Mitä ne kylillä puhuvat

Kyläkoulu sijaitsee komean kummun päällä. Se on Koskenkylässä monen toiminnan keskus.Pekka Maijala on ollut pitkäaikainen nuorisoseuran puheenjohtaja Koskenkylässä. Kylä ihastutti Pekan perhettä ensinäkemältä ja sieltä löytyi heille koti. Iso kivi, hiihtoa otsalamppujen valossa, 40 metrin juoksukilpailu, lyhyt matka kaupungin keskustaan, tapahtumia ja lasten iloa. Mitä tämä kaikki kertoo Koskenkylästä? Mikä muutos on tapahtunut kylätoiminnassa vuosien saatossa? Mitkä asiat vaikuttivat sählykerhon hiljenemiseen? Mikä saa Pekka Maijalan mielen pulppuamaan ilosta?Yhteisten tapahtumien järjestämiseen tarvitaan innostuksen kipinää ja henkilöä, joka saa toiset mukaan.Tässä jaksossa kuulemme Pekan ajatuksia Koskenkylästä ja pohdintaa kylätoiminnan aktivoimisesta ja ylläpitämisestä.Haastateltava: Pekka MaijalaToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (Maaliskuu 2026)

37 kilometriä Rovaniemen keskustasta Ounasjokea pohjoiseen sijaitseva Marraskosken kylä on levittäytynyt sotien jälkeen laajalle alueelle useammaksi kyläkeskukseksi.  Molemmin puolin jokea sijaitseva Marraskosken kylä on kooltaan pituus- ja leveyssuunnassa noin kahdeksan kilometriä. Kylän asukasluku oli tilastojen mukaan vuoden 2023 lopussa 145 henkilöä, mutta tämän lisäksi alueella on paljon vapaa-ajan asutusta.Marraskosken kyläyhdistys pitää huolen siitä, että kylällä löytyy kaikenlaista tekemistä. Koska kylällä ei ole kevyenliikenteen väylää, kylälle tehdään talvella moottorikelkalla oma kävelyreitti metsään. Kontojärvellä sijaitsevalle uimarannalle on rakennettu pitkä laituri, laavu, vessoja, halkovajoja ja makkaranpaistopaikka.  Haastateltavat (kuvassa): Marraskosken kyläyhdistyksen puheenjohtaja Ilkka Kuusela ja kyläaktiivi Jussi Remsu.Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Ounasjoen varrella sijaitsevassa Meltauksen kylässä asui vuoden 2023 lopussa 124 asukasta. Kylään on matkaa Rovaniemen keskustasta 56 kilometriä. Kylä on rakentunut kymmenen kilometrin matkalle molemmin puolin Ounasjokea. Suurin osa kylän toiminnoista on Ounasjoen länsipuolella, jossa sijaitsevat kyläkauppa, asiamiesposti, polttoaineen jakelupiste, kahvila, kappeli, hautausmaa, laavu ja kylätila. Meltaus on Yläounasjoen alueen palvelukylä, jonne on rakennettu vuonna 2018 monitoimitoimitalo. Alakoulu, päiväkoti ja terveydenhoitajan vastaanotto toimivat monitoimitalossa. Meltausjoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa sijaitsevan kylän historia ulottuu 1600-luvun alkuun saakka. Kalastus, maanviljely, poronhoito ja 1800-luvun puolivälissä rakennettu saha ovat tuoneet kylälle työtä menneinä vuosisatoina. Rovaniemeltä Meltauksen kautta Kittilään kulkeva tie on ollut toiminnassa jo 1870-luvulta lähtien. Ounasjoki ylitettiin aikaisemmin Meltauksen kylän pohjoispuolelta. Lossi alkoi kulkea joen yli 1930-luvulla ja Ounasjoen ylittävä Markkasuvannon silta valmistui vuonna 1955. Silta rakennettiin kaksikaistaiseksi vuonna 1983.Haastateltava: Ville RiskiläToteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)

Rauhallinen Patokosken kylä sijaitsee 48 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilään päin. Vuoden 2023 lopussa kylässä asui 152 ihmistä.Patokosken historia ulottuu aina 1500-luvulle saakka. Ounasjokeen rakennettu lohipato toi kylälle vuosisatojen ajan työtä ja vaurautta, ja juuri tästä patokalastuksesta kylä on saanut nimensä. Uiton yleistyttyä perinteinen pyyntitapa vaihtui verkkokalastukseen, ja lohen nousun päätyttyä patokalastus loppui kokonaan. Kylän elinkeinojen peruspilarit ovat olleet maanviljely ja poronhoito.Asutusta on molemmin puolin Ounasjokea, mutta kylän keskus sijaitsee länsirannalla. Siellä kyläkuvaa hallitsevat Kittiläntien varressa entinen koulu (joka lopetti toimintansa1990-luvulla), rivitalo sekä kauppojen, baarien ja postin suljetut kiinteistöt.Keskellä kylää, aivan Ounasjoen varressa, on laavu. Sen kohdalle jäädytetään talvisin jäätie, joka helpottaa kulkemista ja on tärkeä myös Meltauksen VPK:lle. Patokoski–Meltauksen vapaaehtoinen palokunta on edelleen aktiivinen, ja sen toiminta tuo turvaa sekä yhteisöllisyyttä alueelle. VPK:lla on käytössään kaikki tarvittavat välineet palokuntatyöhön. Nykyään aktiivinen VPK-toiminta on Rovaniemellä jo melko harvinaista. Patokosken lisäksi vapaaehtoisia palokuntia löytyy enää Muurolasta, Vanttauskoskelta, Sinetästä ja Saarenkylästä.Haastateltava: Jari UurtamoToteutus: Juha Mäntykenttä

Porokariin päästään, kun ajetaan Rovaniemeltä Kittilää kohti hieman yli 80 kilometriä. Kylällä asui vuoden 2023 lopussa 41 asukasta. Porokarin kylä muodostui omaksi kyläkseen Maijasen kylästä sotien jälkeen. Porokari on levittäytynyt molemmin puolin Ounasjokea. Kylän pääpaikka on joen itäpuolella vuosina 1953–1993 toiminut koulu, jonka koulutoiminnan lopettaminen oli kyläläisille aikanaan kova paikka. Viimeisinä vuosina koulua yritettiin pitää yllä kyläläisten talkoovoimin. Koululle lahjoitettiin muun muassa perunoita ja lihaa sekä autettiin sen tilojen siivoamisessa. Talkoista huolimatta koulu lakkautettiin.Nyt koulurakennuksessa toimii vuonna 2010 perustettu Porokarin kyläyhdistys. Koululla on viikoittain erilaista kerhotoimintaa. Puhdeilloissa rakennetaan muun muassa linnunpönttöjä, kudotaan mattoja ja vietetään yhteistä aikaa. Molkojärven Eräpoikien metsästysseura on myös merkittävä ihmisten yhteensaattaja. Luonto, metsä ja joki ovat tärkeä osa Porokaria. Ounasjoen rannalla sijaitsee suosittu laavupaikka. Joki onkin tärkeä virkistyksen ja ilon tuoja Porokarin ihmisille. Aikoinaan se oli myös leiväntuoja – elämä on alkanut Porokarissa lohen ansioista.Haastateltavat (kuvassa): Aarne Krigsholm, Seppo Hedemäki, Mika Suutari-Jääskö, Maija Krigsholm, Jukka ja Anni PallariToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)

