Rahoituskierros

Eeron ja Zennizen tarinat ovat täynnä sattumuksia, kovan työn ohella, joissa yksi asia johtaa toiseen ja myöhemmin merkittävällä tavalla muokkaa tulevan tapahtuman lopputulosta. Eero Kuusi on Zennizen kanssaperustaja ja toimitusjohtaja ja Zenniz on älytenniskenttäsysteemi-startup.Sattumusten sarja alkaa kun Eero kohtaa Juha Ruoholan pitchaustapahtumassa, jossa Eero pitchaa Zenniztä. Juha kuulee Zennizen tarinan ja lupaukset. Puolitoista vuotta myöhemmin herrat tapaavat uudestaan Zennizen seuraavan kierroksen merkeissä ja SuperHero Capitalin on helppo tehdä positiivinen sijoituspäätös Eeron lunastettua aikaisemmin antamansa lupaukset.Myös Butterfly Venturesin sijoituspäätöstä siivitti sattuma, sillä Butterflyin partnerilla Tanyalla oli takanaan vahva tennistausta. Eero ja Tanya löysivätkin nopeasti yhteisen sävelen Tanyan ymmärrettyä Zennizen ratkaisun ja bisneksen läpikotaisin. Eeron ja Zennizen eteen oli osunut prikuulleen oikea sijoittaja.Kolmannella kerralla Janne Jormalainen, joka on myös Zennizen sijoittaja, kätilöi Slushin side eventissä Eerolle pääsyn maailman johtavan tennisakatemia Mouratoglou Tennis Academyn toimitusjohtajan puheille. Tapaamisesta aukesi Zennizelle pääsy mm. USAn markkinoille, mikä puolestaan siivitti Zennizen 6m€ rahoituskierrosta, joka julkistettiin 2026 keväällä.Onnelliset sattumukset eivät kuitenkaan ole koko totuus Zennizen tarinasta. Erityisesti rahoitusmarkkinoiden kiristyminen Venäjän hyökättyä Ukrainaan tuntui Eeron nahoissa Zennizen kahdella viimeisellä kierroksella. Vaikka bisnes oli parempaa, riski pienempi ja perusta vahvempi, ei sijoittajilla tuntunut viimeisimmillä kierroksilla olevan riskinottohalukkuutta hardware-startupia kohtaan. Viimeisellä kierroksella maailman huomion siirtyminen tekoälyyn ei helpottanut rahoituksen nostamista, ei vaikka yhtiön liikevaihto kuusinkertaistui vuonna 2025.Jaksossa kuulet, miten sattumuksia saa omalle kohdalleen kaikki perustajat ja mitä Eero oppi kitkaisilta kierroksilta.

FFF, enkelikierros, VC-kierros, crypto token pre-sale, bootstrapping, family office -kierros. Phaverin ja Shook Digitalin kanssaperustaja Joonatan Lintala on rahoittanut ja kasvattanut startupejaan kaikilla näillä rahoitusvaihtoehdoilla. Kierrosten välissä on pivotoitu rohkeasti ja tarvittaessa vaihdettu suuntaa.Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa pureudumme erityisesti token pre-saleen ja siihen, miten sellainen käytännössä toteutetaan. Kun Phaver pivotoi liiketoimintansa NFT-maailmaan, sen oli käytännössä pakko siirtyä myös perinteisestä rahoituksesta kryptorahoitukseen. Sijoitussummat kryptopuolella olivat verrattain pieniä, ja rahankeruu tapahtui kiertämällä kryptokonferensseja. Niissä Joonatan tapasi krypton avulla vaurastuneita sijoittajia ja kun samat kasvot oli kohdattu riittävän monta kertaa ja Joonatanin tiimi todettu luotettaviksi tekijöiksi, alkoivat sijoittajat kysellä Phaverin kryptolompakon osoitetta. Kaikki ei kuitenkaan sujunut ongelmitta. Phaver kohtasi myös kulttuurisia haasteita syyttelyn, painostuksen ja uhkailun muodossa.Myöskään Shook Digitalin rahoituskierros ei mennyt täysin suunnitellusti, vaikka rahoitusta kerättiinkin perinteisesti oman pääoman ehdoilla. Heti kierroksen alussa eräs sijoittaja jätti term sheetin, mutta se sisälsi muutamia erikoisia ehtoja. Niistä neuvoteltiin kuukauden verran ja kaikki näytti lupaavalta, kunnes sijoittaja yllättäen vetäytyi tarjouksestaan. Sen jälkeen muutkin VC:t alkoivat pudota kierrokselta yksi toisensa jälkeen, ja runway kutistui kuukausista viikoiksi. Ahkeralla myyntityöllä kierros saatiin kuitenkin kasaan ja vielä tuplakokoisena alkuperäiseen minimiin nähden.Jakson lopussa Joonatan jakaa rahoituskierrostensa kokemusten ja niistä jääneiden arpiensa pohjalta kolme tärkeintä oppiaan startupien rahoituksesta.

Tässä jaksossa vieraana on Otto Hilska, Swarmian perustaja ja toimitusjohtaja. Swarmia on ohjelmistokehitystiimien tuottavuusalusta, joka auttaa kehitysjohtajia ja tiimejä tunnistamaan pullonkaulat ja tekemään dataohjattuja päätöksiä.Otto on sarjayrittäjä, joka tunnetaan Nodetan ja Flowdockin perustajana ja Smartly.ion kasvutarinasta. Nyt hän kertoo Swarmian matkasta: miten yritys on kasvanut siemenrahoituksesta merkittäväksi kansainväliseksi toimijaksi, ja mitä 11 miljoonan dollarin Series A -kierroksen taustalla oli.Jaksossa käymme läpi muun muassa, miten vuonna 2021 tehty 5,7m€ Seed-kierros vaikutti kesän 2025 A-kierrokseen, sen ajoitukseen ja edellytyksiin. Kuumana aikana kerätty Seed kun oli varsin kookas kuuden hengen tiimille ja se nosti Swarmian valuaation miehekkäisiin lukemiin. Rahoitusmarkkinoiden muututtua viileämmäksi töitä startupissa piti tehdä kahta kovemmin, että A-kierroksella valuaatio ylitti edellisen ja down-rundilta vältyttiin.Keskustelemme myäs Oton laajasta ja tärkeästä roolista Suomen startup-ekosysteemissä. Otolla työn lisäksi myös vapaa-aika on kulunut startupien parissa ja ekosysteemiä palvellen. Ekosysteemit ovat erinomaisia paikkoja aloitteleville yrittäjille luoda verkostoja muiden perustajien ja myös sijoittajien kanssa.Useiden jaksosta löytyvien syvällisten pohdintojen ja vinkkien lisäksi Otto jakaa kolme parasta oppiaan jakson lopussa. Kun rahaa kerätään, startupin täytyy olla rahoitettava firma. Jos et ole varma että saat rahat kasaan, kierrokselle on turha lähteä. Kun nostat rahoitusta, suunnittele jo seuraava kierros. Kerättävällä rahalla kun pitää saada tuloksia aikaiseksi, jotta seuraava kierros aikanaan nousee. Viimeinen vinkki on perustaja-sijoittaja match, eli tavoitteiden tulee olla yhtenevät menestyksen saavuttamiseksi.

