Saari-Kämä: Pitkä kylä Rovaniemen ja Ranuan puolivälissä

Suurin osa Saari‑Kämän kiinteistöistä on rakennettu 1960-luvun alkupuolella asutustiloina, joilla ei enää kuitenkaan harjoiteta maataloutta. Noin 60 asukkaan Saari-Kämä on rakentunut Ranuantien varteen muutaman kilometrin matkalle. Kylässä ei ole kylätaloa, koulua, tarhaa, postia, kauppaa tai muita virallisia palveluja. Ostoksilla käydään Rovaniemellä ja Ranualla.Viimeisen vuosikymmenten aikana väkimäärä on laskenut, kun nuoret ovat muuttaneet muualle – alle 18-vuotiaita kylässä on alle kymmenen. Vapaa-ajan asukkaat tuovat piristystä kylän arkeen.Aina Valmis Kyläradio ry on vuonna 2020 Saari-Kämässä perustettu yhdistys, jonka idea on yksinkertainen: sähkökatkon sattuessa tai kännykkäverkon kaatuessa kyläläisillä on mahdollisuus pitää yhteyttä toisiinsa tavallisten käsiradiopuhelinten avulla. Yhdistys haluaa näin varmistaa, että tiedonkulku toimii ja kylien arki pysyy turvallisena myös poikkeustilanteissa.   Kylällä toimii myös talkoovoimin pyöritettävä Kilvenaavan vesiyhtymä, jonka ansiosta kyläläiset saavat vetensä edullisesti.Saari‑Kämä, Narkaus ja Siika‑Kämä ovat olleet aina tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Narkauksen koulurakennus toimii kylien yhdistäjänä edelleen, vaikka koulutoiminta on siellä jo lakannut. Lähin toimiva koulu sijaitsee tällä hetkellä 20 kilometrin päässä Kivitaipaleessa.Saari‑Kämän luonnonympäristö – metsät, vesistöt ja monipuolinen luonto – on kylän sydän. Metsästys, marjastus ja kalastus ovat merkittäviä yhteisöllisiä ja vapaa-ajan toimintamuotoja. Osa talouksista ansaitsee lisätuloa metsätaloudesta.Haastateltava: Jarmo SaarijärviToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)Kuvateksti: Radioamatööri ja kyläaktiivi Jarmo Saarijärvi