Kun vaatekaappien lisäksi ostettiinkin koko talo.Paluumuuttaja Leena Honkala rakastaa Vaaralaa, kylää joka on lähellä kaupunkia. Joella on paras paikka rentoutua töiden jälkeen. Ja kylällä asuu yhä lapsuudesta tuttuja ihmisiä.Jos matkailija sairastuu tai tarvitsee terveydentilansa vuoksi jotain erityistä huomioitavaa, Leena Honkalan yritys tarjoaa avun. Haastateltava: Leena HonkalaToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (maaliskuu 2026)

Nivankylä sijaitsee Rovaniemen kaupunkialueen kupeessa kymmenen kilometriä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Kylää on molemmilla puolilla Ounasjokea. Länsipuolella kylää sijaitsevat kyläkoulu ja kyläkoulun yhteydessä olevat moninaiset aktiviteetit, kuten skeittiramppi, frisbeegolfkorit, urheilukenttä, jääkiekkokaukalo ja leikkipuisto. Iltaisin koulun liikuntasali on kyläläisten aktiivisessa käytössä. Kylässä asui vuoden 2023 lopussa 539 asukasta.  Nivan Voima ry:ssä kyläyhdistys ja urheiluseura ovat yhdistäneet voimansa. Seura järjestää kylällä monenlaisia tapahtumia ja pitää yllä Nivan Voiman taloa, jossa on punttisali ja kokoustiloja.Kylän vahva yhteishenki tulee esiin kesän lopussa Nivan Voiman järjestämässä yleisurheilukilpailussa, johon osallistuu kymmeniä lapsia. Perheet saapuvat kilpailuihin kylältä ja kaupungista – erilaiset tapahtumat ovatkin tärkeitä niin nykyisille kuin entisille nivankyläläisille. Haastateltavat: Henri Pellonpää, Tommi Nikkilä, Marjaana Harju, Hannele Eskola, Lyyti Rajalin ja Elsa Konttila.Kuvateksti: Edessä lapset vas. Elsa Konttila ja Lyyti Ravelin. Aikuiset: Hannele Eskola, Tommi Nikkilä, Marjaana Harju ja Henri Pellonpää.Toteutus: Juha Mäntykenttä (syyskuu 2025)

Songan kylä sijaitsee kantatien 83 eli Pellontien varrella. Siellä asui vuoden 2023 tilastojen mukaan 190 ihmistä. Koulu lopetti toimintansa jo 90-luvulla eikä kauppaakaan enää kylältä löydy. Kaupan paikalla toimii nykyisin kylätalo.Kylätalon lisäksi sonkalaiset kokoontuvat Sonkajärven rannalle Oitolan laavulle, jonka lähistöllä ovat myös tervanpolttopaikka, kota, veneenlaskupaikka ja esiintymislava katsomoineen. Sonkajärven itärannalla kohoaa kaunis Möötikkärakan kalliovaara, jonka lähellä sijaitsee patikkapolku.Sonka Napapiirin Kyläyhdistys Ry kokoaa yhteen sonkalaisten lisäksi Mäntyjärven, Palojärven ja Typpyrän kylän ihmisiä. Tapahtumissa käy väkeä sekä lähikylistä että kaupungista.Haastateltavat (kuvassa): Sanna Rissanen ja Sanna-Mari SuopajärviToteutus: Juha Mäntykenttä

Miia Ylinampa asuu lapsuutensa maisemissa Raudanjoen ”toisella rannalla”, siellä, minne kuljetaan Miian ukin ja isän 1970-luvulla rakentamaa riippusiltaa pitkin.Poro määrittelee Miian ja hänen perheensä vuosikalenterin tapahtumat, kun Tiaisessa harjoitetaan perinteistä poronhoitoa ja Napapiirillä porotilamatkailutoimintaa. Arctic Reindeer- porotilamatkailuyrityksen liikevaihto oli viime tilikaudella noin miljoona euroa.Miia Ylinamman mukaan perinteinen poronhoito ja poromatkailu tukevat toisiaan.Toteutus: Timo Rehtonen (toukokuu 2026)

Rovaniemen keskustasta päästään Siika-Kämän kylään, kun ensin ajetaan 50 kilometriä Ranuan suuntaan ja sitten matkataan hiekkatietä itään reilu 13 kilometriä.  Suuri osa kylätien varrella sijaitsevista omakotitaloista on rakennettu 1960-luvulla. Kylässä asui vuoden 2023 lopussa virallisesti vain 34 asukasta, mutta vapaa-ajan asukkaat välillä jopa triplaavat asukasluvun. Siika-Kämän kylällä ei ole omaa kylätaloa, koulua, postia, kauppaa tai päiväkotia. Aktiivisesti toimiva kylän asukasyhdistys on rakentanut kodan, jossa voidaan järjestää erilaisia tapahtumia kyläläisille ja kauempaakin tuleville. Myös Siika-Kämän Erä, hirvenmetsästykseen keskittyvä metsästysseura, on mukana järjestämässä erilaisia kylän tapahtumia. Siika-Kämän luonto, vesistöt ja rauha tarjoavat loistavat puitteet matkailuyrittäjyydelle, jonka uskotaan vahvistavan kylän elinvoimaisuutta.Haastateltava: Miika FromToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)

Maatalousyrittäjät Satu ja Juho Koivula ovat vuoden 2025 Yläkemijoen palkitut kyläaktiivit.He kertovat Oikaraisen kylän tapahtumista ennen ja nyt.Marjetan tori, hiihtokilpailut, venetsialaiset, Kemilä, Jokkapirtti…Oikaraisessa kylän yhteisissä tapahtumissa on kävijöitä. Jaksossa selviää, mikä tuote on ollut vetonaula ja myyntihitti?Kylälehti Sano se ilmestyy kerran vuodessa. Somosen kirkossa eivät seinät tule vastaan, vaikka kauneimpiin joululauluihin osallistuu runsaasti väkeä.Rovaniemen kylien kehittämissäätiön avulla pidetään kylät elävinä.Haastateltavat: Satu ja Juho KoivulaToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (maaliskuu 2026) ---Jaksossa kuultava runokatkelma: Paimenpoika, kirjoittanut Immi Hellén (1861–1937)---00:00 Intro01:44 Lapsuuden kotikylä & Marjetan tori03:13 Maatilalliset paluumuuttajana05:24 Koneurakointi toisena elinkeinona06:00 Kyläaktiivit mukana kylän toiminnassa & Toimitiloja08:11 Kylälehti Sano se09:31 Kulttuuria kylällä: joululauluja ja venetsialaisia12:11 Rovaniemen kylien kehittämissäätiö yhteisöllisyyden tukijana13:40 Mieliluontopaikka15:10 "Nyt metsä kirkkoni olla saa" - Somosen kirkolla