Kunnianhimo, kiire ja ajatus, että nyt mennään, johti Videobotin ensimmäiseen 2,2m€ rahoituskierrokseen. Tässä jaksossa keskustelemme Videobotin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Matias Mäenpään kanssa miten kierros, jota Matias pitää jopa liian suurena, vaikutti Videobotin kehitykseen ja seuraavaan rahoituskierrokseen. Kerätyt miljoonat kun kasvattivat likvidaatiopreferenssin tuomaa kuormaa ja pakottivat suurempaan menestykseen. Ensimmäisen kierroksen suurempi valuaatio nosti myös tulevan toisen kierroksen valuaatiota ja menestymisen taakkaa.Ensimmäinen kierros tuli kasaan parissa viikossa. Kierros kerättiin asiakaspidolla, Videobotilla oli 10 asiakasta ennen Y-tunnusta ja 20 asiakasta ennen pankkitiliä. Viiden kuukauden päästä kaksi ensimmäistä VC:tä rahoittivat koko kierroksen muiden nenän edestä.Toinen kierros vaatikin sitten jo noin 35 VC:n tapaamista. Enää sijoittajille ei riittänyt pelkkä PowerPoint ja visio, vaan tuloksia piti perustella myös toteutuneiden numeroiden avulla. Ja jos jotkut numerot eivät olleet kohdillaan, sijoittajakeskustelut ohjautuivat siihen, että miten numerot saadaan kohdilleen. Kierros kuitenkin tuli kokoon jouluksi, kuukautta ennen kassan kuivumista. Mukaan 2,8m€ kierrokseen tuli yksi uusi VC Belgiasta vanhojen kahden VC:n lisäksi. Sen verran kierros otti koville, että kierroksen synkimpinä hetkinä Matias kaipaili neuvonantajasta kaveria kierroksen kokoamiseen. Myös bisnes kärsi avun puuttumisesta fokuksen ja energian mennessä kierroksen keräämiseen.Kun kierrokset on käyty läpi, siirrymme keskustelemaan Matiaksen enkelisijoitustaustasta ja sen antamista opeista founderille. Matias kertoo, kuinka pitchasi sijoittajalle Videobotin tarinaa saatujen oppien perusteella, mutta tuli tavallaan pelästyttäneeksi VC:den assosiaatit. Partnerit onneksi rakastivat tapaa ja Matias erottui edukseen muista foundereista.Jakson lopussa vielä Matiaksen kolme muuta vinkkiä foundereille rahoituksen nostamiseksi.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa vieraana on Cronvallin perustaja ja toimitusjohtaja Walter Masalin. Cronvall rakentaa teollisuuden ja rakentamisen hankintoihin digitaalista alustaa, jonka tavoitteena on tehdä ostamisesta läpinäkyvämpää, nopeampaa ja tehokkaampaa. Cronvall julkisti marraskuussa 2025 3,9m€ rahoituskierroksen, sijoittajina Greencode Ventures, Stephen Industries ja Innovestor.Jakson teemana on kuitenkin Walterin kokemukset VC-sijoittajana ja hänen mielenkiintoinen kokemus sekä sijoittamisesta että startupin rakentamisesta. Miten Walter aikaisemmin sijoittajana arvioi perustajia ja mitä oppeja hän on kokemuksistaan ottanut itseensä perustajana? Mikä hänen omassa startupissaan oli hänen omasta mielestään vikana ja miten sijoittajat viasta huolimatta saatiin sijoittamaan yhtiön?Walter tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman startupien rahoituskierroksiin sijoittaja- että perustajakokemustansa kautta. Kokemukset molemmilta puolilta pöytää tarjoavat kokonaisvaltaisemman ymmärryksen miten  rahaa kannatta VC:ltä nostaa.Lopussa Walterin kolme vinkkiä rahoituksen keräämiseksi.

3DBear on toiminut ja kerännyt rahoitusta Euroopassa, USA:ssa ja Intiassa, ollut B2G, B2C ja B2B bisneksessä ja muuttunut yksisarvisen jahtaajasta kameliksi. Yhtiön liiketoimintaa ovat runnelleet koronavirus ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Pivotit ovat seuranneet toisiaan 3DBearin siirryttyä 3D-printtauksesta AR:ään (augmented reality), sosiaalisen median alustaksi ja simulaatioihin.Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa 3DBearin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Jussi Kajala avaa 3DBearin vaiherikasta matkaa ja sen rahoittamista. Ensimmäisen enkelikierroksen jälkeen silloinen kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Kristo Lehtonen nosti startupilleen nopeasti rahaa Yhdysvailloista. Koronan suljettua USAn markkinan yhtiö haki M4E (media for equity) rahoituksen Intiasta Intian markkinoille laajentumista varten. Venäjän hyökkäys Ukrainaan käänsi kuitenkin sijoittajien mielet voittojen kannalle, missä 3DBearin Intian bisnes ei mitenkään pysynyt mukana. Auringon laskettua Intiaan nosti 3DBear taas rahoitustaan Suomesta. Mukaan simulaatiobisneksen rahoittajiksi lähtivät  Eco-Innovation and Sustainability Oy, Gorilla Capital ja Infinit Capital.Jaksossa keskustelemme Jussin kanssa miten vanhat sijoittajat pidetään mukana, kun yhtiö pivotoi markkinoilta, bisneksistä ja bisnesmalleista toiseen. Miten uusia sijoittajia saadaan mukaan, kun vanhoista sijoittajista osa jää kierrosten ulkopuolelle? Ja miten perustaja huomaa omien rahoittajakontaktiensa olevan väärät, kun yksisarvinen vaihtuu kameliksi?Lopussa vielä Jussin vinkit rahoituskierroksille!

Kolmas kerta toden sanoo tai ainakin edellisten kertojen oppi tekee kaikesta helpompaa, niin myös rahoituskierroksista. Näin oli ainakin Onego Bion Maija Itkosella hänen kerätessä ensimmäistä rahoitusta Onego Biolle. 10 miljoonan euron kierros nousi helposti, sillä VTT:n tutkimushankkeen vaihtuessa yritykseksi, paikalla oli jo Agronomics Limited rahoitusta tarjoamassa kelpo ehdoilla.Maijaa auttoi kierroksella Onego Bion innovaation koko ja laatu sekä Maijan aikaisemmat kokemukset startupien rakentamisesta kasvattamisesta, rahoituksen keräämisestä ja startupien exiteistä. Maija kun on ollut perustajana Powerkississä ja Gold&Green Foodsissa, joka paremmin tunnetaan Nyhtökaurastaan.Onego Bion seuraava kierros vuonna 2024 oli kuitenkin vaikeampi, sillä sijoittajat olivat hylänneet Food Techin sijoituskohteena. Aikaa 40 miljoonan euron kierroksen kokoamiseen meni kuusi kuukautta aiottua enemmän. Asiaa ei auttanut eikä nopeuttanut rahojen käyttäminen tehdasinvestointeihin, sillä perinteisesti VC:t karttavat pääomavaltaisia yrityksiä.Jaksossa keskustelemme Maijan kanssa hänen opeistaan rahoituskierroksilta, Food Techin muuttuneesta sijoittajaympäristöstä, miten muotoilija näkee startupien rakentamisen ja tuleeko founderille uni silmään yöllä, kun rahoituksen nostaminen kestää ja kestää.

Moni startup-keskustelu keskittyy kasvukäyriin, kierrosten kokoihin ja arvostuksiin. Mutta mitä tapahtuu ennen kuin nämä luvut ovat olemassa? Kun yhtiötä vasta rakennetaan, strategia hakee muotoaan ja rahoituspäätökset määrittävät tulevien vuosien liikkumavaran?Tässä Rahoituskierros-podin jaksossa vieraana on Olavi Lumme, LUMRAn perustaja ja toimitusjohtaja. Keskustelu pureutuu siihen, millaista on rakentaa yritystä ja rahoituskierrosta tilanteessa, jossa markkina on vasta muotoutumassa ja oikeiden päätösten merkitys korostuu varhaisessa vaiheessa.Jakson ytimessä on rahoitus. Miten rahoituskierroksia kannattaa lähestyä, millaisia signaaleja sijoittajat etsivät ja miten perustaja voi yhdistää pitkän aikavälin vision uskottavaan etenemiseen. Puhumme myös siitä, miten rahoitus vaikuttaa strategisiin valintoihin, fokukseen ja siihen, kenelle yhtiö lopulta rakentuu, asiakkaille, sijoittajille vai molemmille.Olavi jakaa avoimesti havaintoja yrittäjän näkökulmasta. Mikä rahoituskeskusteluissa yllättää, missä kohtaa perustajat usein aliarvioivat valintojen seuraukset ja miksi kaikki raha ei ole samanarvoista, vaikka ehdot näyttäisivät paperilla hyviltä.Jakso sopii erityisesti perustajille, jotka ovat valmistautumassa ensimmäisiin tai seuraaviin rahoituskierroksiin, jotka haluavat ymmärtää rahoituksen vaikutuksen yrityksen todelliseen rakentamiseen.

