Oppimisen psykologia

Miksi on niin vaikeaa myöntää olevansa väärässä? Vaikka ihan arkisissa pikkujutuissa, kuten mitä piti ostaa kaupasta tai mitä sovittiin kesälomasuunnitelmista. Tämän jakso myötä sä opit ymmärtämään miksi me ihmiset ollaan niin usein väärässä ja miksi sitä on vaikea huomata, saati myöntää! Ja tietenkin avaan myös sitä, miten meistä jokainen voi kehittää väärässä olemisen taitoa.Pääset myös tutustumaan tositarinaan Millerin maailmanlopun odottajista. Elokuisena aamuna, 1844 kirjava joukko ihmisiä oli kokoontunut yhteen kirkkoihin, pelloille ja pihamaille. Joukossa oli lakimiehiä, vapautettuja orjia, tuomareita, maatilallisia ja tehdastyöläisiä. Heitä yhdisti hyvin erikoinen asia: kaikki heistä olivat tulleet odottamaan maailmanloppua. Ihmisjoukko oli valtava, yhteensä jopa miljoona henkilöä. Tätä moninaista ryhmää yhdisti usko William Millerin opetuksiin. Miller oli itseoppinut saarnaaja, joka oli analysoinut raamattua ja päätynyt toisen tulemiseen ajankohtaan.Tarina on erinomainen esimerkki siitä miten me ihmiset muodostetaan uskomuksia, ajattelutapoja ja mielipiteitä ja miten me suhtaudutaan siihen kun joku uskomus osoittautuu vääräksi.Tämä on kesäuusinta. Jakso on julkaistu ensimmäisen kerran 11.5.2022.

*Kesäuusinta* Millainen on ihmisen muisti ja kuinka sitä voi kehittää?Tässä jaksossa avaan muistin mekanismeja ja kerron miten jokainen voi oppia muistamaan paremmin. Kuinka keskusteluista, kirjoista ja arkisista hetkistä otetaan hyöty irti ja muodostetaan muistijälki. Jakso auttaa muistamisen pulmissa ja antaa käytännön vinkkejä muistin terästämiseen.Pääset myös tutustumaan Solomon Shereshevskyyn, muistilegendaan ja myyttiseen hahmoon, jonka muisti vaikutti olevan täysin rajaton. Mitä voimme oppia Solomonin supermuistista? Millaista oli elää supermuistin kanssa? Miksi hyvä muisti ajoi Solomin lopulta vaikeuksiin?Jakso on numero #29 ja se on julkaistu alunperin 8.3.2022.

Muiden elämä näyttää usein loogiselta tarinalta. Siltä, että asiat on edenneet suunnitelmien mukaan ja jokainen valinta on vienyt määrätietoisesti kohti nykyhetkeä. Oma elämä taas tuntuu usein paljon sekavammalta: sattumilta, harhapoluilta, epäonnistumisilta, onnenkantamoisilta ja mahdollisuuksilta, joihin tuli tartuttua hetken mielijohteesta.Entä jos todellisuudessa tämä on meistä jokaisen elämää?Tässä jaksossa pohdin, kuinka suuri osa työelämästä ja elämästä ylipäätään rakentuu suunnittelun sijaan sattumien, käännekohtien ja niihin reagoimisen varaan. Miksi jälkikäteen kerromme elämästämme paljon johdonmukaisempaa tarinaa kuin miltä se silloin tuntui? Miksi epäonnistumiset voi vuosien päästä näyttää tärkeiltä käännekohdilta? Ja miksi meillä on niin voimakas tarve ajatella, että asiat menivät juuri niin kuin niiden pitikin mennä?

Älykkyys herättää yllättävän paljon tunteita. Moni meistä haluaa uskoa, että menestys, oppiminen ja elämässä pärjääminen ovat ennen kaikkea kiinni asenteesta, harjoittelusta tai sinnikkyydestä. Mutta mitä tutkimus oikeastaan kertoo älykkyyden merkityksestä?Tässä jaksossa keskustelen Helsingin yliopiston psykologian professorin Markus Jokela kanssa älykkyydestä. Mitä älykkyys tarkoittaa? Miten se näkyy arjessa, oppimisessa ja työelämässä? Pohdimme myös kysymyksiä, jotka monia askarruttavat mutta joista harvemmin puhutaan ääneen: Mistä tietää, onko riittävän älykäs? Missä kohtaa yksilöiden väliset erot alkavat oikeasti näkyä? Ja miksi älykkyys tuntuu olevan niin herkkä ja jopa kiistanalainen aihe?

