Saaristofregatti St. Nikolai. Lukijana Tommi Korpela

Venäjän saaristolaivaston upouusi fregatti St. Nikolai miehistöineen koki Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa julman kohtalon.  Ruotsinsalmen meritaisteluiden tunnetuimpia tragedioita lienee Venäjän saaristolaivaston fregatti St. Nikolain kohtalo. Upouusi 38 tykin soutufregatti edusti uutta alustyyppiä ja saaristolaivaston tulivoimaisinta kalustoa. Aluksen pituus oli noin 40 metriä, leveys lähes 10 metriä ja syväys mataliin rannikko- ja saaristovesiin sopivasti vain 3,6 metriä. Sotalaivan purjehdushistoria jäi kuitenkin vain muutaman kuukauden mittaiseksi. Brittiupseeri Samuel E. Marshallin komentama, lähelle venäläislinjan keskustaa sijoitettu St. Nikolai oli tunteja ankaran tykkitulen kohteena. Marshall ei silti suostunut antautumaan. Noin 400 sotilaan miehistöstä oli taistelujen ja tykkitulen jälkeen hengissä enää noin 80 miestä, kun pahoin vaurioitunut alus alkoi kallistua. Fregatti upposi hetkessä, ja vain kourallinen miehiä pelastui. Kun sukeltaja Karl Reijasto löysi St. Nikolain hylyn Kotkan vesiltä vuonna 1948, meriarkeologiaa ei tieteenalana ollut vielä olemassa. Ensimmäiset yritykset nostaa St. Nikolai epäonnistuivat, ja hylky vaurioitui osittain. Vasta 1960-luvulla sukelluslaitteiden kehitys tarjosi mahdollisuuden vedenalaisiin tutkimuksiin. 1970-luvulta lähtien Museovirasto ja Kymenlaakson maakuntamuseo ovat järjestäneet useita tutkimusleirejä. Niiden myötä suomalaiset olivat 1990-luvulle tultaessa saavuttaneet kansainvälisesti tunnustettua meriarkeologian osaamista. St. Nikolain hylky koki kovia vilkkaan laivaväylän varrella, ja lopulta se romahti kasaan. Venäläisen fregatin asema suomalaisen vedenalaisen tutkimuksen historiassa on silti erityinen.