Raising hundreds of millions euros for technology that won’t fully mature for years requires a very special playbook. So how do you finance a quantum computing company when timelines are long, capital intensity is extreme, and technical risk is unavoidable?In this episode of Rahoituskierros, we speak with Jan Goetz, Co-Founder and CEO of IQM Quantum Computers, one of Europe’s most successful deep tech scale-ups and a rare example of a quantum hardware company that has raised multiple large funding rounds in Europe.This conversation focuses on how IQM has financed its journey from early scientific origins to later-stage growth rounds backed by international venture capital, strategic investors, and public funding. Jan breaks down how different funding rounds were structured, how investor expectations evolved over time, and what founders need to understand when raising capital for frontier technologies with long development cycles.A key part of IQM’s story is the Finnish deep tech ecosystem behind it. We discuss the role of early institutional support from Tesi, collaboration with VTT Technical Research Centre of Finland, and the importance of committed Finnish investors Maki.vc and OpenOcean VC who were willing to fund highly ambitious technology long before it was fashionable or easy to underwrite. Jan shares why this ecosystem-level credibility mattered in attracting international capital and how national long-term players can fundamentally change a company’s financing trajectory.We discuss how to communicate progress to investors when revenue is not the primary metric, how to balance dilution, control, and strategic alignment, and why deep tech fundraising requires a fundamentally different mindset compared to software or consumer startups. Jan also shares candid lessons on investor selection, the importance of an eco-system, and maintaining credibility over multi-year fundraising journeys.This episode is particularly relevant for founders, investors, and board members interested in deep tech, hardware, and capital-intensive businesses and for anyone looking to understand how large, conviction-driven funding rounds are built when the payoff lies far beyond the next quarter.

Miltä tuntuu lähteä hakemaan rahaa, kun et oikein edes tiedä, mitä olet tekemässä ja enkelisijoittajat vastaavat hiljaisuudella tai murskaavalla palautteella? Tässä Rahoituskierros-jaksossa Expanlyn perustaja Michael Ovitz kertoo kierroksesta, joka aloitettiin tiimin rakentamiseksi ja päätyi oppitunniksi siitä, miten tarina, social proof ja pitchi oikeasti rakennetaan.Alun kylmät kontaktit, “ei fundable” -leima ja VC-tapaamisten niukkuus pakottivat takaisin piirustuspöydän ääreen: mikä on meidän narratiivi, GTM-strategia ja kumppaniverkosto? Kaikki muuttui, kun mukaan saatiin Expanlystä innostunut enkeli Janne Korpela. Sen jälkeen kierroksen dynamiikka kääntyi ja muutamassa viikossa sijoittajat jo pitchasivat itseään Expanlylle.Jaksossa puretaan enkelikylmäkontaktoinnin masokismi, tunteita herättävän deckin resepti, enkelien ja VC:iden täysin erilaiset kysymykset sekä se, miten pää kestää, kun epäonnistumisen mahdollisuutta ei voi laskea mieleen. Lopuksi Michael kiteyttää, mistä hän toivoisi jokaisen ensimmäistä kierrostaan suunnittelevan founderin saavan apua kierrokseen.

Volare on syväteknologiayritys, joka muuttaa elintarviketuotannon ja maatalouden sivuvirtoja korkealaatuiseksi rehuproteiiniksi, erikoisöljyksi ja lannoiteraaka-aineiksi mustasotilaskärpäsen toukkien avulla. Kiertotaloudelle ominainen pääomaintensiivinen teollinen tuotanto ja jokainen tehdas vaativat kerta toisensa jälkeen entistä isompaa pääomaa.  Kasvavia pääomia ei kuitenkaan kerätä ilman vielä vakuuttavampaa kaupallista näyttöä.Tässä jaksossa Volaren kaupallinen johtaja ja toukokuun 26 miljoonan euron kierroksen jälkeen toimitusjohtajaksi noussut Jarna Hyvönen avaa, miten asiakaslähtöisyys, pääomatehokkuus ja toteutuksen nopeus loivat yhtiölle eräänlaisen flywheelin, jolla eksponentiaalisesti kasvavat pääomat kerättiin. Jatkuva keskustelu asiakkaiden kanssa, syvä asiakasymmärrys ja tuotteiden räätälöinti todellisten tarpeiden mukaan loivat pohjan ensimmäisille aiesopimuksille. Pääomatehokas tekeminen ja nopea toteutus puolestaan mahdollistivat sen, että jokaisella kierroksella voitiin näyttää seuraava konkreettinen askel: toimiva demolaitos, viranomaisluvat, kuluttajatuotteet markkinoilla ja lopulta sitovat off-take-sopimukset.Käymme läpi, millaista kaupallista todistusaineistoa eri kierroksilla tarvittiin ja miten ”oikea sijoittaja oikeaan vaiheeseen” löytyi siemenkierrokselta 26 miljoonan euron yhdistelmärahoitukseen. Jaksosta saat konkreettisen mallin siihen, miten pre-revenue deeptech-yhtiö voi tehdä myynnistä ja intensiivisestä asiakastyöstä rahoituskierrostensa selkärangan kasvavaan rahoitukseen: jokainen testi, asiakaskokemus ja sopimus vähentää rahoittajan riskiä, kiihdyttää flywheeliä ja tuo seuraavan koon tehtaan askeleen lähemmäs todellisuutta.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa vieraana on Miki Kuusi ja jaksossa syvennytään Woltin rahoituskierroksiin ja DoorDash-fuusioon kolmen teeman kautta: Paine ja ahdistus, miten pitää pää kasassa äärettömän paineen alla?Luottamus, miten se säilytetään kun intressit eroavat rahoituskierroksilla?Peli ja peliteoria, miten noustaan mestaruusliigaan rahoitus- ja exit-neuvotteluissa?Jaksossa Miki avaa, miksi toimitusjohtajan tärkein tehtävä on pitää oma päänsä kasassa, miksi ongelmia ei koskaan kannata kantaa yksin ja miksi tämä laji on “skitsofeenisen masokistinen”. Puhumme founderina olemisen hinnasta, mielenrauhasta, älyttömän uskon merkityksestä silloin, kun kukaan muu ei enää näe jatkamisessa järkeä, sekä siitä, miten inhimillinen kustannus pakottaa founderit kantamaan vastuun siitä, että homman on vain pakko toimia. Mittaamme luottamusta tilanteissa, joissa rahoituskierrokset ja exit-neuvottelut repivät sijoittajien ja founderien intressejä eri suuntiin: kahdenlaiset sijoittajat, lyhytnäköiset ja kauaskantoiset rahoitusehdot, kolhut, jotka on pakko saada ulos systeemistä, jotta voi jatkaa eteenpäin. Ja lopulta mennään peliin ja peliteoriaan käytännössä: kahdenlaiset kierrokset, kilpailun luominen rahoituskierroksilla sijoittajien välille, miksi rundi kannattaa aloittaa pienellä pyynnöllä ja miten rahoituskierrosten mestaruusliigaan oikeasti noustaan.

Fadumo Ali perusti terveydenhuollon ammattilaisia välittävän Hoiwan ollessaan vielä itse hoitajana toisen työnantajan palveluksessa. Koronan sulkiessa yhteiskuntaa jäi vastaperustetulle yritykselle vain pino laskuja. Laskuista selviytyäkseen Fadumo teki töitä oman yrityksensä kautta vapaa-aikanaan. Laskuista ylimääräiset rahat Fadumo säästi pääomaksi myöhempää kasvua varten.Asiakkaiden ratkaistua rahoituksen, vähitellen Hoiwan kasvun esteeksi muodostui Fadumon päivätyö, joten työ muualla sai jäädä. Hoitajapula siivitti Hoiwan nopeaan kasvuun ja läpinäkyvä ja tehokas toimintatapa teki liiketoiminnasta nopeasti kannattavaa.Nopea kasvu herätti sekä ostajien että rahoittajien kiinnostuksen ja yhteydenottoja alkoi kasaantua Fadumon pöydälle. Fadumo valitsi rahoittajat, sillä raha ei ollut Fadumon motivaatio Hoiwan perustamiseen. Rahoituksen saaminen kesti puoli vuotta ja sijoittajiksi valikoitui Nordia Management ja Trado Capital. Sijoittajia houkutteli Hoiwan tiimi, teknologia ja tapa tehdä asioita.Nyt Hoiwa siirtyy seuraavaan vaiheeseen julkistettuaan Aurora Solutionsin, joka tarjoaa softaratkaisun kokonaisvaltaisen henkilöstöhallintoon. Skaalautuva softa on houkutellut jo uusien sijoittajien yhteydenottoja Fadumolle. Kuuntele jaksosta, miten Fadumo aikoo seuraavat rahoituskierrokset järjestää. Samalla kuulet Fadumon tärkeimmät vinkit muille foundereille sijoittajien rahan keräämiseksi.

