Aulikki ja Laura Maria

Ristiriitaisuuksia, hyviä elämänohjeita, kipupisteitä, onnistumisia. Aulikki ja Laura Maria – tält ja toispuolt -podcastsarjassa käydään tällä kertaa läpi erilaisia käsityksiä Jumalan valtakunnasta ja mietitään, millaisena kirkko näyttäytyy eri taustoista tuleville.Tuomiorovasti Aulikki Mäkisen ja kirkkoherra Laura-Maria Latikan vieraana on kolumnisti, kirjailija Auli Viitala, joka kastettiin kristityksi vuosi sitten ja jolle Jumalan valtakunta on kiehtova ja velvoittava ja auttaa ajattelemaan pitkälle.Mitä tarkoitamme, kun puhumme Jumalan valtakunnasta? Toteutuvatko Jeesuksen opetukset nykypäivän elämässä? Mitkä ovat kirkon kipupisteitä, entä missä kirkko on onnistunut? Millainen alusta kirkko on yhteiskunnalliselle keskustelulle?Kuva Simo Ahtee

Aulikki ja Laura Maria - tält ja toispuolt -podcast-sarjassa palataan pyhiinvaellusreiteille ja keskitytään nyt erityisesti Turun seudun monipuolisiin mahdollisuuksiin. Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana on jälleen arkeologi, tietokirjailija ja innokas pyhiinvaeltaja Ilari Aalto.Turusta on helppo lähteä sekä lyhyille että pitkille reiteille, mutta mistä ne kulkevat ja millaista historiaa niihin liittyy? Millaisin varustein kannattaa lähteä matkaan? Uskaltaako puhelimen jättää kotiin? Millaisia salattuja helmiä matkalta löytää?Kuuntele kevään ja kesän parhaat vaellusvinkit!Kuva Simo Ahtee

Aulikki ja Laura Maria - Tält ja toispuolt -podcast-sarjassa sujautetaan vaelluskengät jalkaan ja suunnataan pyhiinvaellusreiteille. Aulikki Mäkisen ja Laura-Maria Latikan vieraana on arkeologi, tietokirjailija Ilari Aalto, joka kuvailee itseään intohimoiseksi mutta nöyräksi pyhiinvaeltajaksi.  Mikä saa nykyihmisen astelemaan ikiaikaisille kulkureiteille ja vaeltamaan pyhille paikoille? Mitä pyhiinvaeltaminen oikeastaan on ja onko olemassa yhtä ja oikeaa tapaa vaeltaa? Millaisia ihmisiä ja kohtaamisia pyhiinvaellusreiteillä saattaa tulla vastaan? Mitä pyhiinvaellukset tuovat elämään, entä miten oma mieli toimii pitkillä kävelyillä?   Pyhiinvaellusteemaa jatketaan Ilarin kanssa myös sarjan seuraavassa jaksossa.  Kuva Simo Ahtee

Turku on aina ollut naisvoittoinen kaupunki ja naiset ovat muuttaneet kaupunkiin töiden perässä. Mistä naiset ovat saaneet Turussa elantonsa, entä miten he ovat kouluttautuneet? Millaisia naisia kirkkoihin on astellut vuosisatojen aikana? Millainen on ollut esimerkiksi synnyttäneiden naisten tai kätilöiden asema?  Aulikki ja Laura Maria - tält ja toispuolt -podcastissa keskustellaan naisten asemasta Turun historiassa sekä naisista uskonnon tulkkeina. Laura Maria Latikan ja Aulikki Mäkisen vieraana on Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen, joka on tutkinut pitkään turkulaisia naisia.Kuva Simo Ahtee

Kristinuskon suhde tanssimiseen on ollut historiassa vähintäänkin ristiriitainen. Matkalle mahtuu kohuja ja paheksuntaa, mutta tanssi on myös ollut osa jumalanpalveluselämää. Viime vuosikymmeninä tanssi on yleistynyt kirkoissa ja sen asema on yhä tunnustetumpi esimerkiksi varta vasten kirkkotiloihin suunniteltujen teosten muodossa.Tält ja toispuolt -podcastissa Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana on tanssija-koreografi Tiina Lindfors, joka on esiintynyt kirkoissa useita kertoja. Suurin osa on ollut upeita kokemuksia, mutta vuosien varrelle on osunut myös hankaluuksia.Miten Lindfors on kokenut tanssin aseman muutoksen kirkossa? Miksi kirkoissa tanssitaan? Millaiset puitteet kirkkotila tarjoaa tanssitaiteelle?Kuva Pette Rissanen / Tanssiteatteri ERI