Valinnanvapaus tuntuu yleensä hyvältä asialta. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä paremmat mahdollisuudet löytää juuri itselle sopiva ratkaisu. Todellisuudessa asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen.Tässä jaksossa tarkastelen valinnanvapauden paradoksia: miksi runsaat vaihtoehdot voivat tehdä päätöksenteosta vaikeampaa, lisätä tyytymättömyyttä ja saada meidät jatkuvasti miettimään, olisiko jokin toinen vaihtoehto ollut parempi.Ongelmat alkavat usein jo ennen valintaa. Kun vaihtoehtoja on liikaa, päätöksenteko voi lamaantua. Tämä näkyy ruokakaupan hyllyillä, suoratoistopalveluissa, viikonlopun suunnitelmissa, opiskelupaikkoja pohtiessa tai työuraa rakentaessa. Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampi on valita.Haasteet eivät kuitenkaan lopu päätöksen tekemiseen. Valinnan jälkeen mieleen jäävät helposti ne vaihtoehdot, joita ei tullut valittua. Uudessa työssä miettii toisen urapolun mahdollisuuksia. Parisuhteessa saattaa pohtia, millaista elämä olisi ollut jonkun toisen kanssa. Muutto, opiskelupaikka tai harrastus voi tuntua oikealta ratkaisulta, kunnes huomio kiinnittyy siihen, mitä kaikkea samalla jäi kokematta. Valitsematta jääneiden vaihtoehtojen parhaat puolet alkavat helposti näyttää houkuttelevammilta kuin valitun vaihtoehdon arki.Pohdin myös kahta erilaista tapaa tehdä päätöksiä. Oletko maksimoija, joka etsii sitkeästi parasta mahdollista vaihtoehtoa, vertailee, lukee arvosteluja ja palaa päätöksiinsä vielä jälkeenpäinkin? Vai tyytyjä, joka valitsee riittävän hyvän vaihtoehdon ja siirtyy eteenpäin? Kumpi tapa tuottaa parempia päätöksiä, ja kumpi enemmän hyvinvointia?

Joskus kokouksen jälkeen olo on väsynyt, ärtynyt tai jopa hämmentynyt. Toisinaan taas kokouksesta lähtee energisenä, selkeällä suunnalla ja on tunne siitä, että nyt asiat oikeasti etenivät. Mikä kokouksista tekee erilaiset?Palaverit ovat monelle niin arkipäiväinen osa työelämää, ettei niiden laatua tule juuri pysähdyttyä miettimään. Niihin käytetään valtava määrä työaikaa, mutta samaan aikaan kokouskäytäntöjä kehitetään työpaikoilla yllättävän vähän. Juuri siksi kokoukset ovatkin kiinnostava ja ehkä jopa melko helppo kehittämisen kohde: pienilläkin muutoksilla voi olla iso vaikutus työpäivän sujuvuuteen, kuormitukseen ja yhteistyöhön.Tässä jaksossa keskustelun psykologi, tutkija Sanna Markkulan kanssa siitä, mikä erottaa hyvät ja huonot kokoukset ja miten kokoukset vaikuttavat työhyvinvointiin. Jakso pohjautuu Palaverismista tuottaviin kokouksiin -tutkimushankkeeseen, jossa tarkasteltiin suomalaisten kokouskokemuksia ja kokouslaadun yhteyttä hyvinvointiin, kuormitukseen ja työn sujumiseen.Jaksossa puhutaan muun muassa:Onko Suomessa liikaa kokouksia vai ei?Millainen on kokousten yleinen “tila” tutkimuksen pohjalta?Miksi osa kokouksista tuntuu raskailta ja osa toimivilta?Mitä tarkoittaa hyvä kokouksen johtaminen käytännössä?Kenen vastuulla kokouksen onnistuminen on?Miten kokouksen ilmapiiri rakentuu?Miten hyvä kokous organisoidaan?Miten työhön liittyvä multitaskaus vaikuttaa kokouslaatuun?Millaisia yhteyksiä kokouksilla ja työhyvinvoinnilla tutkimuksen mukaan on?Millaisilla tutkittuun tietoon pohjautuvilla keinoilla kokouksista voisi tehdä parempia.