ONEiO:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Juha Berghäll on kokenut yrittäjyyden koko kirjon; visioista kriiseihin ja sieltä uuteen nousuun. Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa Juha kertoo, miten rohkeus tehdä asiat paremmin vei integraatioautomaatiota uudistavan ONEiO:n lopulta 8 miljoonan euron rahoituskierrokseen, johon osallistuivat Bocapja Fairpoint Capital.Matka ei kuitenkaan ollut suoraviivainen. Ensimmäinen kierros tehtiin Saksan markkinoille laajentumisen tueksi, ja Inventure toi yritykseen sekä sijoittajavalidaatiota että uutta ryhtiä tekemiseen. Koronakriisi oli lähellä kaataa yhtiön, mutta Inventuren Sami Lampisen kätilöimä Tesin Venture Bridge korona-rahoitus pitivät valot päällä.Vuonna 2022 ruotsalainen Fairpoint teki ensimmäisen sijoituksensa Suomeen juuri ONEiO:n kautta. Yksityiskohta, joka jäi erityisesti Juhan mieleen, kun sijoittajat konvertoivat kruunut euroiksi.Syyskuussa 2025 ONEiO julkisti 8m€ kierroksen. Kierroksen teki erilaisen aiemmista, kun lead-sijoittaja olikin private equity -taho kasvurahoittajien sijaan. Pääomasijoittaja Bocapin mukaantulo toi mukanaan private equity -maailman ehdot ja uuden vaihteen kasvuun.Juhalla on myös selkeitä oppeja muille perustajille: ajoitus on kaikki kaikessa, liian aikainen kierros syö omistusta, ja ennen kaikkea, sijoittajien kanssa on tärkeää, että arvot ja visio kohtaavat. Tämä jakso on inspiroiva tarina sinnikkäästä yrittäjyydestä ja fiksusta rahoitusstrategiasta.

Kun ensimmäisen päivän myynti ylittää kymmenkertaisesti tavoitteet ja toimitaan pääomia vaativalla alalla, on rahoitusta hankittava jostain ja nopeasti. Startup-yrittäjä turvautuu tietenkin sijoittajien rahaan, sillä alkuvaiheen yritysten rahoitusvaihtoehdot ovat rajalliset.Tässä jaksossa Filip Holm, Reload Vendingin perustaja ja toimitusjohtaja kertoo kolmesta toteuttamastaan rahoituskierroksesta. Ensimmäinen kierros tuli ajankohtaiseksi jo Reloadin alkuvaiheessa, sillä ensimmäisen myyntiautomaatin ostaminen vaati pääomia, joita silloin 18-vuotiaalla Filipillä ei omasta takaa ollut. Suhteiden kautta ensimmäiseksi enkelisijoittajaksi löytyi verkkokaupan konkari Robin Bade (Rahoituskierros-podcast - 26. Robin Bade, eBrands: Ehtojen eksotiikka). Bisneksen kasvaessa rahoituskeskusteluihin mukaan tulivat enkeleiden lisäksi myös family officet ja VC:t. Filip on aina etsinyt sijoittajia, jotka tuovat yritykseen mukaan enemmän kuin vain rahaa.Jaksossa kuulet, miten vasta lukiolainen Filip käynnisti startupinsa, miten kasvu rahoitettiin ja mikä merkitys neuvonantajilla on ollut Realodin kasvattamisessa. Lopussa tietysti myös Filipin vinkit muille yrittäjille sekä yrittäjäksi ryhtymisestä ja rahoituskierroksista.

Startupia voi myös rahoittaa velalla, erityisesti jos toimii kiinteistöalalla ja omistaa kiinteistöjä. Velkaraha toimii toimii toisin kuin sijoittajien antama raha ja myös tavat sen hankkimiseen eroavat oman pääoman ehtoisen rahan hakemisesta.Uusimassa jaksossa Cityvaraston kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Ville Stenroos kertoo Cityvaraston perustamisesta ja sen kasvattamisesta Suomen suurimmaksi valtakunnalliseksi pienvarastoyritykseksi, jolla on 70 toimipistettä. Keskustelemme ensin velkarahoituksesta ja mitä olisi ollut hyvä ymmärtää siitä yrityksen alkumetreillä. Pelkällä velalla Cityvarastoa ei kuitenkaan rakennettu, joten käymme läpi myös yhtiön neljä rahoituskierrosta sijoittajille. Filosofoimme Villen kanssa myös oikeasta velan ja oman pääoman suhteesta ja miten eri kriisit ovat vaikuttaneet velan saantiin.Jaksossa Ville kertoo parhaat oppinsa niin velkarahan kuin oman pääoman keräämiseksi ja käyttämiseksi. Jaksossa selviää, että kun korot nousevat ja vesi laskee, niin kenellä on tsimmarit jalassa. Lopussa lisäksi Villen ajatuksia yrittäjyyden ja yrittäjien tärkeydestä Suomelle ja kasvulle.

Tänään julkistettiin Agate Sensorsin 5,6m€ rahoituskierros. Summa on cocktail sijoittajien ja Business Finlandin rahaa. Kierrokseen sijoittajina osallistuivat Voima Ventures Ja italialainen LIFTT.Agate Sensorsin takana on pitkä fotoniikan ja nanomateriaalien akateeminen tutkimus, joka yliopistolla huipentui Business Finlandin Research to Business hankkeeseen. Lopputuloksena on ultraminiatyrisoitu hyperspektrisensori, puolijohde, joka mahdollistaa hyperspektritiedon tuomisen pienimpiinkin laitteisiin.Puolijohteet eivät ole arkipäivää sijoittajillekaan, joten rahoituksen nostaminen uudelle yritykselle ei ollut helppoa. Aikaa paloi kaksi vuotta ja palaverit sijoittajien kanssa loppuivat lyhyeen monen asiaa ymmärtämättömän sijoittajan kanssa. Kaikille vain ei ole tuttua, mitä kaikkea vaiheita ja riskejä puolijohteen kehittämiseen liittyy. Kanssaperustaja ja silloinen toimitusjohtaja Mikael Westerludin päivät olivat tunteiden vuoristorataa, kun epätoivo ja toivo vuorottelivat rahoituskierroksen edetessä. Tunteiden vuoristoradasta selvittiin pitämällä tähtäin riittävän kaukana tulevaisuudessa.Jaksossa Mikael myös vertaa aikaisemman startupinsa Origin by Oceanin rahoituksen hankintaa Agate Sensorsin kierrokseen ja pohtii, miten toisen myöhemmän vaiheen vaatimat tehdasinvestoinnit vertautuvat toisen kohtuuttomiin tuotekehityskustannuksiin sijoittajien mielessä. Lopussa vielä öärimmäisen haastavilla rahoituskierroksilla marinoituneen Mikaelin tärkeimmät opit rahoituskierroksista.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa Teemun vieraana on Vaarniin pääsuunnittelija ja kanssaperustaja Miklu Silvanto. Jakso on harvinainen tilaisuus kuulla yrityksen rakentamisesta ja rahoituskierroksista muotoilijan ja taiteilijan näkökulmasta!Miklu kertoo ainutlaatuisesta matkastaan Applen tuotesuunnittelijasta yrittäjäksi, jonka intohimona on suunnitella "makeita yrityksiä". Hän jakaa kokemuksiaan perustamansa Vaarniin rahoituskierroksista, jotka erovat useiden muiden startupien kierroksista, sillä Vaarnii toimii huonekalualalla. Kuulet, miten ensimmäinen enkelikierros kerättiin näyttämällä konkreettista huonekalumallistoa Artekin myymälässä. Valmiit tuotteet ja yksi Helsingin parhaimmista huonekaluliikkeistä lanseeraupaikkana antoivat uskomattoman uskottavuuden ja kansainvälistä huomiota heti alussa.Opit, miksi vaihtovelkakirjalainat (VVK) ovat olleet keskeinen, joustava instrumentti Vaarniille, mahdollistaen muotoilun huippuvaikuttajien mukaan saamisen pienemmillä sijoituksilla ja silti suurien sijoittajien mukaan saannin. Miklu paljastaa myös, miten he onnistuivat nostamaan rahoitusta ruotsalaiselta pääomasijoittajalta omilla ehdoillaan, korostaen, että ehdot ovat aina valuaatiota ja nostettua rahamäärää tärkeämmät.Tule kuulemaan, miten taiteilijana voi innostaa sijoittajia maalaamalla kuvan paremmasta tulevaisuudesta tehokkaammin ja miten luovuus ja kurinalainen toteutus yhdistyvät menestyksekkäässä rahoituksen keräämisessä!