Koulukiusattu elää joka päivä todellisuudessa, josta on vaikea murtautua ulos. Millaisia ongelmia liittyy aikuisten ja lasten välisiin valtasuhteisiin luokkahuoneissa? Mitkä mekanismit mahdollistavat esimerkiksi kouluväkivallan ja mistä syntyy sorto koulumaailmassa? Aulikki ja Laura Maria - tält ja toispualt -podcastissa Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana on kirjailija Iida Rauma, joka voitti Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys. Vaikka jakson teemoina ovat yksilön tuhoutuminen ja yhteiskunnan kipupisteet, tuodaan esiin myös toivon näkökulma. Miten selvitä traumaattisesta elämänvaiheesta? Miten lisätä lasten hyvinvointia aikuisten rakentamassa ympäristössä? Podcast on äänitetty Hävitys-kirjastakin tutuista maisemissa. Jaksossa käydään läpi myös Turkuun liittyvää viha-rakkaussuhdetta. Kuva Simo Ahtee

Mistä kumpuaa kyky ja innostus toimia aktiivisesti kirkon luottamushenkilönä, politiikassa, tieteessä tai esimerkiksi kulttuurin saralla? Miten saada tehtyä päätöksiä hyvin erilaisten ja erilaisia asioita arvostavien ihmisten kanssa? Ja mistä ihmeestä kaikkeen riittää aika?Tält ja toispuolt -podcastissa Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana on Maija Lahtinen, jonka kanssa puhutaan välittämisaktivismista, itsetuntemuksesta ja ristiriitojen kohtaamisesta.Lahtinen pitää partiotoimintaa elämänsä peruskivenä, ja partion ansiosta hän on päätynyt myös seurakuntaelämään. Tärkeä on etenkin ajatus siitä, että maailma on jätettävä paremmaksi paikaksi jälkipolville. Kuva: Simo Ahtee

Velvollisuuden- ja vastuuntunto ovat auttaneet monia saavuttamaan isoja asioita elämässä, kuten esimerkiksi etenemään uralla. Toisaalta taustalla on vaaninut uupumus. Missä menee raja, entä milloin mukaan astuu syyllisyydentunto?Tält ja toispuolt -podcastissa Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana on poliittisen historian tutkija, eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä Turun yliopistosta.Jokisipilä varttui aikana, jolloin velvollisuudentuntoa iskostettiin nuoriin voimakkaasti. Nyt kulttuurissa ja yhteiskunnassa on tapahtunut muutos, eikä tulevaisuus mahdollisuuksineen näyttäydy nuorille yhtä valoisana kuin aiemmille sukupolville. Mitä opettaja voi vaatia opiskelijoilta, joille työura ei välttämättä ole enää se ykkösasia?(Podcastin äänityksen jälkeen Laura Mariaa jää pohdituttamaan: "Markku oli keskustelukumppani, jonka ajatuksista puhe olisi voinut jatkua moneen suuntaan ja vain yhden suunnan kerrallaan voi valita. Tekisi mieli joskus puhua hänen kanssaan muun muassa myötätunnosta, joka liittyy vahvasti vastuuseen toisista ihmisistä.")Kuva Simo Ahtee

”Kun ennakoidaan ja mietitään tulevaisuutta, pystytään vaikuttamaan tulevaisuuteen. Se, mitä päätetään tänään, vaikuttaa siihen, millaiseksi tulevaisuus muotoutuu”, tulevaisuudentutkija Hanna Heino muistuttaa.Vaikka toisin luulisi niin tulevaisuustyö ei aina ole kirkossa ihan helppoa. Kirkossa tehdään ennakointityötä, tulevaisuusselontekoja ja -raportteja, jotka kertovat, miten maailma mahdollisesti muuttuu. Vaikka tulevaisuussignaalit kertoisivat muutoksen tarpeesta, tuttua, vanhaa ja turvallista kirkon toimintaa on vaikea lähteä muuttamaan.Aulikin ja Laura Marian vieras tulevaisuudentutkija Hanna Heino vaikuttaa siviilissä myös Maarian seurakuntaneuvostossa.Kuva Simo Ahtee