Jos joku sanoo sinulle, että "olet ihan ok tässä", tuntuuko se kehulta? Yleensä ei. Mutta pitäisi! Tässä jaksossa puhutaan keskinkertaisuuden arvosta ja siitä miten siinä ei ole mitään hävettävää vaan päinvastoin siitä pitäisi olla ylpeä!Meille sanotaan jatkuvasti, että pitäisi löytää oma niche, oma supervoima ja tulla siinä poikkeuksellisen hyväksi. Kulttuuri ihannoi huippuosaamista, erityisyyttä ja erottumista. Mutta samaan aikaan suurin osa meidän elämästä rakentuu aivan muunlaisen osaamisen varaan.Tässä jaksossa pohditaan:miksi keskinkertaisuus hävettää niin moniamiten suuri osa arjesta pyörii oikeastaan “ihan jees” -osaamisen kannattelemanaja miksi voi olla yllättävän vapauttavaa hyväksyä, ettei tarvitse olla erityinen kaikessaMukana myös ajatuksia vihreä–keltainen–punainen -osaamismallista, tavallisen työpäivän arkisesta puurtamisesta, keskinkertaisesta vanhemmuudesta, ihmissuhteista ja siitä, miten koko yhteiskunta lepää lopulta aika tavallisen mutta jatkuvan osaamisen päällä.Elämä ei oikeastaan rakennu huippuosaamisen varaan, vaan sen, että osataan riittävästi aika monia asioita.

Epävarmuus ei tunnu kivalta, mutta kuuluu arkeen.Uskonpuute voi yllättää uuden harrastuksen, ensimmäinen työpäivän tai tilanteen kohdalla, jossa muut tuntuvat varmemmilta kuin itse. Siinä hetkessä mielessä pyörii usein kysymyksiä: kuulunko tänne, olenko tarpeeksi hyvä ja uskallanko mennä mukaan.Tässä jaksossa pureudutaan rohkaisun merkitykseen juuri näissä hetkissä.Kanssani keskustelemassa rohkaisun merkityksestä on Juho Nenonen, entinen koristähti ja Susijengin pelaaja, yrittäjä, tiimityön asiantuntija, ja taustalta löytyy myös akateemista ymmärrystä näistä teemoista. Puhumme erityisesti Rohkaisijat-liikkeestä, jonka priimus moottorina Juho toimii. Keskustellaan siitä, millainen rohkaisu oikeasti toimii lasten urheilussa ja miksi aikuiset tarvitsevat sitä ehkä vielä enemmän kuin uskaltavat myöntää.Jakson aikana mennään myös syvemmälle siihen, mitä ihmisen mielessä tapahtuu epävarmuuden hetkellä. Miten pienet sanat ja teot vaikuttavat siihen, millaisen tulkinnan teemme itsestämme, paikastamme ja mahdollisuuksistamme.Puhutaan identiteetistä, kuulumisen kokemuksesta ja pystyvyydestä  ja siitä, miten rohkaisu voi muuttaa suuntaa yllättävänkin paljon.Lisäksi pohditaan, kuka voi toimia rohkaisijana ja miksi joskus ulkopuolisen sanoma lause voi avata lukon, johon läheiset eivät ole päässeet käsiksi.Jakso tarjoaa näkökulmia myös työelämään: mitä tapahtuu organisaatiossa, jossa rohkaisu puuttuu ja mitä muuttuu, kun sitä on.

Ajattelu tuntuu helposti tosi henkilökohtaiselta. Siltä, että ideat syntyy jossain tuolla päässä ja sitten ne vaan kirjoitetaan ulos.Mutta kuinka moni oikeasti muistaa enää ystävien puhelinnumeroita ulkoa? Tai hahmottaa reittejä ilman Google Mapsia? Kuinka usein ajatus kirkastuu vasta siinä vaiheessa, kun sen kirjoittaa auki?Suuri osa ajattelusta tapahtuu kalenterissa, muistiinpanoissa, keskeneräisissä dokumenteissa ja niissä välineissä, joita käytämme joka päivä. Ja niin on ollut aina. Kirjoittaminen, kartat, ja erilaiset työkalut eivät vain tue ajattelua, ne ovat osa sitä.Emme ole vuosisatojen kuluessa muuttuneet ihmislajina erityisen paljon älykkäämmiksi. Meillä on vain huomattavasti enemmän kasautunutta tietoa ja älykkään toiminnan apuvälineitä kuin esi-isillämme. Nyt pysähdytään tarkastelemaan tätä tarkemmin! Miten älykäs toiminta on hajautunut fyysisesti ja sosiaalisesti? Miten me käytetään välineitä ja muita ihmisiä oman fiksuuden jatkeena? Ja millainen jatkumo tekoäly tähän kehitykseen on?