Miltä tuntuu, kun rahoituskierros vie kaiken ajan, energian ja ajatukset? Tässä jaksossa Invenin toimitusjohtaja Niilo Pirttijärvi kertoo suoraan, miten täysillä vedetty 11,2m€ rahoituskierros eteni. Etenemistä auttoi vahva tahto ja tekemisen meininki, joka sai sijoittajat uskomaan, että Inven kasvaa, rahoitatte te tätä tai ette. Kun lead-sijoittaja löytyi, muutkin lähtivät mukaan. Sitä ennen stressiä nosti vanha totuus, että kielteiset päätökset tulevat nopeasti, mutta sijoituspäätökset vievät aikaa.Niilo avaa, miksi relationship voi olla sijoittajalle tärkeämpi kuin ARR ja miksi tärkein asia sijoittajassa on lopulta se, että hän antaa lisää rahaa. Kuulemme myös, miten rahoituskierros muutti johtajuutta, hetkesi huonoon suuntaan. Ja mitä tehdä, kun metriikat ovat huipussaan, mutta silti rahoituksen saaminen tuntuu mahdottomalta.Jos haluat ymmärtää rahoituskierrosten todellisen dynamiikan ja inhimilliset puolet, tämä jakso kannattaa kuunnella.

Tässä jaksossa Solar Foodsin kanssaperustaja ja hallituksen jäsen Pasi Vainikka kertoo, miten startup, joka kehittää ruokaa ilmasta, päätyi Helsingin pörssiin. Ja miksi se ei ollut välttämättä alun perin suunniteltu reitti.Keskustelussa syvennytään erityisesti siihen, miten viime vuosien muutos rahoitusmarkkinoilla teki alkuvaiheen riskisijoittajille käytännössä mahdottomaksi sijoittaa fyysisiin tuotantolaitteisiin. Miten rakennetaan teollinen yhtiö tilanteessa, jossa sijoittajat suosivat softaa ja nopeita tuottoja?Jakso tarjoaa rehellisen ja konkreettisen näkymän DeepTech-rahoitukseen, listautumisen taustalla vaikuttaneisiin voimiin ja siihen, mitä kaikkea listalle pääseminen Solar Foodsilta vaati.Lopussa Pasin vinkit foundereille rahoituksen varmistamiseksi.

Mehiläisen 2,6 miljardin rahoituskierros on kooltaan Suomen ennätys. Kierros on jopa niin iso, että se on suurempi kuin kaikki  2023 tehdyt rahoituskierrokset. Tässä jaksossa Mehiläisen toimitusjohtaja ja Mediverkon perustaja Janne-Olli Järvenpää kertoo valtavasta työstä kierroksen aikaansaamiseksi ja kierrosta edeltäneistä kahdestakymmenestä vuodesta yrittäjänä, jotka kierroksen osaltaan mahdollistivat.Kierroksen aikaansaaminen vei 18 kuukautta ja mukana oli lähes 100 neuvonantajaa. Vaikka rahoituskierroksen ja sillä rahoitetun yrityskaupan osapuolet olivatkin entuudestaan toisilleen tuttuja, tuli kaikkien täyttää huolellisuusvelvoitteensa ja suorittaa tarpeelliset due diligence -tarkastelunsa, mikä vei aikaa. Tällä kertaa toimitusjohtaja myös itse oli paikalla koko projektin ajan, eikä karannut luvatta kierroksen aikana Afrikkaan tai Alpeille 😎Lopussa Janne-Ollin vinkit pääomasijoittajien osaamisen hyödyntämisestä ja kasvun vauhdittamisesta suomalaisissa yhtiöissä.

Jaakko Kaminen on jo rahoituskierrosten konkari, olihan SuperGroundin kevään kierros Jaakolle jo viides rahoituskierros. Aikaisemmat kierroksensa hän on tehnyt Woodlyssa, joiden vaiheista löytyy tarkka selustus tämän podin ensimmäisestä jaksosta.Vaikeutunut markkinatilanne ja rahahanojen tyrehtyminen pidensi rahoituskierroksen keston lähes vuoden mittaiseksi. Haasteena oli löytää sopiva sijoittaja. Kierroksen alussa kontaktoidut sijoittajat kertoivat jättävänsä foodtech-sijoitukset väliin. Kun sitten lähestyttiin foodtech-sijoittajia, totesivat he, että he eivät sijoita ruokaan. 2,5m€ kierroksesta tulikin ahkeruusharjoitus ja lopulta sopiva sijoittaja löytyi Irlannista yli 200 kontaktoidun sijoittajan joukosta. Hatch Bluen Blue Revolution Fund merkitsi lopulta koko kierroksen.Kierroksen kestoa pidensi myös Hatch Bluen tarkka DD. Enkeli- ja family office -sijoittajiin verrattuna DD oli tarkka ja syväluotaava ja jokainen yksityiskohta käytiin sijoittajan ja neuvonantajien kanssa läpi ainakin kahdesti. Ehtojen neuvottelun ja uuden osakassopimuksen jälkeen kierros kuitenkin saatiin maaliin. Jaakon uutena neuvona rahoitusta kerääville foudereille onkin, ensimmäisen jakson neuvojen lisäksi, että ei saa antaa periksi. Niin kauan kun tekeminen ei pysähdy, niin aina on toivoa.

Yli kuuden miljoonan oman pääoman rahoituskierros ja lisänä 2 miljoonan laina on aina juhlinnan aihe startupin perustajille. Erityisesti silloin kun kyseessä on jo kuudes yritys, kun edelliset viisi ovat epäonnistuneet. Jaksossa Keto Softwaren toimitusjohtaja Veijo Hytti kertoo radikaalin rehellisesti miksi osassa kierroksista epäonistuttiin ja miksi vihdoin ja viimein lykästi.2024 Slushissa julkistettuun Keto Softwaren kierrokseen lähtivät mukaan Emerald Technology Ventures, Greencode Ventures, Sinituote ja Trauma Holding. Pääsyynä sijoittajakonsortion syntyyn oli vahva yhteys ja visio tulevasta. Sijoittajat ovat tuoneet mukanaan myös apuja erityisesti myyntiin sekä nostaneet merkittävästi startupin tavoitetasoa.Jakson lopussa Veijon vinkit onnistuneisiin rahoituskierroksiin.

Vuonna 2019 perustettu Norolan Artisanlures keräsi ensimmäisen enkelisijoituksensa FiBANin kautta vuonna 2022. Rahoituskierros kesti noin puoli vuotta ja mahdollistui konkreettisella myyntinäytöllä sekä todennetulla kasvupolulla. Yrityksen investment story perustui selkeään kasvuun ja kansainvälistymiseen. Ensimmäisellä kierroksella mukaan lähti viisi bisnesenkeliä, joilta edellytettiin erityisesti osaamista kansainvälisen kasvun tekemisestä.Norolanin perustaja Jyrki Kasanen kertoo jaksossa, miten raskasta ensimmäinen kierros oli, kun rahoituskierroksen terminologia piti opetalla sanakirjasta ja prosessit olivat ensikertalaiselle uusia. Rauskaudesta huolimatta prosessi oli kuitenkin erittäin opettavainen. FiBANin ammattimainen malli tarjosi hyvän pohjan tuleville kierroksille. Jyrki jakaa jaksossa myös keskeisimmät opit rahoituskierroksiltaan: konkretia, data ja avoin vuoropuhelu rahoittajien kanssa.