Avoimena muutokselleMitä arkkipiispa miettii kirkon muutoksesta? Aulikki ja Laura Maria lähtivät kylään Turun Piispankadulle arkkipiispantaloon, purkivat pois statukset ja ryhtyivät keskusteluun ihminen ihmiselle, pappi papille. Aulikki ja Laura Maria – tält ja toispualt -podcastissa keskustelukumppanina Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma. Arkkipiispantalossa vaihdetaan kuulumiset, puhutaan henkilökohtaisistakin näkemyksistä ja ryhdytään avoimeen keskusteluun kirkon toiminnan muutoksesta, luopumisen kipeydestä, laskevista käyristä ja siitä, miten pysyä avoimena muutokselle.”Työskentely ihmisten kanssa muuttaa väistämättä ja tuo uusia sävyjä omaan teologiseen ajatteluun. Kuinka paljon sellaisella teologialla, joka ei ota vakavasti ihmisten kanssa käytyä kohtaamista ja sitä mitä sieltä tulee syötteenä papille, voi lopulta olla annettavaa? Teologian tehtävänä on olla vuorovaikutuksessa elävän elämän kanssa. Mitä tarkoittaa tässä tilanteessa ja ajassa se, että Jeesus on Herra?”, arkkipiispa miettii.Aulikki Mäkinen on Turun tuomiorovasti ja Laura Maria Latikka Maarian kirkkoherra.Kuva Simo Ahtee

Synti on ruma sana, vai onko? Ainakin siitä on tavattoman vaikea puhua. On vaikea saarnata synti synniksi - rakkaudesta ja armosta puhuu helpommin.Synti on totta monin eri tavoin. Ihmisarvon polkeminen, halveksiminen, hyväksikäyttö, valehtelu. Väärinkäytökset. Rakenteet, jotka tekevät maailmasta epäoikeudenmukaisen. Entä saako synnistä puhua silloin, kun puhutaan politiikasta? Ja mistä elämäntavoista tulevat sukupolvet syyttävät nykyisiä ilmastonmuutoksen seurausten keskellä? Näin kysyvät uusimmassa podcastissa Laura Maria Latikka ja Aulikki Mäkinen.”Ihmisyyteen kuuluu kyllä synti. Pahuudesta ja siitä, miten me ollaan itse siihen osallisia, pitää pystyä puhumaan. Mutta se ei saa olla vain oman elämän pienten asioiden vatvomista, kun pitäisi nähdä iso kuva: rakenteellinen synti ja oma osuus siinä.”Hyvää elämää on vaikea rakentaa ja on huojentavaa tunnustaa, että ”tämmösii me ollaan, me ihmiset”.

Pitkän linjan seurakuntavaikuttaja Harri Lukanderilla on takana 32 vuotta kirkkovaltuustotyöskentelyä Piikkiön pienen seurakunnan riveistä. Hänet on juuri valittu jatkamaan yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Alkamassa on yhdeksäs vuosi tehtävässä.Aulikki ja Laura Maria -podcastissa Lukander, tuomiorovasti Aulikki Mäkinen ja kirkkoherra Laura Maria Latikka keskustelevat siitä, mikä luottamustoimessa motivoi ja miten luottamusta rakennetaan.Harri Lukanderin mielestä luottamushenkilön tehtävä on antaa eikä ottaa. Antaa ja turvata toimintaedellytyksiä. Perehtyä asioihin ja pitää yllä hyvää keskustelua. Edistää perustehtävää eli katsoa isoja kiinteistöhankkeita, verotusta, rahanjakoa myös hengellisyyden näkökulmasta. Uusille luottiksille Lukander antaa ohjeen olla alusta asti utelias ja lähteä ottamaan asioista selvää. Koulutusta ja apua, tietoa ja tukea saa - ”vene on annettu mutta itse pitää soutaa”, Harri Lukander sanoo.Luottamustoimen hoitaminen edellyttää luottamushenkilön luottamusta viranhaltijoiden ammattitaitoon ja viranhaltijoiden luottamusta siihen, että luottamushenkilö haluaa organisaation hyvää. Lukanderin mielestä luottamusta rakennetaan ”keskustelemalla asioita puhki”.”Tämä on joukkuepeliä. Koitetaan yhdessä löytää keinoja eteenpäin."