Tapionkylä on noin 12 kilometrin pituinen kylä, joka sijaitsee Ounasjoen molemmin puolin, 30 kilometrin päässä Rovaniemeltä Kittilän suuntaan. Tapionkylään kuuluvat myös järvikylät Tuhnaja ja Kuoksajärvi, jotka sijaitsevat molemmin puolin jokea noin viiden kilometrin etäisyydellä kyläkeskuksesta. Lähin palvelukylä, Sinettä, on vain kahdeksan kilometrin päässä – tämä läheisyys tukee kylän elinvoimaisuutta. Vielä menneinä vuosikymmeninä Tapiolla toimi jopa seitsemän kauppaa, mikä kertoo alueen pitkästä ja aktiivisesta historiasta. Vuoden 2023 lopussa Tapionkylässä asui 257 vakituista asukasta.Tapionkylän juuret ulottuvat syvälle historiaan – alueella on ollut asutusta jo 9000 vuoden ajan. Pysyvä asutus vakiintui kylään 1530-luvulla. Aiemmin elinkeinot perustuivat pitkälti maatalouteen ja kalastukseen, mutta nykyään kylä tunnetaan monipuolisesta yrittäjyydestään. Kylältä löytyy muun muassa saha, hieronta- ja parturipalveluita, kädentaitajia, kone- ja kuljetusalan yrityksiä sekä hevos- ja porotiloja. Tapionkylä sivukylineen tarjoaa inspiroivan ympäristön niin yrittäjille kuin luonnonläheistä elämäntapaa arvostaville.Kylän toiminnasta vastaa aktiivinen kyläyhdistys Tapion Kylät ry, jonka keskuspaikkana toimii kylätalo – entinen koulu, joka palveli opetuskäytössä vuoteen 2006 asti.  Kylätalon pihapiiri tarjoaa tilat monenlaiseen vapaa-ajan toimintaan. Kesäisin heinäkuun tiistaisin talolla toimii suosittu kesäkahvila, ja talvisin kahvila avautuu kerran kuussa kirjastoauton vierailun yhteydessä.Kylätalo toimii aktiivisena tapahtuma- ja harrastuskeskuksena. Toimintaa järjestävät kyläyhdistyksen lisäksi muun muassa kansalaisopisto sekä paikalliset toimijat. Tarjolla on muun muassa liikunta- ja käsityökerhoja, Neuvokas-toimintaa, kulttuuritapahtumia yhteistyössä Rovaniemen kaupungin kulttuuritoimiston kanssa. Kylätalolla on myös kuntohuone ja välineistöä käsityöharrastajien iloksi. Tilaa vuokrataan myös yksityiskäyttöön esimerkiksi juhlia ja kokouksia varten.Kyläläisten mukaan Tapionkylä tarjoaa rauhallisen, luonnonläheisen ja yhteisöllisen elinympäristön – sekä pitkän historian että vahvan tulevaisuuden. ”Meillä on tilaa elää, yrittää ja viihtyä!”Haastateltavat: Päivi Vitikka, Terttu Moilanen, Aati Matila, Akseli Matila ja Hanna Matila (kuvassa)Toteutus: Juha Mäntykenttä

Jakson haastateltavat Elli Rajatalo ja Risto Merkkiniemi ovat syntyneet ja asuvat saman kylän alueella. Jos Ellille sanotaan, että hän on syntynyt Juotasniemellä, hän korjaa, että Juotasjärvellä. Risto taas kertoo olevansa pekkalalainen. Ja kun Juotasniemelle lähettää postia, osoitteeseen kirjoitetaan Juotas.On ollut aika, jolloin ei tunnettu sanaa vapaa-aika ja oma lehmä oli elinehto. Elli kertoo, miten vähästä kaikki voi alkaa ja miten työtä riitti kaikille. Risto on paluumuuttaja ja yksi kylän aktiiveista.Jaksossa kuultavia asioita mm.Jälleenrakentaminen, kouluasuntola, kylänkehittäjäkoulutus. Kotiseutukaipuu, kadonnut jokiyhteys, Kalkkinulkin suojeltu kasvi. Kylä tarvitsee osallistumista, varautumissuunnitelman ja asukkaat, jotka tuntevat toisensa. Haastateltavat: Elli Rajatalo ja Risto MerkkiniemiToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (maaliskuu 2026)

Hirvaan kylä sijaitsee Kemijoen varrella reilut kymmenen kilometriä Rovaniemeltä etelään. Kylässä on vajaa tuhat asukasta. Hirvas on varsin kaunis jokivarren kylä, jonka ympäristössä on loistavat hiihto-, kalastus-, marjastus ja metsästysmahdollisuudet.Kylän ala-asteen painopisteitä ovat tietotekniikka, yrittäjyys sekä oman kotiseudun kulttuuri-identiteetin vahvistaminen. Iltaisin koulu toimii kyläläisten harrastustoiminnan kokoontumispaikkana. Kylällä on paljon yritystoimintaa ja muiden muassa lakkautettuja metsäalan oppilaitoksia on restauroitu matkailun käyttöön. Haastateltavat: Mikko Raivio ja Jari Seppälä. Toteutus: Olli Tiuraniemi (huhtikuu 2026)Kuvateksti: Hotelli Metsähirvaan omistaja Mikko Sirviö hotellin käytävällä. Talon historiaa tuodaan esille monilla sisustukseen liittyvillä yksityiskohdilla. Kuvassa käytävän seinällä oleva puukiekoista luotu mielikuva pöllipinosta.    

Välijoelle päästään, kun ajetaan Rovaniemeltä Ranuan suuntaan 27 kilometriä ja jatketaan matkaa länteen kymmenisen kilometriä.Kylällä asuu vuonna 2025 hieman alle sata asukasta noin kolmessakymmenessä talossa. Kylän talot ovat kuuden kilometrin matkalla metsän keskellä hiekkatien varrella.  Rovaniemen ja Ranuan välillä sijaitseva Välijoen kylä syntyi, kun keskellä metsää ja soita perustettiin asutustiloja, rintamamiestiloja 50- ja 60-luvulla. Kylän alkuperäiset asukkaat olivat sotaveteraaneja, jotka saivat maata, jonne rakentaa talo ja maatila. Keskelle ei mitään perustettuun kylään ei ollut edes tietä.  Asutustilojen yhteyteen nousi myös kauppoja, posti, baari, muita palveluja ja kyläkoulu. Kyläkoulussa oli 70-luvulla yli sata oppilasta. 90-luvun puolivälissä koulussa oli enää parikymmentä oppilasta. Koulu lopetti toimintansa vuonna 2003.Nykyisellään Välijoella toimii maansiirto- ja metsäkonealanyrittäjiä. Kylässä ei ole enää yhtään maatilaa.1962 perustettu metsästysseura Välijoen Riistamiehet ry saa oman kylän ja Kivitaipaleen väen liikkeelle. Seuraan kuuluu reilu kaksisataa jäsentä. Hirviaikana liikkeellä on toistasataa metsästäjää. Välijoella on yhteinen kyläyhdistys viereisen Haukitaipaleen kylän kanssa. Kyläyhdistys toimii Välijoen entisellä koululla.  Haastateltavat: Tiina Heino-Aatsinki ja Risto AatsinkiToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)Kuvateksti: Välijoen asukaat Tiina Heino-Aatsinki ja Risto Aatsinki