Aina ei startupille tarvitse hakea rahaa. Sen kun voi kasvattaa myös kengännauhabudjetilla. Tässä jatkossa keskustelun Teemu Raitaluodon, Markettailorin ja AIContentfyn perustajan kanssa kuinka startup rakennetaan bootstrappaamalla.Teemulla on jo toinen startup kasvamassa ilman sijoittajien rahaa ja hän on kirjoittanut kahdeksan kohdan listan tilanteista, joissa bootstrapattu startup on omiaan, sijoittajarahoituksen sijaan. Käymme jaksossa Teemun listan läpi kohta kohdalta, minkä jälkeen siirrymme teorioista käytäntöön eli miten AIContentfyn matka on sujunut ilman sijoittajien rahaa.Vaikka Teemu ei ole AIContentfylle rahaa kerännyt, on sen liikevaihto jo yli miljoona euroa. Eikä rahan puute ole kasvuvauhtia haitannut, sillä Teemu ennustaa liikevaihdon kasvavan tuplaksi seuraavien kuukausien aikana. Lopussa Teemun vinkki foundereille startup-rahoituksesta.

Tässä Rahoituskierros-podissa sukelletaan lisätyn todellisuuden ytimeen, kun vieraaksi saapuu Tero Sarkkinen, Basemarkin perustaja ja toimitusjohtaja.Mutta miten tällaiselle high tech -firmalle kerätään rahoitusta? Ja millaista sijoittajaa tällainen matka kaipaa rinnalleen? Tero kertoo suoraan, mitä heidän rahoituskierroksillaan on tapahtunut – mitkä asiat vakuuttivat sijoittajat, ja missä kohtaa oli vaikeampaa.Puhutaan myös siitä, miksi hyvä sijoittaja tuo pöytään paljon muutakin kuin pelkän shekin. Miten heitä kannattaa lähestyä, miten suhdetta rakennetaan, ja mitä arvoa oikeanlainen tuki tuo yhtiöissä, joissa kaupallistaminen voi kestää vuosia.Jos haluat ymmärtää, millaista on hakea kasvurahoitusta vaativaan teknologiaan – ja miten homma oikeasti toimii kulissien takana – tämä jakso kannattaa ottaa kuunteluun.

Tässä jaksossa Rahoituskierros-podcastissa sukellamme terveysteknologian maailmaan yhdessä Laura Vernen kanssa, joka on yksi Lola&Lykke-startupin perustajista. Tämä yritys on noussut nopeasti tunnetuksi älykkäistä ja käytännöllisistä ratkaisuistaan äideille – mutta miten he onnistuivat vakuuttamaan sijoittajat ja saamaan rahoitusta kasvuun?Laura kertoo suoraan ja rehellisesti, millaista on neuvotella sijoittajien kanssa, millaisia haasteita rahoituskierroksilla on tullut vastaan ja miten niistä on selvitty. Lisäksi puhutaan siitä, miksi rahoituksen hankkiminen ei ole vain sijoittajien kontaktoimisesta kiinni, vaan myös tarinasta, tiimistä ja strategisista valinnoista.Jos haaveilet oman yrityksen kasvattamisesta tai haluat tietää, miten sijoittajat ajattelevat, tämä jakso on täynnä konkreettisia vinkkejä ja inspiraatiota.

Alku aina hankalaa, erityisesti startup-rahoitusta kerätessä. Vaikka Enfucen ensimmäiset vuodet rahoitettiinkin asiakkaiden rahoilla, vaati kovempi kasvu ulkopuolista rahoitusta. Ensimmäisen kierroksen haasteista huolimatta apu löytyi lainarahasta, oman pääoman ehtoisen rahan jäädessä vielä silloin nostamatta.Pankkien kovenanttien painaessa päälle ja kasvun kiihtyessä, oli myäs omaa pääomaa saatava. Sitä löytyi onneksi  Maki.vc:stä, jonka LP Tencent osallistui Enfucen myöhemmälle kierrokselle. Laaja sijoittajien kontaktointi aikaisemmilla kierroksilla alkoi kantaa hedelmää, kun yhtiö 2021 keräsi 45m€ rahoituskierrosta. Pöydällä oli nopeasti kuusi term sheetiä, joista sijoittajaksi valikoitui Vitruvian Partners Lontoosta.Jaksossa Enfucen kanssatoimitusjohtaja ja -perustaja Monika Liikamaa kertoo, miten yhtiö keräsi kaiken kaikkiaan 68,5m€ sijoittajilta.

Startupin rahoituskierroksella päänvaivaa voi aiheuttaa valuaation lisäksi myös sijoittajien muut ehdot. Sijoittajien itselleen vaatimat etuoikeudet kun saattavat saada myöhemmin asiat sekaisin muiden sijoittajien, perustajien ja työntekijöiden välillä. Pahimmillaan joku jää nuolemaan näppejään. Jaksossa keskustelen eBrandsin perustaja ja toimitusjohtaja Robin Baden kanssa eBrandsille tekemästämme 7,5m€ rahoituskierroksesta. Kierroksella hylättiin monta term sheetiä juuri sijoittajien ehtojen vuoksi, vaikka valuaatio niissä miellyttikin yhtiön omistajia. Kuuntele jaksosta, mikä ehdoissa hiersi ja miltä perustajasta tuntui hylätä sijoitustarjous ja sen tuomat rahat ilman tietoa tulevasta.

Solutuotantoteknologiastartup BIONTO keräsi syyskuussa neljän miljoonan euron rahoituksen Korpi Capitalilta, ilman foundereiden aikaisempaa kokemusta rahoituskierroksista. Kierroksen kokoon saamisessa auttoi joukko neuvonantajia, joita ilman kierrosta ei oltaisi saatu kerättyä. Jaksossa BIONTOn perustaja ja toimitusjohtaja Terhi Puranen kertoo, miksi päätyi käyttämään neuvonantajia rahoituskierroksen valmistelussa ja toteuttamisessa. Ammattimaisesta lähestymistavasta huolimatta sijoittajatapaamisissa kaikki paitsi yhtiön teknologiaosaaminen haastettiin. Terhi koki keskustelut sijoittajien kanssa oppimiskokemuksena. Oikea sijoittaja kierrokselle löytyi molemmin puolisen kiinnostuksen ja arvokeskustelujen kautta.

Pohjois-karjalainen yrittäjä Janne Hietala kertoo jaksossa Kelluun vuonna 2024 toteutetusta 3,5m€ rahoituskierroksesta, jossa Teemu toimi neuvonantaja. Jaksossa keskustelemme rahoituskierrokseen valmistautumisesta ja sijoittajien kanssa kommunikoimisesta. Kuulet, kuinka Kelluun investment story luotiin, miten sijoittajatapaamisiin valmistauduttiin ja kuinka sijoittajatapaamisten luonne vaihteli riippuen siitä, tapasimmeko kotimaisia vai ulkomaisia sijoittajia.Jakossa Janne kertoo myös oman yrittäjätarinansa ja miten rakentaa yritystä Joensuussa, jossa rahoitusmahdollisuudet ovat isompien kylien vastaavia heikommat. Jakson lopussa vielä Jannen vinkit rahoituksen keräämisestä startupille.

Alkuvaiheen nopeasti kasvava ja kehittyvät startup tarvitsee aika ajoin lisää rahoitusta jatkaakseen matkaansa. Tässä jaksossa pureudumme Clouderin kanssaperustajan ja Chief Operating Officerin Emma Grönlundin kanssa kansainvälisten seed-sijoittajien maailmaan ja siihen, miten rakennetaan onnistunut rahoituskierros. Käymme läpi, miten tärkeää on kertoa vahva tarina toimivasta tiimistä ja tuotteesta, sekä miksi ajoissa liikkeelle lähteminen on avainasemassa – rahoituksen kerääminen vie aikaa! Pohdimme myös, tuovatko ulkomaiset sijoittajat pelkkää pääomaa vai aidosti lisäarvoa esimerkiksi kansainvälistymiseen. Keskustelemme siitä, kannattaako panostaa suureen määrään sijoittajia vai valikoituihin kontakteihin, ja kuinka sijoittajien kanssa neuvoteltavat ehdot muotoutuvat – päättääkö founderi vai markkina? Vinkkinään Emma korostaa oikean sijoittajan valintaa. On tärkeää löytää sijoittaja, joka ymmärtää yrittäjän arkea ja osaa tukea startupin kasvua.