Henkilöbrändi - pitäisikö sellainen olla? Pitäisikö omaa osaamistaan ja ajatuksiaan jakaa enemmän vaikkapa somessa?Mutta mitä oikeastaan voisin sanoa, mitä muut ei olisi jo sanoneet? Miten tätä tekee niin, ettei se tunnu päälle liimatulta?Ja uskaltaako sitä ylipäätään kertoa omista ajatuksistaan koko kansalle?Tässä jaksossa pysähdytään näiden kysymysten äärelle.Lähdetään liikkeelle siitä, miksi henkilöbrändillä ylipäätään on merkitystä. Henkilöbrändi ei ole vain jotain, mitä “rakennetaan”, vaan se on olemassa joka tapauksessa. Se on se, mitä sinusta puhutaan silloin, kun et ole paikalla. Ja usein se alkaa konkretisoitua vasta silloin, kun elämä vähän pakottaa pysähtymään. Esimerkiksi tilanteessa, jossa pitää löytää uusi suunta, uusi työ tai haluaa viedä jotain itselle tärkeää projektia eteenpäin.Vieraana on Kerttu Pylvänäinen, markkinointiviestinnän ammattilainen ja vaikuttaja, jonka kanssa puretaan auki henkilöbrändin salat.Jaksossa mennään myös konkreettiseen tekemiseen.Mistä lähteä liikkeelle, jos ei oikein tiedä mitä sanoa?Miten tunnistaa omasta ajattelusta ne asiat, joita kannattaa jakaa? Ja millaisia eri tapoja on tehdä omaa ajattelua näkyväksi?Kerttu kertoo myös omasta matkastaan: miten näkyvyys on lähtenyt rakentumaan, miltä se on tuntunut ja miten tekeminen on muotoutunut ajan myötä. Onko ollut hetkiä, jolloin on miettinyt, että mitä tässä oikein tekee?Lisäksi pysähdytään siihen, mitä päässä tapahtuu, kun alkaa tulla näkyväksi. Epävarmuus, huijarisyndrooma ja ajatus siitä, että pitäisi olla vielä vähän valmiimpi ennen kuin voi sanoa mitään.Ehkä tärkeimpänä ajatuksena kulkee mukana tämä:sinulla on jo kaikki. Osaaminen, kokemus ja näkökulmat eivät synny vasta sitten, kun olet valmis, vaan ne ovat jo olemassa. Kysymys on enemmän siitä, uskallatko tuoda ne esiin.

Uteliaisuus koukuttaa. Se on se sama voima, joka saa katsomaan vielä yhden jakson, klikkaamaan vielä yhden linkin ja jumittumaan johonkin täysin sivupolkuun.Mutta miksi kiinnostus syttyy niin helposti ja katoaa yhtä nopeasti? Tässä jaksossa pysähdyn uteliaisuuden äärelle: mitä se oikeastaan on ja miksi se on yksi oppimisen voimakkaimmista, mutta myös petollisimmista ajureista. Puhun heräävästä uteliaisuudesta, joka vie meidät asioiden äärelle, ja sinnikäästä uteliaisuudesta, joka usein ratkaisee, opitaanko me lopulta mitään.Miksi jotkut asiat jäävät vain hetkelliseksi kiinnostukseksi, kun taas toiset kantavat pidemmälle? Entä voiko uteliaisuutta opetella, myös silloin kun jokin ei lähtökohtaisesti kiinnosta?---Tunnista osaamisesi - vahvista ammatillista itsetuntoasi -verkkokurssi täältä.