Törmängin kylä sijaitsee keskellä korkeita vaaroja Iso- ja Vähä-Törmänkijärvien välissä, Meltaus–Pello-tien varressa. Muutaman vakinaisen asukkaan kylä elää talvella hiljaiseloa, mutta vilkastuu sulan maan aikana huomattavasti, kun kesätörmänkiläiset saapuvat viettämään vapaitaan sukujensa maille.Törmängin kyläyhdistys näytti voimansa, kun sen ajama, useita vuosia kestänyt ja monia käänteitä sisältänyt padon laillistamisprojekti onnistui. Pian tämän jälkeen aktiivisesti toiminut kyläyhdistys kuitenkin lopetti toimintansa.  Haastateltavat: Kaarina Holopainen, Heikki Tuomi-Nikula.Toteutus: Timo Rehtonen (helmikuu 2026)Kuva: Törmängin kyläkirjasto (kuvaaja Jaana Tennilä)

Tunnelivoimalaitoksen rakentaminen synnytti Pirttikosken kylän. Kylä oli kuin pieni kaupunki, täynnä elämää. Miltä se näytti lapsen ja nuoren silmin? Jouni Piirainen kertoo lapsuudestaan, kun Kemijoki oli vapaana ja siitä, kun se valjastettiin sähkön tuotantoon.Kolmen talon kylästä neljän tuhannen asukkaan kyläksi. Kivitalot, perheparakit, poikamiesparakit, jalasmökit.Monta kauppaa, suutari, pesula, vaateliike, postipankki, osuuspankki, elokuvateatteri.Mikä yhdisti eri yhteiskuntaluokista tulevia lapsia? Miksi osa lapsista kävi Muurolassa kansakoulun? Mistä kesätyöstä sai palkkaa 1,62 markkaa tunnilta? Mitä sen jälkeen, kun voimalaitos valmistui? Mitä Jouni miettii joskus keskellä yötä?Haastateltava: Jouni PiirainenToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (helmikuu 2026)

Leipeen kylä sijaitsee Rovaniemen lounaiskulmassa Pisavaaran kupeessa noin neljäkymmenen kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Kylässä on kuutisenkymmentä asukasta, joista puolet on työssäkäyviä, parikymmentä on alle neljätoistavuotiaita ja eläkeläisiä on kymmenkunta. Kylällä on harjoitettu perinteisesti maataloutta, mutta nyt myös matkailu ja muu yrittäjyys tuovat kylälle elinvoimaa. Kaikkiaan kylällä toimii kymmenkunta yritystä.Haastateltavat: Riitta ja Esa Teerijoki, Jere Ikonen ja Ismo Parpala.Toteutus: Olli Tiuraniemi (maaliskuu 2026)Kuvateksti: Ismo Parpala ja huskyt.

Sinettään pääsee Rovaniemen keskustasta, kun ajaa reilu parikymmentä kilometriä Kittilän suuntaan. Kylällä asui vuoden 2023 tilastojen mukaan 699 asukasta. Sinettä on Rovaniemen palvelukylä. Kylän koulussa, jossa oli lukuvuoden 2025–2026 alussa 276 oppilasta, voi opiskella yhdeksänteen luokkaan saakka. Sinetässä on tarjolla paljon palveluja ja toimintoja, kuten päiväkoti, nuorisotila Zimmari, neuvola, hammashoitola, kauppa, huoltoasema, korjaamo, kievari, monenlaista yrittäjyyttä, aktiivinen VPK ja kyläteatteri. Sinetän Kyläyhdistys ry:n kotipaikka on vuonna 1927 rakennettu Sinetän kylätalo, jota on kunnostettu viime vuosina ahkerasti talkoovoimin. Kylätalolla järjestetään useana päivänä viikossa monenmoista toimintaa.  Haastateltavat: Mikko Riikola, Arto Ylinen ja Päivi LinnansaariToteutus: Juha Mäntykenttä (syyskuu 2025)Kuvateksti: Arto Ylinen, Päivi Linnansaari ja Mikko Riikola

Saksalaiset pitivät Rovaniemi–Kemijärvi-rautatien varressa sijaitsevaa Misin kylää sotilastukikohtanaan vuosina 1940–1944. Lapin sodan alkaessa saksalaiset tuhosivat alueella sijainneet rakennelmansa, mutta jäänteitä juoksuhaudoista, rakennusten pohjista ja kulkuväylistä löytyy yhä paljon.Misin entinen koulu on nykyään Majatalo Misi, jonka tiloihin ja ympäristöön avataan Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2027 keskus, jossa voi tutustua erityisesti toisen maailmansodan aikaisiin Lapin ja arktisen alueen tapahtumiin. Näyttelyissä yhdistyvät visuaalisuus, kerronta ja autenttinen historiallinen esineistö elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Keskuksen sisällöstä ja valmistumisesta kertovat Lapin Sotahistorian Keskus ry:stä Edvard Kulppi ja Mathias Hasselblatt.Toteutus: Timo Rehtonen (helmikuu 2026)Kuvateksti: Rovaniemi 16.10.1944 klo 21. Ensimmäisiä suomalaisten joukkoja saapuu saksalaisten tuhoamalle Rovaniemelle. SA-kuva.---Lapin Sotahistorian keskuksen tuottamassa podcast-sarjassa kerrotaan Lapin sodasta. Kertojana on kirjailija Mika Kulju. https://www.youtube.com/playlist?list=PLAafvQOohViw

Uusi polku: Mistä mihin Auttiin rakennettava karjapolku kulkee? Millaisia valmisteluja sen eteen on jo tehty ja mitä pitää vielä tehdä? Polun syntyvaiheista jaksossa kertoo Timo Harju-Autti. Historian polulla: Miten Auttin suku tuli aikanaan Auttiin? Mikä on Auttiköngäs? Ikimetsän polku: Auttikönkään luontopolku ja Pirttikahvila ovat suosittuja turistien, matkailijoiden ja retkeilijöiden käyntikohteita. Kahvilanpitäjä Minna Uusi-Auttin työpäivä sisältää monenlaista askaretta aamun leipomisista asiakaskohtaamisiin. Pirttikahvilassa voi järjestää myös juhlia, kokouksia tai tilata vaikka retkiporukalle ruuat.Auttikönkään upea luontopolku ja vanha Pirttikahvila kutsuvat kulkijoita ympäri vuoden. Haastateltavat: Timo Harju-Autti ja Minna Uusi-AuttiToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (tammikuu 2026)