Tero-Pekka Alastalon Avenue Biosciences julkaisi lokakuussa 2,3 miljoonan euron rahoituskierroksen. Rahoituskierros oli erityisesti alussa kuin “turpaan ottamista”, sillä sijoittajat kieltäytyivät sijoituksesta kuka milläkin perusteella. Onneksi yhtiön kanssaperustaja ja toimitusjohtaja ei ollut ensimmäistä kertaa rahaa keräämässä, vaan Tero-Pekan aikaisemmat kokemukset startup-rahoituksesta Blueprint Geneticsissä ja CardioSignalissa auttoivat kierroksen kokoamisessa. Jaksossa Tero-Pekka paljastaa itselleen käänteentekevän pitchaus-koulun. Jaksossa selviävät myös erot ja yhtenevyydet amerikkalaisten ja eurooppalaisten sijoittajien välillä sekä  se, miten neuvottelut yliopistojen kanssa tiede-spinouteista sujuivat rapakon molemmin puolin. Lopussa  kuulet Tero-Pekan mietteet siitä, miksi sijoittajien kieltäytyminen kehittää sekä pitchiä että bisnestä. Mitä kanveesista nouseminen vaatii nöyryyden ja radikaalien muutosten lisäksi? Miksi jokaisen founderin tulisi hakea startupilleen maksimaalinen määrä palautetta.? Ja aivan lopuksi vielä onko sijoittajan “ei” aina “ei”?

Kun kyseessä on terveysteknologian startup, jossa hardware näyttelee isoa osaa, voisi kuvitella rahoituksen nostamisen olevan vaikeaa ja aikaa vievää. Terveysteknologia kun on varsin reguloitua ja siksi aikaavievää kehittää ja hardwareen sijoittaa vain kourallinen sijoittajia. Podcast-isännän ennakkoluuloista huolimatta CurifyLabsin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Charlotta Topelius on elävä esimerkki founderista, joka ei turhaa aikaa rahan keräämiseen kuluttanut. Charlotta on prosessinsa ansiosta ja momentumia ylläpitämällä kerännyt kaikki CurifyLabsin kierrokset vain muutamassa kuukaudessa. Kerran jopa isosti raskaana ollessaan. Jaksossa Charlotta kertoo myös miten nosti EIC:n 2,5m€ tuen startupilleen ja mitä tuen saaminen vaati. Lopussa vielä Charlottan vinkit sijoittajan löytämiseksi ja valitsemiseksi.

Tässä Rahoituskierros-podcastin jaksossa keskustelemme Mårten Mickosin kanssa startupien pitch deckeistä, eli sijoittajapresentaatioista. Mårten on pitkän linjan yritysten rakentaja, joka on toiminut mm. MatchOn Sportsin, MySQL:n ja HackeOnenin toimitusjohtaja. Uransa aikana Mårten on kerännyt yli 200m€ sijoittajien rahaa edustamilleen startupeille Mårtenin mielestä isoimmat haasteet pitch deckissä liittyvät alkuasetelmaan, jossa founder on mahdollisesti tekemässä vasta ensimmäistä pitch deckiään, kun taas sijoittaja näkee niitä kymmeniä viikossa. Aloittelijan on vaikeaa valita tuhannesta menestykseen vaadittavasta asiasta kymmenen tärkeintä pitch deckiin, joilla vakuuttaa sijoittaja. Deckistä pitää myös huokua samaan aikaa varmuus ja epävarmuus, juuri oikeassa suhteessa. Ja deckistä täytyy löytyä numeeriset ennusteet tulevasta, mutta ei liian tarkasti. Lopussa Mårten jakaa vielä vinkkinsä sijoittajan löytämiseksi ja valitsemiseksi.

Mikä startup-eläin on kameli? Tässä jaksossa Manna Insectin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Ykä Marjanen kertoo mikä on kameli-startup, miten kasvu ja kulujen minimointi tasapainotetaan ja miten löytyvät kameli-filosofiaa fiilistelevät sijoittajat yksisarvissijoittajien joukosta. Kameli-startup on alkuvaiheen yhtiö, jolla on kyky toimia pitkään hyvin vähällä rahoituksella, ilman että yhtiö luopuu voimakkaan kasvun tavoittelusta. Keskustelemme jaksossa kameli-startupien hyvistä ja huonoista puolista sekä miten kameli-startupin johtaminen eroaa perinteisesti rahoitetun startupin johtamisesta niin henkisesti kun operatiivisesti. Jaksossa Ykä kertoo, miksi kokee, että kameli-startupissa kohtalo on omissa käsissä, eikä sijoittajien käsissä. Jaksossa Ykä paljastaa myös rahoitusfantasiansa.

Yleinen totuus startup rahoituksessa on pitää cap table puhtaana ja mahdollisimman lyhyenä. Cap tablessa mukana pidetään vain ne, jotka auttavat aktiivisesti startupia eteenpäin ja rahoittavat sen matkaa nyt ja tulevaisuudessa. Mutta voiko rahoituksen tehdä myös toisin? Timo-Pekka Leinosen Master English ja sen edeltäjä WordDive ovat tehneet 26 rahoituskierrosta ja keränneet 12,8 miljoonaa euroa rahoitusta sijoittajilta. Ja sijoittajia  yhtiössä  on jo 1 357 kappaletta, eli enemmän kuin cleanissa ja meanissa cap tablessa on tapana olla. Kuuntele Master Englishin perustajan ja toimitusjohtajan kertoma tarina Master Englishin rahoittamisesta enkeleiden ja joukkorahoituksen avulla. Jakson lopussa Timo-Pekan vinkit rahoituksen keräämiseksi ja Teemun tarina pensaista, tukkipuista ja startup rahoituksesta.

Rahat ovat loppuneet, eikä seuraavan kuukauden palkkoja pystytä maksamaan ellei rahoituskierrosta saada heti maaliin. Founderin stressitasoja nostaa edessä häämöttävä konkurssi ja mieltä painaa vastuuntunne työntekijöiden hyvinvoinnista, kun palkanmaksu loppuu. Sijoittajien rahat kuitenkin saapuvat ajoissa ja Varjon matka jatkuu, jo toistamiseen. Distance Technologiesin kierrokset ylimerkitään ja rahoitusta tulee nopeammin ja ennemmän kuin suunnitelmissa oli. Founderin stressitasotkin ovat alhaiset, vaikka työpäivät venyvätkin iltakymmeneen.  Jaksossa Urho Konttori, Varjon ja Distance Technologiesin perustaja ja toimitusjohtaja kertoo hengästyttävän tarinan, miten Varjolle kerättiin yli 150m€ rahoitus ja miten 230 päivää vanhalla Distance Technologiesilläkin on takanaan jo kaksi rahoituskierrosta ja yli 12,5m€ nostettua rahoitusta, sekä yksi patentti USAssa. Jaksossa kuulet myös, miten Urho houkutteli rahoittajikseen Lifelinen Venturesin, EQT Venturesin, Atomicon sekä FOV Venturesin, Maki.vc:n ja Google Venturesin, joka teki ensimmäisen sijoituksensa Suomeen. Lopussa vielä Urhon vinkit rahoituksen nostamiseksi startupille.

Seitsemän ensimmäistä vuotta ilman sijoittajien rahoitusta. Asiakkaiden rahoilla käyntiin, NIY Tekesiltä, riskinjakoa toimittajilta, myynti kanavamallin kautta  ja founderit ilman palkkaa. Tässä Heikki Väänäsen, HappyOrNotin perustajan, resepti hardware-startupin käynnistämiseksi. Myynnin kanavamallin tulokset ja halu pitää kontrolli omissa käsissä pitivät sijoittajat loitolla. Jokin kuitenkin muuttui 2017 ja HappyOrNot keräsi seuraavina vuosina sijoittajilta yhteensä 40 miljoonaa taalaa. Rahan myötä sekä nälkä että kasvu kiihtyivät, mutta jotain meni rikki. Ja tuli myös sanomista. Myös onnenonkijoita ilmestyi yhtiön ympärille. Miten kaikki haasteet taklattiin ja mitkä jäivät Heikin opeiksi kahdesta rahoituskierroksesta?

