret: he uskovat, että uusi johtaja vihdoin ratkaisee pitkäaikaiset haasteet ja että arki helpottuu oleellisesti. Kun uusi johtaja aloittaa työssään, hän huomaa, että syvälle juurtuneet ongelmat eivät ratkea nopeasti tai yksinkertaisesti. Työntekijätkin näkevät, että vaikka osa jännitteistä lievittyy, osa ongelmista pysyy tai jopa pahenee hetkellisesti. Tämä johtaa väistämättä karvaaseen pettymykseen. Syytökset kohdistuvat johtajaan, jota syytetään kyvyttömyydestä. Hänet halutaan ulos. Wilfred Bion -trilogian kolmannessa ja viimeisessä osassa syvennytään parinmuodostusryhmän problematiikkaan. Tässä perusolettamustilassa ryhmä on odottavan toiveikas ja passiivinen, ja se ylläpitää epärealistista kuvaa siitä, kuinka tuleva muutos tulee ratkaisemaan kaikki tulevaisuuden ongelmat. Epärealistiset muutosfantasiat ja messiaaninen odotus johtavat väistämättä pettymykseen, jolle ryhmä hakee hyvitystä. Kuinka tuhoisaa epärealistisen odottamisen kierrettä voidaan välttää? Miten auttaa ryhmää, joka odottaa suurta pelastajaa johtajasta (tai vaikkapa uudesta tiimin jäsenestä, järjestelmästä, työtiloista tai aatteesta)? Ja kuinka ryhmän vetäjä voi palauttaa ryhmän nyrjähtänyttä turvallisuuden tunnetta? Tässä jaksossa etsimme vastauksia näihin kysymyksiin ja pohdimme, kuinka Bionin teoriat ryhmistä voivat auttaa johtajaa tämän työssä.

Työyhteisössä on selvä vihollinen. Ryhmän mielestä kaikki sujuisi loistavasti, ellei tämä ulkopuolinen voima jatkuvasti horjuttaisi tasapainoa ja uhkaisi ryhmän yhtenäisyyttä. Yhteisön jäsenet ryhtyvät taisteluun: he syyttävät äänekkäästi vihollista kaikista ongelmista, käyvät kiivaita väittelyitä ja puolustavat asemaansa, kunnes lopulta uupuvat ja vetäytyvät hetkeksi. Kukaan ei pysähdy pohtimaan, voisiko ongelmien taustalla olla myös jotain muuta. Wilfred Bion -trilogian toisessa osassa jatkamme ryhmäteorioihin perehtymistä ja tutustumme etenkin taistelu-pakoryhmän dynamiikkaan. Tässä perusolettamustilassa ongelmien lähde löytyy aina ryhmän ulkopuolelta, ja kaikki energia kohdistetaan kasvottoman uhan kohtaamiseen. Ryhmän sisällä syntyy herkästi jakautumia, ja asetelma muuttuu mustavalkoiseksi: me vastaan he. Perustehtävä jää sivuun, kun huomio keskittyy jatkuviin sisäisiin kamppailuihin. Mutta mistä tämä ryhmän taistelutahto kumpuaa? Miten johtaa työyhteisöä, jossa toimintamoodi vaihtelee arvaamattomasti taistelun ja pakenemisen välillä? Ja mitä tehdä, kun johtaja itse leimautuu viholliseksi ja joutuu ryhmän vastustuksen kohteeksi?  Tässä jaksossa pysähdymme tutkimaan tarkemmin taistelu-pakoryhmää ja pohdimme, kuinka ongelmakierteestä voi päästä eteenpäin. https://organisaatiopsykologit.fi

Työpaikoilla kriisit ja muutokset voivat synnyttää ryhmissä irrationaalisia ja defensiivisiä toimintamalleja. Tällöin ryhmä saattaa toimia todellisuutta kieltävästi ja käyttäytyä esimerkiksi korostetun riippuvaisesti johtajasta tai tarrautua harhaanjohtaviin toiveisiin, kuten siihen, että jokin tuleva muutos ratkaisee kaikki ongelmat. Tässä jaksossa sukelletaan Wilfred Bionin ryhmäteorioihin ja tarkastellaan erityisesti riippuvaisen ryhmän dynamiikkaa. Ryhmässä, jossa riippuvuus korostuu, odotukset kohdistuvat voimakkaasti johtajaan, jonka toivotaan täyttävän ryhmän epärealistisetkin toiveet. Ulospäin tällainen ryhmä voi vaikuttaa passiiviselta, odottavalta ja avuttomalta. Mutta mistä haitallinen riippuvuus kumpuaa? Miten erottaa terve ja epäterve riippuvuus toisistaan? Entä mitä tapahtuu, kun johtaja alkaa täyttää kaikki johdettavien tarpeet, tai kun hän ei pystykään vastaamaan odotuksiin? Jaksossa pohdimme myös sitä, kuinka johtaja voi auttaa työyhteisöä eteenpäin defensiivisyydestä ja vahvistaa ryhmän itsenäisyyttä. Tästä käynnistyy kolmiosainen Bion-trilogia. Sarjan seuraavissa osissa käsittelemme taisteluun ajautuvia ryhmiä ja työyhteisöjä, jotka jäävät jumiin messiaaniseen odotukseen. https://organisaatiopsykologit.fi