Miksi samat ongelmat palaavat työpaikoilla uudelleen ja uudelleen, vaikka niihin tartutaan?Tässä jaksossa sukelletaan organisaatioiden arkeen systeemisestä näkökulmasta. Entä jos haaste ei ole yksittäisissä ihmisissä, vaan siinä, miten koko systeemi toimii ja ohjaa käyttäytymistä huomaamatta?Vieraanani on Risto Puutio, psykologi, prosessikonsultaation ja systeemisen ajattelun asiantuntija ja työnohjaajien kouluttaja.Jaksossa lähdetään liikkeelle siitä, mitä kokenut prosessikonsultti alkaa havainnoida, kun hän astuu organisaatioon. Mitä hän katsoo, mitä muut eivät huomaa ja mikä on se tyypillinen harha, johon organisaatiot ajautuvat yrittäessään ratkaista ongelmiaan.Tämän jälkeen pureudutaan siihen, mitä prosessikonsultaatio käytännössä tarkoittaa ja miten se eroaa perinteisestä asiantuntijatyöstä, jossa ratkaisu tuodaan ulkopuolelta.Jakson ytimessä avataan systeemistä ajattelua arjen tilanteiden kautta: miten jänniteet, rakenteet, roolit ja erilaiset intressit ohjaavat toimintaa, miksi “vaikea työntekijä” voi olla systeeminen ilmiö ja miten tunnistaa milloin kyse ei ole yksilöstä vaan kokonaisuudesta.

Tässä jaksossa pohdin sitä hetkeä, kun meinaat julkaista somessa jotain työhösi liittyvää, mutta et ole varma, onko siinä mitään järkeä. Annatko jotain arvokasta pois, pölliikö joku ideasi vai rakennatko samalla jotain itseäsi isompaa? Miksi oman osaamisen tai ajatusten jakaminen tuntuu samaan aikaan tärkeältä ja vähän riskiltä?Puhun siitä, miten pelko, epävarmuus ja näkyväksi tuleminen liittyvät tähän ja toisaalta siitä, mitä alkaa tapahtua, kun oma ajattelu ei ole enää vain omassa päässä.--Ilolla myös kerron, että jos tämä teema resonoi, niin multa on juuri ilmestynyt verkkokurssi, jossa mennään vielä konkreettisemmin siihen, miten oma osaaminen tehdään näkyväksi ja tunnistettavaksi - itselle ja muille.👉 Lisätietoa verkkokurssista löydät täältä:https://www.hannasiefen.fi/tunnistaosaamisesi-verkkokurssi

Miksi yksi moka voi romahduttaa ammatillisen itsetunnon hetkessä ja yksi onnistuminen nostaa sen aivan uudelle tasolle?Osaaminen ei muutu päivätasolla mihinkään. Silti kokemus omasta osaamisesta vaihtelee. Välillä luotan itseeni ja ajattelen, että pärjään kyllä. Välillä taas epäilen kaikkea tekemistäni.Tässä jaksossa pureudutaan siihen, mistä ammatillisen itsetunnon vuoristorata syntyy.Kuormitus, stressi ja epäonnistumiset voivat kaventaa näkökulmaa niin, että omat virheet korostuvat ja onnistumiset jäävät varjoon. Stressaantunut mieli ei arvioi itseään neutraalisti, se etsii todisteita siitä, että jokin on pielessä. Siksi kolaukset syövät helposti enemmän kuin olisi kohtuullista.Mutta ilmiö toimii myös toiseen suuntaan. Kun voimme hyvin ja saamme kokea onnistumisia, osaamisemme tulee näkyväksi myös meille itsellemme. Osaamisen tunnistaminen vahvistaa hallinnantunnetta, merkityksellisyyttä ja mielenrauhaa. Se ruokkii perustarvettamme kokea kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta.Ammatillinen itsetunto ei ole pysyvä ominaisuus. Se on tilanneherkkä tulkinta omasta osaamisesta. Juuri siksi on tärkeää ymmärtää, mitkä tekijät siihen vaikuttavat, jotta osaamme ottaa etäisyyttä omaan sisäiseen puheeseemme silloin, kun se muuttuu liian mollaavaksi tai toisaalta epärealistisen ylistäväksi.Tässä jaksossa tarkastellaan:miten kuormitus vaikuttaa osaamisen tunnistamiseenmiksi palaute voi toimia korjaavana kokemuksenamiten osaamisen tunnistaminen vahvistaa hyvinvointiaja miksi tasapaino osaamisen hyödyntämisen ja kehittämisen välillä on psykologisesti tärkeäSyvällistä, koskaan horjumatonta itsetuntoa ei ole olemassa eikä sellaista tarvitse tavoitella. Sen sijaan voimme opetella realistista ja armollista suhdetta omaan osaamiseemme.Osaamisen tunnistaminen ei ole vain työnhaun työkalu. Se on mielenrauhaa rakentava taito.