Unohdettaisiinko virret? Purettaisiinko urut?Aulikki ja Laura Maria vastasivat kuulijatoiveeseen, nostivat teemaksi musiikin kirkossa ja kutsuivat podcast-vieraaksi Anu Åbergin, joka on Turun tuomiokirkkoseurakunnan kanttori.Musiikki kirkossa kantaa historian painolastia. Virsikirjasta löytyy virsiä, joiden sanat tai säestys eivät enää puhuttele. Vanha tuttu kirkkomusiikki saattaa tuntua aikansa eläneeltä. Mutta jos historian painolasti heitetään laidan yli ja tarjoillaankin virsi niin, että se kuulostaa raikkaalta? Säestetään tutut virret uudella ja elävällä sovituksella? Soitetaankin myös jotain tuntemattomampaa? Jotain yllättävän kiinnostavaa? Tai vaihdetaan musiikkityyliä? Jo pelkästään virsikirjasta löytyykin aarrearkku.”Luterilainen kirkko on sulattamo, jossa ihmisen hengellisyyttä ei pidä kahlehtia. Ihmiset kokevat asiat eri tavalla ja siihen on oikeus. Meidän tehtävämme on katsoa, että hieno sanoma pysyy esillä sillä tavalla kuin nykyihmiselle tarpeen on”, sanoo Anu Åberg.Hänen mielestään nykyaika on niin vaativaa, että ihmiselle ei pidä asettaa rajoitteita siitä, millaista musiikkia hänen tulee laulaa tai mitä kuunnella.”Tärkeämpää on sydämen asenne”, toteaa Anu.Tekstivastine tulossa.

Millainen sinusta on kaunis rakennettu ympäristö? Millainen kaunis kirkko tai seurakuntatalo?Arkkitehtuurikapina -facebookryhmän perustaja Marjo Uotilan mielestä arkkitehtuurissa tai rakennettujen ympäristöjen suunnittelussa ei pitäisi jättää huomiotta sitä, miten ihminen kokee ympäristöjä. Rakennuksen ei pitäisi olla hyökkäävä vaan ihmiselle hyvä.”Miksi juuri meidän aikamme rakentamisen täytyy olla niin tylyä?”, Uotila kysyy.Uotila nostaa tavoiteltaviksi arvoiksi kauneuden, käyttökelpoisuuden ja kestävyyden, jotka ovat klassistisen arkkitehtuurin kauden ihanteita. Mutta mitä on moninainen kauneus? Mistä kestävä tehty? Millainen tila synnyttää onnellisuutta? Millaisessa tilassa sielulla on hyvä olla?Maarian kirkon vieressä sijaitsevassa kirkonvartijan talossa käydään vilkasta keskustelua arkkitehtuurin arvoista ja rakennetusta ympäristöstä Aulikki ja Laura Maria -podcastin 13. osassa. Podcastia emännöivät kirkkoherra Laura Maria Latikka ja tuomiorovasti Aulikki Mäkinen.”Miljööt, jossa me elämme ja kuljemme, määrittävät arkeamme, koska elämä tapahtuu niissä ja niiden ympäristöissä. Kirkon pitää ajatella kauneutta ja sitä missä silmä lepää, vaikka myös murtumissa Jumala on läsnä ja betoniseinässäkin on symbolisia merkityksiä”, pohtii Aulikki Mäkinen.Millaisessa kirkkotilassa sinun sielullasi on hyvä olla?TEKSTIVASTINE TULEE VERKKOSIVUILLE