Bitmagic clousasi 3,7 miljoonan euron rahoituskierroksen heinäkuun alussa. Kierros tuli kasaan pikavauhtia sen jälkeen kun yhtiö päätti luopua koko kierroksen keräämisestä. Jaksossa Bitmagicin kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Jani Penttinen kertoo kesäkuussa kasaan laitetun kierroksen vaiheista, paineista saada rahoitus startupille ja onnistumisen tunteesta, kun rahat olivat vihdoin yhtiön tilillä. Käymme läpi mikä sai Korea Investment Partnersin leadaamaan kierroksen pikavauhtia, mistä ehdot kierrokselle tulivat, miten due diligence hoidettiin ja mitä se vaati sekä miksi kierrosta tehtiin kello neljältä yöllä.

Pitäisikö mennä vaan kengännauhabudjetilla vai nostaa sijoittajilta rahaa tekemisen nopeuttamiseksi? Tätä pohti Mairen perustaja ja toimitusjohtaja Otso Laakkonen, perustettuaan kahden sisaruksensa kanssa ennakoivan analytiikan softafirman. Nopeus painoi vaakakupissa enemmän ja Maire nosti 450k€ rahoituskierroksen juuri ennen vappua, vaikka Otson aikaisemmat startupit olikin rahoitettu bootsträppäämällä. Aivan alussa vasemmalla kädellä rahaa kerätessä tuli VC:ltä turpaan ja eitä, mutta kun rahoitusta alettiin keräämään tosissaan, rahoituskierros tuli kasaan parissa kuukaudessa enkeleiden voimin. Mitkä olivat onnistuneen kierroksen tärkeimmät menestystekijät? Ja mitkä olivat kierroksen tärkeimmät opit?

Kun alussa oli vain 3 000 euroa ja pöytä, eikä sijoittajien rahaa milloinkaan nostettu yhtiöön, miten CatchBoxista kasvoi miljoonaliikevaihtoa tekevä yhtiö? Mistä rahat kasvuun kaivettiin, vaikka kasvua rakennettiinkin kengännauhabudjetilla? Entä heräsikö missään vaiheessa matkaa kiusaus käydä sijoittajien taskuilla? Jaksossa CatchBoxin kanssaperustaja Pyry Taanila kertoo kuinka yhtiö palkintorahojen, tukien ja lainarahan avulla kasvoi asiakkaiden rahoilla itsensä rahoittavaksi kasvuyhtiöksi, unohtamatta joukkorahoitusta, jossa osakkeiden sijaan oli kaupan yhtiön tuote. Mukana myös Pyryn pohdinta ulkopuolisten sijoittajien mukaan ottamisesta ja hänen näkemyksensä siitä, millainen vaikutus heillä olisi ollut yhtiön kasvuun.

Miten pysyä coolina, kun samalla viikolla on tapaamiset Andreessen Horowitzin, Google Venturesin, Sequoian, NEAn (New Enterprise Associates) ja General Catalystin kanssa? Mitä jäi käteen tapaamisista Sand Hill Roadilla ja kuka päätyi rahoittamaan BetterDoctoria ja miksi? Jaksossa Ari Tulla, Elon ja BetterDoctorin toimitusjohtaja ja kanssaperustaja, kertoo kokemuksiaan rahoituksen keräämisestä Silicon Valleyssä. Mukana myös aimo annos näkemyksiä Silicon Valleyn enkeleiden ja VC:den toiminnasta markkinoiden myllerryksessä. Lopussa myös Arin vinkit rahoituksen keräämiseksi startupille.

Saavatko pelifirmat Suomesta sijoittajilta rahaa? Entä ulkomaisilta sijoittajilta? Entä miten toimia, kun 5m€ on liian paljon toisille sijoittajille ja liian vähän toisille?  Entä voiko perustajan liian suuri visio karkottaa sijoittajat rahoituskierrokselta? Jaksossa keskustelen Bitmagicin toimitusjohtaja ja kanssaperustaja Jani Penttisen kanssa sijoittajien reaktioista, Suomessa ja maailmalla, rahoitukseen ja Bitmagicin visioon liittyen. Lisäksi keskustelemme aasialaisten, eurooppalaisten ja amerikkalaisten enkelisijoittajien ja VC-sijoittajien eroista ja yhtäläisyyksistä. Lopussa Janin vinkit ja opit rahoituksen keräämiseksi ja kierrosten clousaamiseksi.

Kuinka kerätään rahoitus startupille, kun COVID-19, Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja nousevat korot sekä Silicon Valley Bankin kaatuminen ravistelevat rahoitusmarkkinoita? Jaksossa Bob W.:n kanssaperustaja ja toimitusjohtaja Niko Karstikko jakaa vinkkinsä ja tarinansa yhteensä 70m€ keräämisestä vähintääkin haastavissa markkinaolosuhteissa. Jaksossa kuulet myös muut kierrosten keräämistä häirinneet käänteet sekä toimitusjohtajan tunnot ennen kierrosten clousaamista. Muistelemme myös, miten startup-rahoitus on muuttunut 2010-luvulta, jolloin Niko keräsi rahaa silloiselle startupilleen SportSetterille.

Miten tutkijasta tuli yrittäjä ja miksi? Entä miten IP:t siirtyivät Aalto-yliopistolta NPHarvestiin ja miten ensimmäinen 2,2m€ rahoituskierros kerättiin deeptech startupille? Jaksossa NPHarvestin perustaja ja toimitusjohtaja Juho Uzkurt Kaljunen kertoo oman ja startupinsa tarinan ja miten tuore perheenisä, aloitteleva yrittäjä ja ensimmäisen rahoituskierroksensa kerännyt tutkija navigoi sijoittajien ja startup-rahoituksen maailmassa. Keskustelemme myös mitä Juho odotti kierrokselta ennen siihen ryhtymistä ja miten hänen näkemyksensä rahoituksen hakemisesta muokkautui 200 sijoittajatapaamisessa.

Miten deep tech -startupille kerätään rahaa? Mitä pitää olla valmiina, että sijoittajan lompakko aukeaa? Ja miten julkinen raha auttaa sekä tuotteen tai palvelun myynnissä että sijoittajien mukaan saamisessa? Jaksossa toimitusjohtaja ja kanssaperustaja Vesa Aaltonen kertoo miten keräsi kaksi 250k€ rahoituskierrosta ReFaMolle, vuorovedoin asiakkuuksia kehittämällä ja julkisia rahoitusinstrumentteja hyödyntämällä. Ja miten Business Finlandin uusi Deep Tech Accelerator (DTA) -pilottirahoitusohjelma mahdollisti yhtiön myyntiresurssien kolminkertaistamisen.

Sandra Lounamaa kertoo jaksossa Gubben rahoituskierroksista ja niiden keräämisestä. Miten vanhusten hoivapalvelun sijoitussumma kasvatettiin yhtiön ensimmäisestä 10 000€ sijoituksesta miljooniin euroihin ja miksi 10 miljoonan euron rahoituskierroksesta Gubben kassaan tuli vain 4 miljoonaa? Ja miten suomalaiset, ruotsalaiset ja japanilaiset sijoittajat eroavat Sandran mielestä toisistaan, keiden kanssa ollaan samalla aaltopituudella ja keiden kanssa ajatukset menevät pahiten ristiin? Jakson lopussa Sandran parhaat vinkit rahoituskierrosten tekemiseen.

Reveelin 650k€ kierros saatiin maaliin helmikuussa 2024, ja se oli sekä Reveelin että foundereiden ensimmäinen rahoituskierros. Mitä yhtiön toimitusjohtaja Sebastian Mellblom pohti ennen kierrosta, entä sen jälkeen? Miten kierrokseen valmistauduttiin, kauanko kierroksen nostaminen kesti ja mistä löytyivät sijoittajat?  Kuuntele ensikertalaisen ajatukset ja opit jaksosta. 

Jaksossa HappySignalsin Sami Kallio kertoo sijoitusmarkkinan muutoksesta koronaviruksen ja Ukrainan sodan jälkeen ja miksi hylkäsi kaikki kolme saamaansa term sheetiä vuonna 2023. Sami kertoo myös, mikä on dragon ja investor experience. Ja miksi founderin tulee luopua epäsopivista sijoittajista heti kierroksen alussa. Jaksossa käydään läpi myös HappySignalsin prosessi rahoituskierroksen tehokkaaseen ja ammattimaiseen läpiviemiseen.