Työelämä muuttuu jatkuvasti. Uusia työkaluja, uusia vaatimuksia ja uusia osaamistarpeita tuntuu satelevan. Tämä tuottaa päänvaivaa niin organisaatioille kuin yksilöille: miten pysyä menossa mukana ja mitä meidän tulisi oppia juuri nyt?Tässä jaksossa keskustelen Piia Säylän, Elisan Learning & Development Leadin kanssa siitä, mitä osaamista tekoälyn ja jatkuvan muutoksen aikakaudella oikeastaan kannattaa kehittää ja miten. Piia kertoo miten Elisalla pyritään tunnistamaan strategisia osaamisia ja tulevaisuuden osaamistarpeita. Pohdimme myös onko tämä aika uhka vai mahdollisuus yksilölle ja miten voidaan vahvistaa toimijuutta, kun tulevaisuus tuntuu epävarmalta.Keskustelemme myös oppimisen tavoista. Milloin riittää kirjan tiivistelmä tai tekoälyn nopea sparraus ja milloin tarvitaan hidasta syventymistä, keskustelua ja reflektointia?

Miksi joskus innostumme oppimaan uutta ja toisinaan ei kiinnosta niin yhtään? Tässä jaksossa sukelletaan oppimisen psykologian ytimeen. Jokaisessa oppimisen hetkessä (oli se sitten uusi tapa toimia tai muuttaa ajattelua) kysymme itseltämme kolme kysymystä: haluanko, pystynkö ja uskallanko oppia. Näiden kysymysten vastaukset ratkaisevat, tartummeko mahdollisuuteen vai vetäydymmekö.Jakso auttaa tunnistamaan, mistä oppimismotivaatio oikeasti syntyy ja miksi sen puutteelle on usein hyvät perustelut.Tämä on Psykologin Hot Take, joka Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Miksi yhdessä ympäristössä tuntuu, että on suorastaan nero ja toisessa olo on kuin maanmatosella? Tässä jaksossa tarkastellaan, miksi oma osaaminen ei aina näy samalla tavalla eri tilanteissa ja ympäristöissä.Osaaminen on kontekstuaalista. Se ei ole vain yksilön ominaisuus, vaan rakentuu suhteessa ympäristöön, ihmisiin ja tapoihin toimia. Oma osaaminen pääsee usein esiin vasta silloin, kun on päässyt kunnolla sisään porukkaan ja paikkaan. Kun ymmärtää, kuka tietää mitä, miten asioita tehdään ja mikä oma rooli on kokonaisuudessa.Erityisesti uuden työn aloittamisen yhteydessä tämä ilmiö korostuu. Ennen kuin yhteinen toimintalogiikka ja jaettu muisti rakentuvat, oma osaaminen voi tuntua kadonneen. Jakso auttaa ymmärtämään, miksi tämä kokemus on tavallinen eikä kerro osaamisen puutteesta, vaan siitä, että osaaminen tarvitsee kontekstin tullakseen näkyväksi.Tämä on Psykologin Hot Take, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Onko Nordic Business Forum poseerauspaikka ja bisnesihmisten pöhinäää vai rahanarvoinen oppimistapahtuma?Tässä jaksossa keskustelen NBF:n perustajan Hans-Peter Siefenin kanssa siitä miten oppimista tuetaan tapahtumassa. Miten puhujat valitaan ja miksi jotkut puheenvuorot jäävät elämään ja toiset eivät? Puhumme myös verkostoitumisesta, tapahtuman rahanarvoisuuden arvioinnista ja yksityiskohdista, joihin tekijät kiinnittävät huomiota, vaikka kävijä ei niitä aina tiedosta.Hape kertoo myös mitä vuosien varrella on oppinut tapahtuman teosta, mikä vuosi meni pieleen ja miten palautteesta kannattaa oppia.Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin 100 -jakso! Hurraa!

