Aikakautensa merkittävin taistelu Itämerellä. Lukijana Tommi Korpela

Kustaan sodassa Ruotsi ja Venäjä mittelivät suurvalta-asemasta Itämerellä. Sodan pyörteisiin tempautuneiden ihmisten elämään taistelut toivat epävarmuutta, kauhua ja uhrauksia. Ruotsinsalmen toista meritaistelua pidetään Itämeren merkittävimpänä meritaisteluna. Kymijoen suuhun kerääntyi kesällä 1790 kymmeniä tuhansia sotilaita. Taisteluun osallistui lähes 370 sota-alusta suurista soutufregateista pieniin tykkijolliin. Taistelu päättyi Ruotsin voittoon. Ruotsalaiset menettivät aluksistaan vain kuusi. Venäläisten tappiot olivat valtavat: noin 60 alusta upposi, vallattiin tai poltettiin. Taistelun seurauksena Venäjän laivasto muutti strategiaansa ja keskittyi ketterien ja tehokkaiden tykkipursien rakentamiseen. Niitä voitiin valmistaa nopeasti, ja ne soveltuivat suuria laivoja paremmin Suomenlahden karikkoisille vesille. Sota myös todisti Venäjälle saaristopuolustuksen merkityksen ja johti Ruotsinsalmen linnoituksen ja laivastoaseman perustamiseen. Kun venäläiset ryhtyivät linnoittamaan Kymijokilaaksoa, mallia otettiin Ruotsin suuresta merilinnoituksesta Sveaborgista eli nykyisestä Suomenlinnasta. Ruotsinsalmen linnoitusta rakennettiin, kunnes Suomen sota 1808–1809 muutti sotilaalliset valtasuhteet Itämerellä pysyvästi. Taistelu pohjoisen Itämeren hallinnasta päättyi Ruotsin tappioon, ja Suomi liitettiin Venäjän imperiumiin suuriruhtinaskuntana.