Turkuun muuttaminen oli paljasjalkaiselle rööperiläiselle Charlotta Kivistölle unelmien täyttymys. Vastaanotto on ollut lämmin ja kaupunki ihana.Ja onhan niin, että huolimatta suorasta ilmaisun tavasta, pidättyvyydestä, oman reviirin varjelusta – ja siitä, että narisevan laulava nuotti voi saada turkulaisen kuulostamaan pessimistiltä - turkulaiset ovat puheliaita, lämpimiä ja sosiaalisia.Turussa sanotaan asiat suoraan, valmistelematta ja pehmentämättä. Ensin asia ja sitten small talk.”Se että sanotaan heti ja just niin kuin asiat ovat, tekee kommunikoinnin helpoksi”, sanoo kirkkoherra Laura Maria Latikka, joka pureutuu turkulaisuuteen yhdessä tuomiorovasti Aulikki Mäkisen sekä podcastin vieraan, juuri Turun filharmonisen orkesterin II intendenttinä aloittaneen Charlotta Kivistön kanssa.Kaksi muutakin asiaa Turussa on toisin. Seutu on kirkkorikasta ja kirkot ovat keskeisesti osa kaupunkia. Sen lisäksi: ”Turussa on kaikki mitä elämiseen tarvitsee. Täällä on elämää aina”, Charlotta sanoo.

Toteutuuko seurakuntavaaleissa demokratia? Onko luottamushenkilöillä vaikutusvaltaa? Kenellä kirkossa valtaa on eniten?Tuomiorovasti Aulikki Mäkinen ja kirkkoherra Laura Maria Latikka pureutuvat podcastissaan kirkossa ajankohtaisiin seurakuntavaaleihin ja siihen, kuka kirkossa valtaa käyttää ja miten.Parhaimmillaan vaaleilla valitut luottamushenkilöt tuovat kirkon päätöksentekoon sitoutuneisuutta, eri alojen ammattiosaamista, yhteistyömahdollisuuksia ja rakentavaa kritiikkiä. Ja luottamusta.Seurakuntavaalit käydään Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa marraskuun aikana. Seurakuntavaalit vaikuttavat välillisesti myös kirkon ylimpään päättävään elimeen kirkolliskokoukseen.Tekstivastine tulossa

Laura Maria Latikka ja Aulikki Mäkinen palaavat podcastissaan kouluun yhdessä rehtori Marianne Ulfstedtin kanssa. Marianne ja Aulikki kävivät aikanaan yhdessä koulua Liedossa. Mikä on muuttunut koulumaailmassa?Nykyään Marianne Ulfstedt luotsaa Pohjois-Turussa Yli-Maarian koulua. Haaveena on se, että koulusta tulee oppilaille ja henkilökunnalle ”meidän paikka”, ”perhekeskus” alueen perheille.Hänelle koulun tärkeimmät arvot ovat toisen kunnioittaminen ja arvostaminen, yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus, tasa-arvo. Aikuisten malli lapsille alkaa siitä, että tervehditään käytävillä ja kysellään ruokailulinjastossa viikonloppukuulumisia.”Henkilökunnan hyvän olon hyrinä tuntuu, se on huumoria ja välittämistä, ja se tarttuu myöskin lapsiin. Vanhempien parisuhde on lasten henkinen koti, mutta myös meidän koulun henkilökunnan kemiat ovat meidän oppilaiden henkinen koulu. Se välittyy lapsiin ja perheisiin”, sanoo Marianne Ulfstedt.Podcastissa puhutaan myös kirkon ja koulun yhteydestä ja katsomusten yleissivistävästä opetuksesta. Miten seurakuntien ja koulun yhteistyö voisi luontevasti olla? Ehkä jotain esimerkiksi siihen syksyyn, kun palataan rippikoulusta? Tai lapsia ja perheitä varten levollisia aikuisia, joiden kanssa pohdiskella asioita?