Johtajat joutuvat navigoimaan työssään monenlaisten jännitteiden ja tunteiden ristiaallokoissa. Työyhteisössä ihmiset vaikuttavat toisiinsa sekä tietoisesti että tiedostamattaan, muodostaen tunneilmaston, jolle kukaan ei ole immuuni. Ryhmäilmiöt voivat rakentua huomaamattomasti, vaikuttaen johtajan ja meidän kaikkien ajatteluun vaivihkaa. Mutta mistä tekijöistä ryhmädynaamiset ilmiöt muodostuvat? Kuinka tunnistaa erilaisia ryhmäilmiöitä, polariteetteja ja jännitteitä? Ja miten esihenkilö voi lähteä hyödyntämään omia tunteitaan ja impulssejaan ymmärtääkseen työyhteisön pinnanalaista maailmaa? Tässä jaksossa käsittelemme ryhmäilmiöitä ja työyhteisön dynamiikkaa viisaan johtamisen näkökulmasta

Luovuus on olennainen työelämätaito, jota ilman organisaatiot eivät alati muuttuvassa maailmassa pärjää. Mutta kuinka organisaatiot voisivat vahvistaa luovuuskapasiteettiaan? Mitä annettavaa taidealoilla voisi olla tähän? Kuinka luoda suotuisat olosuhteet, jossa luovuus voi virrata ja kukoistaa? Ja miten ”tässä ja nyt”-työskentely liittyy ryhmän potentiaalin valjastamiseen? Tuotantokauden viimeisessä jaksossa organisaatiopsykologit tarkastelevat luovuuden olemusta, sen edellytyksiä sekä esteitä. Jaksossa pohditaan myös etätyön vaikutuksia ryhmän luovuuden tilaan, psykologisen turvallisuuden todellista luonnetta sekä ei-tietämisen merkitystä ryhmän toiminnassa ja sen johtamisessa.  www.organisaatiopsykologit.fi

Mitä on hyvä johtaminen? Jonkinlaisia yleisiä periaatteita varmaan hyvään johtamiseen liittyen voidaan antaa, mutta johtajuuteen liittyy aina myös paljon sellaista, mikä ei asetu tarkkoihin raameihin ja toimintamalleihin. Kuten joku viisas on todennut, hevosia ja leijonia täytyy johtaa eri tavoilla. Johtajan täytyy eri ympäristössä luoda itsensä ja johtajuutensa eri tavoin.  Miten johtaja siis voisi ymmärtää erilaisia toimintaympäristöjä? Ja millaisia käytännön ongelmia lähtee herkästi syntymään yhteisöohjautuvissa organisaatioissa, perheyrityksissä tai startup-maailmassa? Entä mitä uutta voisimme taidemaailmasta ja urheilumaailmasta vielä valjastaa liike-elämän käyttöön? Jaksossa organisaatiopsykologit pohtivat, millaista johtajuutta erilaiset toimintaympäristöt ja organisaatiomallit kaipaavat, ja kuinka johtaja voi näitä ilmiöitä tunnistamalla johtaa hevosia tai leijonia paremmin. https://organisaatiopsykologit.fi

Hyvän johtajan määritelmä on melkoinen kattaus adjektiiveja, jotka eivät ole tavan kuolevaisen tavoitettavissa. Mutta vaatiiko hyvä kyky johtaa ihmisiä lopulta erityisen poikkeuslaatuista ihmisyyden laatua tai edes johtamisopintoja? Mikä olisi kaikista oleellisinta ihmistenjohtamistyössä? Entä kuinka käy sellaiselle johtajalle, joka ei kohtaa tunteita tai joka pyrkii näyttämään itsestään vain salonkikelpoisen, moitteettoman puolen? Pinnan alle -podcastin kuudennessa jaksossa puntaroidaan hyvän johtajuuden keskeisiä elementtejä, keskustellaan johtajan tunneälystä sekä pohditaan johtajan rooliin sisältyvää yksinäisyyden kokemusta. Jaksossa organisaatiopsykologit myös käyvät läpi omia kokemuksiaan poikkeuksellisen hyvistä johtajista ja jakavat heidän viisauksiaan, jotta useampi voisi näistä oivalluksista hyötyä. https://organisaatiopsykologit.fi