Suurin osa Saari‑Kämän kiinteistöistä on rakennettu 1960-luvun alkupuolella asutustiloina, joilla ei enää kuitenkaan harjoiteta maataloutta. Noin 60 asukkaan Saari-Kämä on rakentunut Ranuantien varteen muutaman kilometrin matkalle. Kylässä ei ole kylätaloa, koulua, tarhaa, postia, kauppaa tai muita virallisia palveluja. Ostoksilla käydään Rovaniemellä ja Ranualla.Viimeisen vuosikymmenten aikana väkimäärä on laskenut, kun nuoret ovat muuttaneet muualle – alle 18-vuotiaita kylässä on alle kymmenen. Vapaa-ajan asukkaat tuovat piristystä kylän arkeen.Aina Valmis Kyläradio ry on vuonna 2020 Saari-Kämässä perustettu yhdistys, jonka idea on yksinkertainen: sähkökatkon sattuessa tai kännykkäverkon kaatuessa kyläläisillä on mahdollisuus pitää yhteyttä toisiinsa tavallisten käsiradiopuhelinten avulla. Yhdistys haluaa näin varmistaa, että tiedonkulku toimii ja kylien arki pysyy turvallisena myös poikkeustilanteissa.   Kylällä toimii myös talkoovoimin pyöritettävä Kilvenaavan vesiyhtymä, jonka ansiosta kyläläiset saavat vetensä edullisesti.Saari‑Kämä, Narkaus ja Siika‑Kämä ovat olleet aina tiiviissä yhteydessä toisiinsa. Narkauksen koulurakennus toimii kylien yhdistäjänä edelleen, vaikka koulutoiminta on siellä jo lakannut. Lähin toimiva koulu sijaitsee tällä hetkellä 20 kilometrin päässä Kivitaipaleessa.Saari‑Kämän luonnonympäristö – metsät, vesistöt ja monipuolinen luonto – on kylän sydän. Metsästys, marjastus ja kalastus ovat merkittäviä yhteisöllisiä ja vapaa-ajan toimintamuotoja. Osa talouksista ansaitsee lisätuloa metsätaloudesta.Haastateltava: Jarmo SaarijärviToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)Kuvateksti: Radioamatööri ja kyläaktiivi Jarmo Saarijärvi

Ylinamman kylä levittäytyy laajalle alueelle Sodankyläntien eli Nelostien tien molemmin puolin. Siellä, Ylinampajärven rannalla, asuu pääasiassa ammattikoulun rakennuspuolen opettajana työuransa tehnyt Vesa Ylinampa. Hän on syntyperäinen ylinampalainen, joka palasi yli 20 etelänvuoden jälkeen synnyinseudulleen.Kotiseudun vetovoimaa ei voittanut mikään.Haastateltava: Vesa YlinampaToteutus: Timo Rehtonen (helmikuu 2026)

Maijasen kylä sijaitsee 80 kilometriä Rovaniemeltä pohjoiseen Ounasjoen varrella. Viimeiset kaksikymmentä kilometriä saa ajaa hiekkatietä pitkin. Ennen 1970-luvun loppua tietä ei vielä ollut, jolloin kylään kuljettiin veneellä ja jäätä pitkin. Elämä ennen tien rakentamista oli hyvin vaatimatonta. Tien tulo helpotti muun muassa rakentamista.Pienellä kylällä ei ole koulua, päiväkotia, kauppaa, baaria tai kylätaloa. Kylässä asuu oikeastaan vain yksi perhe. Mahdollisesti joen länsipuolella asuu Ollilan perheen lisäksi yksi asukas. Muutamat vapaa-ajan asukkaat tuovat kylään lisää elämää.Maijasen suurin nähtävyys on komea Molkokönkään koski, jonka vieressä sijaitsevat kappeli ja hautausmaa. Poro on pitänyt Maijasen kylän hengissä vuosisadat. Anne Olilla toimi pitkän aikaa Paliskuntain yhdistyksen toiminnanjohtajana. Myös Anne Ollilan ja hänen perheensä historia, nykyhetki ja tulevaisuus liittyvät poroihin.  Poro onkin tärkeä osa monia lappilaisia kyliä. Matkailun rooli porotiloille on merkittävä ja koko ajan kasvava.Haastateltavat: Anne Ollila, Kari Ollila.Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)Kuva: Kari ja Anne Ollila sekä heidän lapsenlapsensa Niilo Ollilla.

Koulu, kauppa, kappeli, kahvila, huoltoasema, voimalaitos... ja joen yli silta. Syntyperäiset vanttauslaiset Pirkko Salo ja Mika Kuusela kertovat arjesta kylällä ennen ja nyt. Miten Mikasta tuli kauppias? Kyläkauppa on muutakin kuin kauppa. Mitä musiikki antaa Mikalle, ja miten hän oppi soittamaan pianoa? Oma talli – hevoset ja ponit lähellä sydäntä. "Vanttauskoski merkitsee minulle kotia." Mikä sai Pirkon muuttamaan takaisin kotiseudulleen? Mitä hän tarkoittaa, kun hän sanoo, että Kemijoki hiljeni? Vanhojen valokuvien tarinaa ja kylän oma vuosikalenteri. Kappeli suvun mailla. Haastateltavat: Pirkko Salo ja Mika KuuselaToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (marraskuu 2025)

Muurolan Nätti-Jussi -päivien tavoitteena on tuoda tarinankerrontaa nykyaikaan siten, että myös nuoret tuottavat itse tarinoita nykyajan välineillä kylän yhteiseksi hyväksi.Tässä podcastissa kerrotaan myös, mikä saa nuoret muuttamaan kaupungista juuri Muurolan kylään, ja miksi joku uskoo Kemijoen luonnonmukaiseen kalakantaan ja lähikalan kysyntään siinä määrin, että uskaltaa ryhtyä kaupalliseksi kalastajaksi Muurolan kylään ja perustaa ravintolan keskelle kylää.   Haastateltavat: Milla Ristonmaa, Samuli Hämäläinen, Jari Lindell, Jarno Kallunki ja Ilkka Ulkuniemi.Toteutus: Olli Tiuraniemi (marraskuu 2025)

Ala-Nampajärven rannalla, noin 40 kilometrin päässä Rovaniemen keskustasta sijaitsevan kylän rakennuksista säilyi sodassa suurin osa, mutta miten kylälle käy tulevaisuudessa, kun vakituiset asukkaat ikääntyvät, eikä uusien asukkaiden muuttoaaltoa kylään ole havaittavissa? Alanamman kyläseuran puheenjohtaja Riitta Puolakka ja eräseura Namman Riistan puheenjohtaja Sari Vanhatalo keskustelevat Alanamman toista sataa vuotta sitten rakennetun kylätalon lämminhenkisessä keittiössä nampalaisuudesta, yhdistystoiminnasta, tapahtumista, kyläradiosta sekä kylän ja lähikylien historiasta, nykypäivästä ja tulevaisuudennäkymistä.Toteutus: Timo Rehtonen (syyskuu 2025)Kuva: Riitta Puolakka (kuvassa vas.) ja Sari Vanhatalo Namman Riistan toimitalon edustalla. Vuonna 1896 rakennetussa talossa toimii viisi yhdistystä.

Kun Rovaniemeltä kurvataan Ranuaa kohti 37 kilometriä, päästään Narkaukseen. Kylä rakentuu kuuden kilometrin matkalle Ranuantien varteen. Kylällä asui vuoden 2023 tilastojen mukaan 137 asukasta.  Kylän keskipisteenä toimii entinen koulu, nykyinen kylätalo, jossa on paljon toimintaa vauvasta vaariin. Siellä pidetään muun muassa kansalaisopiston käsityökerhoja ja kahvakuulakerhoa.Talvisin, kerran kuukaudessa, kylätalolla järjestetään ikäihmisten lounastuokio, jonne on parhaimmillaan kokoontunut viitisenkymmentä henkeä. Koululla on myös kuntosali, erilaisia pelivälineitä biljardipöydästä lähtien sekä maankuulu, katettu skeittiparkki.Narkaus-Kämän metsästysseura tuottaa myös mukavaa tekemistä kyläläisille.Narkaus on brändännyt itseään kylän omilla kesällä järjestettävillä Heinämato-kyläjuhlilla. Heinämato oli ennen huono heinäsadolle, mutta nyt siitä on tehty positiivinen hahmo. Heinämato-figuurit näkyvät myös Ranuantien varressa ohikulkijoille. Haastateltavat: Katja Misikangas, Heino Vanhanarkaus.Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)Kuva: Narkaus-Kämän kylät ry:n puheenjohtaja Katja Misikangas ja kyläaktiivi Heino Vanhanarkaus.

