Sotaan läheltä ja kaukaa. Lukijana Tommi Korpela.

Ruotsin ja Venäjän laivastoissa palveli sotilaita molempien valtakuntien kaikilta laidoilta. Upseeristossa oli myös palkkasotilaita mm. Britanniasta ja Ranskasta. Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa kohtasivat toisensa Ruotsin ja Venäjän saaristolaivastot. Upseerit, merenkulkijat ja sotilaat olivat päätyneet Kymijoen suuhun sekä lähiseuduilta että kaukaa suurvaltojen toisilta laidoilta. Ruotsin saaristolaivastossa palveli ihmisiä kaikista valtakunnan osista Pohjois-Saksan Stralsundista Suomen maakuntiin. Saaristolaivaston merimiehet oli värvätty pääosin Lounais-Suomen merenkulkupitäjistä, mutta moni oli lähtöisin Pohjanmaalta, Skånesta tai Tukholman saaristosta. Noin puolet aluksilla palvelleista oli sotilaita Hämeen, Uudenmaan ja Savon prikaateista. Saaristolaivasto edusti koko Ruotsin valtakuntaa. Venäjän sotakaleereihin tarvittiin paljon soutajia, mutta harva tarttui airoon vapaaehtoisesti. Näin meritaisteluun päätyi ihmisiä myös kaukaa Turkista ja Venäjän Aasian-puoleisilta aroilta. Osa ruotsalaisten vangeiksi jääneistä sotilaista oli Venäjän muiden sotien vankeja Mongoliasta tai Mustaltamereltä. Venäjän laivastossa palveli ilmeisesti myös valtakunnan vähemmistökansojen jäseniä kuten suomalaisia ja mordvalaisia, mutta moni puhui äidinkielenään venäjää. Upseereista moni oli venäläinen, mutta vakiintuneen tavan mukaan Venäjän laivastossa palveli paljon ammattiupseereita Euroopan merenkulkumaista: Isosta-Britanniasta, Ranskasta, Espanjasta ja Italian eri ruhtinaskunnista.