Transferenssit ja tanssiinkutsut työelämässä – miksi aivan järkevät ihmiset toimivat joskus ihan hulluilla tavoilla?  Joskus työpaikoilla havahdumme siihen, että kaksi ihmistä on nähnyt tai tulkinnut saman tilanteen täysin päinvastaisilla tavoilla. Etenkin johtajissa saatetaan toisinaan nähdä sellaisia piirteitä, joita johtajan itsensä voi olla vaikea tunnistaa. Joskus johtajasta voikin tuntua siltä, että hän on varsinainen tulkintojen ja projektioiden kanvaasi, jossa kukin näkee mitä haluaa.  Mutta miksi lopulta katsomme maailmaa niin erilaisin linssein? Miten historiamme ja kulttuuriympäristömme vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme havaitsemme ja miten toisiamme tulkitsemme? Ja kuinka johtaja voisi säilyttää kosketuksen itseensä ja identiteettiinsä silloinkin, kun häntä houkutellaan muuttamaan sitä? Podcastin viidennessä jaksossa pysähdytään tutkailemaan erilaisia transferenssien ja projektioiden muotoja työn maailmassa.  https://organisaatiopsykologit.fi

Johtajilta ja esihenkilöiltä odotetaan ratkaisuja monennäköisissä tilanteissa. Työ kutsuisi ottamaan ratkaisuautomaatin roolia, mutta mitä tapahtuu, jos sen mukaisesti lähtee toimimaan? Tai jos johtaja kuuntelee, mutta unohtaa tuottaa toiselle sen kokemuksen, että hän on tullut kuulluksi? Ja etenkin: kuinka uskaltaa pysähtyä tutkimaan tässä ja nyt-hetkeä, silloinkin kun ilmassa on jotakin hankalaa? Jaksossa pohditaan kuuntelemisen ja kohtaamisen tematiikkaa työn maailmassa. Organisaatiopsykologit jakavat omia häpeällisiä kompurointejaan työelämässä, kertovat esimerkkejä taitavista ihmisten johtajista ja avaavat oman työskentelytapansa syvimpiä ja tärkeimpiä periaatteita. https://organisaatiopsykologit.fi

Konfliktit työpaikalla (osa 2/2). Kuinka konflikteja käytännössä lähdetään ratkomaan? Millaiset puitteet tilaisuudelle kannattaa järjestää, ja kuinka paljon menneisyyden tapahtumiin kannattaa keskittyä?  Konflikteissa liikkuu monenlaisia tunteita, eikä niiden kohtaaminen ole aina helppoa. Eri osapuolilla on erilaisia intressejä ja toiveita selvittämisprosessin suhteen, eikä prosessin vetäjälläkään voi olla täyttä hallinnan tunnetta. Konfliktien käsittelyyn on kuitenkin olemassa työkaluja ja toimintatapoja, jotka auttavat ristiriitojen purkamisessa. Podcastin kolmannessa jaksossa käsitellään konfliktin purkamisen keinoja, ratkomisprosessissa herääviä tunteita ja niiden kohtaamista. Organisaatiopsykologit jakavat ajatuksiaan ja käytännön vinkkejä selvittämisprosessin tueksi. 

Konfliktit työpaikalla (osa 1/2) Mistä konfliktit työpaikalla syntyvät? Mitä kaikkea niihin kiteytyy? Ja miten ihmeessä aikuiset ihmiset päätyvät riitelemään kahvimaidosta ja parkkipaikoista?  Jokaisessa työpaikassa ilmenee ajoittain konflikteja. Terveimmät työyhteisöt ratkovat ristiriitoja hyvin itse, mutta joskus ne jäävät päälle. Silloin on hyötyä, jos johtajalla on syvempää ymmärrystä konfliktien luonteesta ja selvittämisen periaatteista.   Podcastin toisessa jaksossa syvennytään konfliktien syntyyn ja keskustellaan siitä, mitä kaikkea konfliktien takana piilee. Jakso on ensimmäinen osa konfliktinratkaisusarjaa, joka jatkuu seuraavan jakson konfliktin purkamisen teemalla. 

Jännitteet työyhteisössä - kuinka johtaa (ja ymmärtää) työpaikan valoja ja varjoja? Onko olemassa organisaatioita, joissa ei ole jännitteitä? Miten haitalliset ja hyödylliset jännitteet eroavat toisistaan? Ja mitä tapahtuu, jos työyhteisö ei kestä jännitteitä, vaan alkaa lakaista niitä maton alle? Työpaikoilla elävät aina sekä valojen ja varjojen maailma. Keskittymällä vain valoon, saattaa johtaja ohittaa jotain tärkeää, ja samalla tahtomattaan kasvattaa varjojen armeijaa. Työyhteisön suoriutumiskyvyn kannalta on tärkeää kohdata myös kaikki se hankala ja ristiriitainen, miltä mielellään sulkisimme silmämme.  Podcastin avausjaksossa organisaatiopsykologit Marjukka Laurola ja Anna Lohman keskustelevat työpaikkojen haitallisista ja hyödyllisistä jännitteistä, työpaikkojen ilmapiiristä, organisaatiodynamiikasta ja johtamisesta.  https://organisaatiopsykologit.fi

Bonusjakso: Organisaatiopsykologit esittäytyvät. Marjukka Laurola ja Anna Lohman kertovat jaksossa tarinoistaan ja taustoistaan. www.organisaatiopsykologit.fi