Tässä podcastissa kerrotaan, miksi Muurola on soveltunut jo lähes sadan vuoden ajan erityisen hyvin Alakemijoen alueen koulukeskukseksi. Muurolan yhtenäiskoulu aukoo latuja myös tulevaisuudessa keskittymällä luontopedagogiikkaan. Lisäksi valotetaan Muurolan parantolan ja psykiatrisen sairaalan värikkäitä vaiheita aina vuodesta 1927 lähtien.   Haastateltavat: Markku Saukko, Jukka Turpeenniemi, Joonas Alaruikka, Piia Salmikivi, Veikko Meriläinen.Toteutus: Olli Tiuraniemi (lokakuu 2025)

Kylän raitti on nähnyt niin kivikautiset asukkaat, metsäsaamelaiset kuin nykypäivän kansainväliset matkailijat. Erämies Sakari Marjeta valottaa kylän erämiesten toimintaa, kalanpyyntiä ja Ulkujoen myllyalueen käyttöä. Liisa Jänkälä kertoo muistoja 1950-luvun vilkkaasta kylän elämästä, jolloin kylällä oli koulu ja useampi kauppa. Hän puhuu myös kylän isosta tapahtumasta, Muikkufestivaaleista. Ranskalaissyntyinen Angel Sophikitis-Delgado kertoo, miten toive lumesta ja husky-safareista toi hänen vanhempansa asumaan ja yrittämään Yläkemijoelle ja lopulta Vanttausjärven rauhaan. Haastateltavat: Sakari Marjeta, Liisa Jänkälä ja Angel Sophikitis-Delgado Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (marraskuu 2025)

Perunkajärvi on 15 kilometriä pitkä ja puolitoista kilometriä leveä vesistö, jonka rannoille – länsi- ja itäpuolelle – Perunkajärven kylä on levittäytynyt. Noin neljästäkymmenestä vakituisesta asukkaasta suurin osa on eläkeläisiä, mutta vireitä sellaisia, mistä on yhtenä osoituksena kyläläisten kokoama kyläkirja, jonka julkaisun jälkeen perunkalaista kirjallisuutta on tuotettu enemmänkin.Perunkajärveä voidaan luonnehtia niin hengen- kuin ruumiinkulttuurin tyyssijaksi, sillä kylässä on harjoitettu aina musiikkia, kirjoittamista ja teatteria, ja urheilupuolelta muistetaan muun muassa, että Perungan Pojat on voittanut peräti neljä kertaa suomenmestaruuden lentopallon korkeimmalla sarjatasolla.Tässä podcastissa kuullaan lähinnä Perunkajärven kyläyhdistyksen sekä maa- ja kotitalousseuran toiminnasta. Tulevaisuuden podcasteissa syvennytään myös diakoniatoimikuntaan ja Perungan Erämiehiin, joka juhlii 60-vuotista taivaltaan vuonna 2026.Toteutus: Timo Rehtonen (syyskuu 2025)Kuva: Hillevi Vitikka (kuvassa vas.), Veli Tervo, Leena Karvonen, Olavi Tapio ja Marjatta Kivelä-Tapio.

Rovaniemen pohjoisimmasta kylästä on matkaa Rovaniemen keskustaan 92 kilometriä, kun taas Kittilän kuntakeskus on vain 57 kilometrin päässä. Ounasjoen varrella sijaitsevassa kylässä oli vuoden 2023 tilastojen mukaan 62 vakituista asukasta. Vaikka kylän väkimäärä ei ole suuri, Lohinivasta löytyvät monelle lappilaiselle kylälle harvinaiset oma kauppa ja baari.Harvinaisuuksien lisäksi Lohinivasta löytyy rivitalohuoneistosta kylätila, jossa kyläläiset voivat kokoontua, pitää kerhoja ja harrastaa monenlaisia käsitöitä. Myös naapurikyläläiset voivat käyttää tilaa. Tärkeä kyläläisten kokoontumispaikka on tanssitalo, joka toimi aikanaan muun muassa koulun liikuntasalina. Talolla on tarjolla lapsille ja aikuisille varsinkin kesäaikaan monipuolista ohjelmaa, kuten diskoja, liikuntakerhoja ja kaupungin kulttuuritapahtumia.Vuodet ovat muuttaneet kylää. Muutama vuosikymmen sitten kylällä oli useita kauppoja, pankki, posti, baareja, kirjasto ja huoltoasema.  Haastateltavat: Jenny Iivari, Jaakko Iivari, Ari Lohiniva.Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)Kuva: Yrittäjä Ari Lohiniva oikealla ja kyläkauppias Jaakko Iivari vasemmalla tyttärensä Jennyn kanssa.

Puolensadan asukkaan Pisan kylä sijaitsee Rovaniemen lounaisimmassa kulmassa. Pia ja Markku Kallinen sekä heidän Lotta-kanahaukkansa ja pohjapystykorvansa Nata asuvat keskellä rauhallista kylämaisemaa Pisavaaran länsipuolella Louejoen rannalla. Metsästyksestä Markku kiinnostui jo lapsuuden kodissaan ja monien polkujen kautta hänen tiensä johti lopulta Pisan kylään kanahaukan kasvattajaksi. Lotta on Suomen ainoa kanahaukka, jota voidaan luvanvaraisesti käyttää metsästykseen. Tulevaisuudessa Pian ja Markun tarkoituksena on tuotteistaaPisan kylän hiljaisuutta ja rauhaa sekä Lotta-kanahaukkaa myös matkailun tarpeisiin.    Haastateltava: Markku Kallinen. Toteutus: Olli Tiuraniemi

Suvijuhlien näytelmät, soutukisat, 18 kilometrin hiihtokisat. Historiasta tähän päivään, kylätapahtumiin ja Veittivaaran vedon keihäskisaan. Tennilän kylätalon lämpimässä tunnelmassahaastateltavina: Nina Kiviniemi, Pentti Heikkinen ja Arto InkeröinenToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (syyskuu 2025)---Jakson osiot:(00:00) Tennilän esittely(01:04) Pentti Heikkinen ja Arto Inkeröinen(13:47) Nina Kiviniemi---Kuvassa: Tennilän kylätalon portailla Nina Kiviniemi, Pentti Heikkinen ja Arto Inkeröinen.