Kirkon tärkein tehtävä kriisiaikana on tukea henkistä kriisinkestävyyttä, mutta mitä annettavaa kirkolla on kriisiaikana? Striimataanko vai ei? Jaetaanko ruokakasseja vai ei? Ovatko ne olleet oikeita tapoja auttaa kriisissä vai auttaisiko kriisissä paremmin jokin muu tapa?Kirkon auttamisen tapoja pohtivat podcastissa tuomiorovasti Aulikki Mäkinen ja kirkkoherra Laura Maria Latikka.Kirkolla on pitkälle koulutettuja auttamisen ammattilaisia ja kirkon vahva diakonia tekee valtavasti työtä tukiverkostojen rakentamiseksi. Työtä, joka on maailmanlaajuisesti ainutlaatuista.”Seurakunnan rooli on olla viimeinen syli, johon pudota, mutta ihmeitä mekään ei kuitenkaan voida tehdä”, miettii Aulikki Mäkinen.Kriisien keskellä onkin tärkeää, että kirkko on auki ja kirkossa on tukea tarjolla, mutta samalla on tärkeä olla mukana verkostoissa ja julkisuudessa. Niissä kirkon tehtävä on pitää yllä ennen muuta toivoa.Kristinuskoon on sisäänkirjoitettu aina toivo. Siihen kuuluu se, että aktiivisesti toimitaan hyvän puolesta. Siitä toivo kasvaa.

Pyhiinvaelluksessa yhdistyy monta asiaa. Tärkeässä osassa on tietysti liikkuminen – pyhiinvaellus on kävelijöiden laji, tosin tehdään niitä jo myös vaikkapa meloen tai ratsainkin. Pyhiinvaelluksessa kävely antaa rytmin ajatella ja hengittää. Ajatukset selkiytyvät. Iso osa pyhiinvaellusta ovat myös merkitykselliset kohtaamiset.Pyhiinvaellusta tehdään pyhille paikoille, joissa ihmisten kaipaus Jumalaan on tullut suureksi – joissa kelttiläisen sanonnan mukaan on ”ohutta ilmaa”. ”Aina kun kuljen kohti itseäni, kuljen myös kohti Jumalaa”, kuvaa Aulikki Mäkinen.Pyhiinvaellusten tekemisestä podcastissa inspiroituvat Aulikki Mäkinen ja Laura Maria Latikka.(Tekstivastine tulossa)

Kaunista ja kipeää. Odotettua ja pelättyä. Sitä on se, kun lapset ovat kasvaneet ja lähtevät kotoa. Se, että lasten oma elämä alkaa ja heistä tulee sitä, mitä he ovat, tuottaa paljon iloa mutta samalla nousevat kysymykset siitä, onko omalla elämällä enää merkitystä, kun lapset eivät enää tarvitsekaan äitiä? Kuka minä olen? Mitä minä haluan? Mistä löytyvät omat lähteet? Mihin suuntaan tästä?Tulee aika löytää tie syvemmälle.Ihania ja kipeitä aikuistuvien lasten vanhempien tuntoja tunnustelevat podcastissa Aulikki Mäkinen ja Laura Maria Latikka.(Tekstivastine tulossa.)

”Ei se viisaus siellä nurkkahuoneessa asu”, sanoo Virpi Aaltonen, joka johtaa lähes 300 hengen työyhteisöä Raisio-konsernissa. Johtaminen on hänelle ihmisten arvostavaa kohtaamista - turvallisuuden ja selkeyden luomista, jotta asiantuntijat voivat tehdä parhaansa, kasvavat ihmisinä ja uskaltavat pois mukavuusalueilta.Samalla johtajalla pitää olla myös rohkeutta tunnustaa oma puutteellisuutensa.Virpi Aaltonen on Aulikki Mäkisen ja Laura Maria Latikan vieraana podcastissa, jossa käydään avointa keskustelua johtajuuden kipupisteistä ja johtajana kasvamisesta. Johtaminenkin on polku, jossa on erilaisia vaiheita.