Olkkajärvi on rauhallinen kylä rauhattoman Nelostien läheisyydessä. Olkkajärveläiset haluavat pitää kiinni rauhastaan, jota eivät tunnu häiritsevän ainakaan vapaa-ajan asutus eikä Apukan vilkas matkailukeskus. Uusia tuulia on kuitenkin tuomassa valokuituhanke, joka toteutuu, jos kylästä löytyy tarpeeksi tilaajia huippunopealle datayhteydelle.  Haastateltavat: Ulla Eskelinen, Paula Suutari, Sirpa Suutari. Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025)Kuva: vas. Paula Suutari, Sirpa Suutari ja Ulla Eskelinen.

Rovaniemen ja Ranuan välillä sijaitsevalla Haukitaipaleen kylällä on vain taloja, entisiä maatiloja ja nyt jo kesannolla olevia peltoja. Kylällä asuu vuonna 2025 hieman alle sata asukasta noin kolmessakymmenessä talossa.Haukitaipaleen kylä syntyi, kun keskellä metsää ja soita perustettiin asutustiloja 1960–70 lukujen vaihteessa, jolloin myös Timo Satan vanhemmat muuttivat Törmängistä Pellon kupeesta Haukitaipaleelle, keskelle ei mitään. Kuulemme koskettavan kertomuksen siitä, kuinka Timo ja Tarja löysivät toisensa, kuinka he perustivat perheen ja pitivät maatilaa ja kuinka pankki pakkolunasti maatilan särkien unelman. Lamavuosien, isojen kyynelien ja kovan työn jälkeen Haukitaipaleen kylästä löytyi kuitenkin uusi koti ja onni.Haastateltavat: Timo Satta, Tarja Satta. Toteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)Kuva: Välijoki-Haukitaipaleen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Timo Satta ja hänen vaimonsa Tarja Satta.

Jaatila on Rovaniemen eteläisin kylä ja yksi Rovaniemen alueen vanhimmista kylistä. Ihmisen asuttama tarina alkaa Jaatilassa jo kivikaudelta ja kylällä on edelleen monenlaista elinkeinotoimintaa. Kylän keskellä Jaatilan entisellä kyläkoululla toimii Pohjois-Euroopan ainoa nukketehdas, jossa valmistetaan muiden muassa nukkeja, sarvituotteita, koriste ja käyttöesineitä, veitsiä, poron turkistuotteita, pehmoleluja ja puutuotteita.Tehdas jatkaa alueellista käsityöperinnettä ja lähettää tarinoita Lapista eri puolille maailmaa.  Matkamuistovalmistamo Erkki Juopperin toiminta sai alkunsavuonna 1986. Haastateltava: Erkki Juopperi. Toteutus: Olli Tiuraniemi (elokuu 2025)

Mitä maatalousyrittäjä Kaisa Karhula tarkoittaa, kun hän sanoo hymyillen olevansa kurkkua myöten täynnä Pajulampea? Entä mikä saa valoisan ihmisen mielen hetkeksi haikeaksi? Millaisena Kaisa näkee kylän tulevaisuuden?Tässä jaksossa keskustellaan Pajulammen asutushistoriasta, maatilan arjesta, luonnossa haahuilusta ja entisajan naapuriavusta. Kuulemme muistoja mm. lehmipaimenena olosta, karhun vierailusta ja siitä, miten äidin kauppareissu meinasi saada hurjan käänteen.Haastateltava: Kaisa KarhulaToteutus: Maria Nurmela, Anna Virtanen (syyskuu 2025)

Viassa elettiin 1950-luvulla vilkasta aikaa, kun kylään oli juuri rakennettu useita rintamamiestaloja, uudessa hienossa koulussa oli riittävä määrä oppilaita ja Rovaniemi–Kemijärvi-rautatiellä kulkevat junat pysähtyivät Vian asemalla.  Koulu lakkautettiin 1967 ja juna-asema purettiin 1975. Vuonna 2008 Vian pysäkki lakkautettiin kokonaan, jolloin alueelle ei enää voinut houkutella uusia asukkaita rautatieyhteyttä esittelemällä.   Nyt, vuonna 2025 kylässä asuu toistakymmentä vakituista asukasta, joiden keski-ikä on yli 70 vuotta.Haastateltavat: Aarne Pirttijärvi, Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju. Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025).Kuvateksti: Arvo Saraniemi ja Tuomo Harju Köyryjärven laavulla.

Kun halutaan mennä Rovaniemen keskustasta Lehtojärvelle, ajetaan ensin 20 kilometriä Sinettään, josta jatketaan matkaa seitsemän kilometriä Pellon suuntaan. Järven ympärille rakentuneen keskikokoiseksi luokiteltavan rovaniemeläiskylän asukasluku on ollut viime vuosina nousussa. Vuoden 2025 lopulla asukasmäärä on yli 300 henkeä. Kylän historia on pitkä, sillä siellä on ollut asutusta yli 200 vuotta. Tänä päivänä kylän olemusta kuvaa sana kehitys: Kunnallinen viemäriverkko saatiin rakennettua 2010-luvulla, valokuitu on tulossa ja uusia asukkaita koetetaan houkutella kylään Lehtojärven perinnekylä -hankkeen avulla.Myös aktiivinen kyläyhdistys tekee työtä sen eteen, että kylään saataisiin uusia asukkaita. Sen järjestämä Rovaniemen Kesäkylä -tapahtuma jalkautuu vuosittain muun muassa Rovaniemen keskustaan kertomaan ilosanomaa Lehtojärven kylästä.Kylän keskeisiä paikkoja ovat Karhunulkin näköalapaikka ja 2000-neliöinen kylätalo Lehtopirtti, josta löytyvät muun muassa kuntosali, juhlasali ja harrastustiloja.Kylän kuuluisin esine on alueelta löydetty lähes 9000 vuotta vanha puinen hirvenpää.Mielenkiintoinen pikantti yksityiskohta on, että Lehtojärven kylällä liehuu Suomen ainoa kylälippu.  Haastateltavat: Riku Tapio ja Anni TapioToteutus: Juha Mäntykenttä (elokuu 2025)Kuvateksti: Lehtojärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riku Tapio Karhunulkin näköalapaikalla.

Rautiosaari on noin kuudensadan asukkaan kylä, joka sijaitsee viidentoista kilometrin etäisyydellä Rovaniemen keskustasta. Kylä sijaitsee Kemijoen itäpuolella Valaskosken voimalaitoksen läheisyydessä. Kylän toimintaa leimaa toimeliaisuus ja tekemisen meininki. Luonnonläheisyyden sekä julkisten palveluiden ja tonttien saatavuuden vuoksi kylällä on kasvavaa vetovoimaa. Uudisrakentaminen on ollut viime vuosina vilkasta ja maatalouden jälkeen kylälle on virinnyt monenlaistayritystoimintaa.   Kylällä on mielenkiintoinen historia hoitotyön saralla.Vaivaistalo saarelle perustettiin jo 1800-luvun lopulla ja historia päättyi vuonna 2017 kun palvelutalon toiminta lakkautettiin.  Haastateltavat: Irja Mäkitalo, Elli Turtinen-Heikkilä ja Ari Körkkö.Toteutus: Olli Tiuraniemi (syyskuu 2025)Kuva: Ari Körkkö tulta kohentamassa.  