Turun tuomiokirkko ja Maarian kirkko peruskorjataan lähivuosina. Satoja vuosia vanhojen kirkkojen remontit ja niiden mukanaan tuomat muutokset voivat herättää paljon tunteita. Onko paha vai hyvä asia, jos vanha kirkkotila muuttuu? Miten säilyttää kauneus ja pyhyyden kokemus mutta samalla muuttaa tila vastaamaan tämän päivän tarpeita ja toimintaa? Mikä on eletyn ja elävän uskon välinen suhde uudistuneessa kirkkotilassa?Kirkkoherrat Aulikki Mäkinen ja Laura Maria Latikka ovat käyneet tutustumassa hiljattain remontoituihin kirkkoihin Etelä-Ruotsissa ja Berliinissä. Mitä oivalluksia ja oppeja näiltä matkoilta saatiin?Aulikki ja Laura Maria -podcastin viidennessä jaksossa puhutaan siitä, miten kirkkotiloja voi muuttaa ja millaisia tarpeita ja toiveita tiloille on tulevaisuudessa.Tekstivastine löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/podcastit

Miksi vaihdevuodet ovat edelleen tabu? Missä vaiheessa yritykset pysyä nuorekkaana muuttuvat toisten silmissä lähinnä noloiksi? Millaista on elämä, kun lapset ovat lentäneet kotoa ja on jo ehtinyt toteuttaa ne ”pakolliset” unelmat? Aulikki Mäkinen ja Laura-Maria Latikka puivat dramaturgi, näytelmäkirjailija Satu Rasilan kanssa naiseuden ja vanhenemisen näkökulmia. Yhdelle 50 vuoden rajapyykin saavuttaminen merkitsee kriiseilyä kehon muutosten keskellä, toiselle taas entistä paremman itsetuntemuksen ja rohkeuden vuosia.Tekstivastine löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/podcastit

Kirkkoherran päätyö on johtaa seurakuntaa. Se on pitkälti samanlaista kuin mikä tahansa johtamistyö. Toisaalta siinä on piirteitä, joita tuskin missään muussa työssä on.Kirkkoherraan kohdistuvat odotukset ovat moninaiset ja hengellinen viritys monimutkaistaa niitä vielä lisää.Podcastin kirkkoherrat ovat kumpikin jo toimineet kirkkoherroina muualla. Turkuun tullessaan heidän ei enää tarvinnut opetella uutta ammattia. Ammatti tavallaan vaihtui, kun ensimmäistä kertaa siirtyi papista kirkkoherraksi, vaikka pappeus säilyikin.Aulikki ja Laura Maria -podcastin kolmannessa jaksossa puhutaan muun muassa johtamisesta palvelutehtävänä ja johtajan nöyryydestä.Tekstivastine löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/podcastit

Tässä podcastissa piti puhua johtajuudesta, mutta sitten tuli julki kirkon tasa-arvotutkimuksen tutkimustulos, jonka mukaan lähes joka kymmenes kirkon työntekijä on kokenut häirintää. Se yllättää kirkkoherrat.On siis nostettava keskusteluun tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, häirintä ja syrjintä. Minkä takia näistä asioista on kirkossa vaikea puhua?Avointa ajatustenvaihtoa siitä, miten kirkon sisällä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta puhutaan. Ja miten Aulikki ja Laura Maria itse nämä asiat kokevat.Podcast-sarjassa ”Aulikki ja Laura Maria – tält ja toispualt” keskustelevat tuomiorovasti Aulikki Mäkinen ja kirkkoherra Laura Maria Latikka.Tekstivastine löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/podcastit

Aulikki Mäkinen ja Laura Maria Latikka ovat uusvanhoja varsinaissuomalaisia, vasta vähän aikaa sitten Turkuun muuttaneita ja uuden työn aloittaneita.Muutoissa velloo monenlaisia tunteita, jännityksiä ja innostuksia. Muutto ja muutos edellyttää rohkeutta - ja kärsivällisyyttä: sielu tulee pikkuhiljaa mukana. Miten menneen elämän muutokset ovat muokanneet ajattelutapaa ja sitä katsetta, jolla maailmaa katsoo? Antaneet rohkeutta myös kyseenalaistaa? Mitä Aulikki ja Laura Maria ovat muutoista ja muutoksista oppineet? Miten kasvaneet tähän päivään?Avointa ja henkilökohtaista keskustelua muutoksen tuomista tunteista, erilaisista elintiloista, jäämisestä ja juurtumisesta, lähtemisestä ja uuteen uskaltautumisesta, papin työstä ja johtajuudesta.Tekstivastine löytyy osoitteesta www.turunseurakunnat.fi/podcastit