Kylän raitti on vuosien saatossa muuttunut, samoin sen asukkaat ja heidän elämäntilanteensa. Rita Sirkka kertoo lapsuusmuistoja Pekkalasta sekä nykyisestä elämästään omaishoitajana, hyvinvointialan yrittäjänä ja opiskelijana. Afrikkalainen Estevao "Didi" Mauro da Conceição kertoo kotiutumisestaan uuteen kotikyläänsä työssäkäyvänä perheenisänä. Ääneen pääsevät myös hänen lapsensa – ja kanat. Haastateltavat: Rita Sirkka, Estevao Mauro da Conceição ja lapset Melissa, Liliana, Alisia ja Danilo Toteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen (heinäkuu 2025)---Jakson osiot:(00:00) Pekkalan esittely(01:22) Rita Sirkka(15:01) Estevao Mauro da Conceição(19:18) Lapset

180 asukkaan, vilkkaan 4-tien varrella sijaitseva Vikajärvi on palvelukylä kauppoineen, kouluineen ja päiväkotineen. Lapsiperheen vanhemmat valaisevat, mitä toimintaa on tarjolla lapsille, ja miten toiminta toteutetaan. Kylän ainoa agentti kertoo puolestaan, miksi moni suomalainen rockartisti piipahtaa ja välillä viihtyy pitempäänkin Vikajärvellä.Kolmen kylän – Vikajärven, Vian ja Olkkajärven – yhteisen kyläyhdistyksen, Vikajärven Seudun Kylät ry:n puheenjohtaja Marja Leena Nurmela korostaa, että kylätoimintaa kannattaa harjoittaa yhteistyössä muiden kylien kanssa.Toteutus: Timo Rehtonen (heinäkuu 2025)Kuva: Niina Mokko ja Risto Kotavuopio lapsineen: Lukas Kotavuopio 10 v., Venla Lahti 10 v., Miska Kotavuopio 14 v. ja Elias Lahti 15 v. Kuvasta puuttuu Veeti Lahti 13 v.

Kivataipaleen 227 asukkaan kylä sijaitsee 25 kilometriä Rovaniemeltä Ranuan suuntaan. Laajalle, 12 kilometrin alueelle rakentunut kylä on Ranuantien taajamista suurin. Kylältä löytyvät koulu, päiväkoti, seurakunnan tiloja, grillikatos, frisbeegolfrata, luistelukaukalo, hiihtolatuja, 30–40 kesämökkiä ja nuorisoseurantalo, joka toimii myös kylätalona.  Kesäisin kylätalossa toimiva kahvila kyläpuoteineen työllistää nuoria, jotka näin saavat kokemusta työelämästä ja palkaksi hieman taskurahaa.Kivitaipaleella on imu- ja pitovoimaa, joten kylän tulevaisuus näyttää hyvältä. Pari vuotta sitten kylälle rakennettiin uusi omakotitalo. Kylälle olisi tulossa asukkaita enemmänkin, jos tulijoille vain olisi tarjolla vapaita taloja ja tontteja.  Haastateltavat: Heidi Ruokanen, Pekka Kunnari ja Perttu HartikainenToteutus: Juha Mäntykenttä (kesäkuu 2025) Kuva: Kivitaipaleen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Ruokanen, kyläaktiivi Pekka Kunnari ja kesäkahvilan työntekijä Perttu Hartikainen.

Jääskö sijaitsee Kittilän ja Rovaniemen puolivälissä – molempiin taajamiin on matkaa kylältä 75 kilometriä. Ounasjoen varrelle kymmenen kilometrin matkalle levittäytyneellä kylällä asuu vain kolmetoista vakinaista asukasta, mutta kylän touhuihin ja talkoisiin osallistuu kymmeniä ihmisiä. Jääskön kylän keskuspaikka on Ounasjoenvarrella sijaitseva Taljasuvannon uitonpirtti, jonne kokoontuu kesälauantaisin useita kymmeniä ihmisiä vauvasta vaariin saunomaan. Ennen saunomista kyläläiset täyttävät pöydät erilaisilla mahtavilla syötävillä ja juotavilla. Yhteisöllisyys ja lämpö, joka Jääskön saunaillasta välittyy, on ainutlaatuista. Haastateltavat: Heli Aarnio ja Erkki YlijääsköToteutus: Juha Mäntykenttä (heinäkuu 2025)Kuva: Porokari-Maijanen-Jääskö kylät ry:n puheenjohtaja Erkki Ylijääskö ja sihteeri-rahastonhoitaja Heli Aarnio. 

Ruikka ja Petäjäskoski ovat tyypillisiä jokivarren kyliä, jotka levittäytyvät nauhana Kemijokivarteen Rovaniemen eteläiseen osaan. Kylien ikivanha kulttuurimaisema kertoo tarinaa ihmisen ja luonnon välisestä suhteesta. Ruikan erä juhlii tänä syksynä viisikymmenvuotistataivaltaan. Seuran toimitalon rakentaminen kokosi kyläläiset uudelleen yhteen rakentamaan ja vaalimaan kylän yhteisöllisyyttä. Hirvenpyynti ja linnustaminen ovat alueen ihmisten verissä jopa siinä määrin, että ne houkuttavat paluumuuttajia takaisin kotikyliinsä.Haastateltavat: Ali Kolehmainen ja Raija Heliste. Toteutus: Olli Tiuraniemi (heinäkuu 2025).Kuva: Raija Heliste Ylva-koiransa kanssa Kemijoen rannalla Jaatilassa.

Parinkymmenen kilometrin matka päätielle eristi Niesin kylän omaan maailmaansa vuosikymmeniksi. Autolla kuljettavaa maantietä kylä sai odottaa vuoteen 1952 asti, öljylamput voitiin korvata sähkövalaisimilla vasta 1975 ja kännyköillä oli vaikea saada yhteyttä ulkomaailmaan vielä 2020-luvulla.Tänään on toisin, sillä puhelut pelaavat kylään sijoitetun puhelinmaston kautta ja data kiitää kaapelissa valon nopeudella.Niesin viimeaikaisen kehityksen takana on vireä kyläyhdistys. Mitä on niesiläisyys? Muun muassa sitä kyselee Timo Rehtonen heinäkuussa 2025.Haastateltavat: Risto Suopajärvi, Matti Konstenius ja Mira Mustonen. Kuva: Risto Suopajärvi, Mira Mustonen ja Miran kääpiömäyräkoira Nalle.

Vaikka toimintaa ja tekemistä on paljon, ehtii viirinkyläläinen monitoimimies Arto Sääskilahti hetkeksi istumaan seurantalon pöydän ääreen ja kertomaan kylän tapahtumista: luontopolku, talkoot, tanssit ja teatteria. Jaksossa kuullaan mm. mikä on Arton lapsuuden erityinen makumuisto. Mikä on Villis? Kuka saa tulla talkoisiin? Mitä kylässä on tehty kauniin maiseman ja kyläympäristön säilyttämiseksi? Kyllä viirinkyläläiset ovat palkintonsa ansainneet. Haastateltavana Arto SääskilahtiToteutus: Maria Nurmela ja Anna Virtanen

"Mitä ne kylillä puhuvat -podcast-sarjassa kuullaan Rovaniemen kaupungin kylien asukkaita.  Uusi jakso joka viikko 15.9.25 alkaen Spotifyssa ja Apple Podcastissa.Sarjan tuottaa Rovaniemen kylien kehittämissäätiö.