Miksi fiksut ihmiset tekevät työelämässä niin paljon asioita, jotka ovat jälkikäteen ajateltuna täysin typeriä?Miksi monitohelointi tuntuu tehokkaalta, mutta vie keskittymisen, miksi puskemme väsyneinä, ajelehdimme ilman suuntaa ja välttelemme juuri sitä työtä, joka olisi tärkeintä?Tässä jaksossa pureudutaan typerään työhön ja sen kuuteen klassiseen muotoon huumorin, parodian ja arkisten esimerkkien kautta. Vieraana on artistinen yrittäjä Jussi Venäläinen, ja mukana kulkee myös hänen työelämän varjominänsä Vessi Junalainen. Vessi ei ole konsultti vaan insultti, joka sanoo ääneen (usein huumorin varjolla) sen, minkä moni tunnistaa omasta arjestaan mutta ei aina uskalla myöntää.

Miksi niin moni Yhdysvalloissa tukee edelleen Donald Trumpia, vaikka se monista Suomessa käsin tuntuu täysin käsittämättömältä? Tässä jaksossa yritän ymmärtää sitä miten päädymme ajattelemaan maailmasta niin eri tavalla.Jakso tarkastelee toisen ymmärtämistä sellaisten psykologisten käsitteiden kautta kuten tilannesidoinnainen kognitio, motivoitunut päättely ja episteeminen luottamus. Pohdin miksi samat faktat eivät vakuuta kaikkia, miksi järkeily ei aina johda yhteisymmärrykseen ja miksi “en ymmärrä” ei olekaan niin neutraali lause kuin miltä se kuulostaa.Tämä on psykologin hot take, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa paneudun johonkin ajankohtaiseen aiheeseen. Haastattelujaksoja vieraiden kanssa ilmestyy tuttuun tapaan joka toinen viikko.

Aina välillä jokainen meistä yliarvioi oman osaamisensa, eikä tämä johdu ylimielisyydestä, vaan kyse on useimmiten inhimillisestä ajatusharhasta. Tässä jaksossa perhdytään siihen, miksi näin käy, mihin ilmiö perustuu ja miksi oman yliarvioinnin huomaaminen ja myöntäminen voi tuntua yllättävän hankalalta. Syvennymme erityisesti Dunning–Kruger-vinoumaan, joka selittää miksi luulemme itsestämme liikoja.Tämä on Psykologian hot take - jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja.

Moni miettii jossain vaiheessa elämää, olisiko minusta yrittäjäksi. Tai toisin päin: olen jo yrittäjä, mutta en silti aina tunne itseäni “oikeaksi” sellaiseksi. En tee 60-tuntisia viikkoja, en halua kasvaa hinnalla millä hyvänsä, enkä tunnista itseäni niistä yrittäjyyden mielikuvista, joita usein näemme ja kuulemme.Tässä Oppimisen psykologia -jaksossa pysähdytään yrittäjyyden äärelle psykologisesta näkökulmasta. Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa, vaan oppimista ja jatkuvaa taitojen rakentumista arjen keskellä.Vieraana on yrittäjien työnohjaaja Anne Hämäläinen, joka työskentelee päivittäin yrittäjien kanssa. Keskustelemme siitä, miksi niin moni epäilee omaa “yrittäjäkelpoisuuttaan”, millaisia mielikuvia yrittäjyyteen liittyy ja mitkä niistä ovat jo aikansa eläneitä.Puhumme myös yrittäjyystaidoista: mitä taitoja yrittäjyys oikeasti vaatii, miten ne kehittyvät eri vaiheissa ja miksi kaikkea ei tarvitse osata itse.

Vuodenvaihde saa monet meistä pohtimaan, pitäisikö pyrkiä jollain tapaa olemaan parempi versio itsestään. Mutta mistä nämä tavoitteet oikeastaan tulevat, omasta elämästä vai ympäristöstä?Tässä jaksossa pohdin, miten sosiaalinen vertailu ja kulttuuriset ihanteet muovaavat sitä, mitä pidämme “omina” tavoitteinamme. Samalla tarkastelen, miten omia tavoitteita voi tutkia arkisesti: mihin haluaa oikeasti käyttää aikaansa, mistä on valmis luopumaan ja mikä tuntuu tärkeältä silloinkin, kun se ei näy ulospäin.Tämä on Psykologin hot take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa tarkastelen viikoittain jotain ajankohtaista aihetta.

Tässä pienessä extrassa kuulet mun tämän vuoden voimabiisin. Mieheni teki sen minulle syntympäivälahjaksi tekoälyn avulla. Biisin jälkeen kerron, miten säkin voit tehdä oman kappaleen helposti, vaikka laulaminen tai soittaminen ei olisi sun juttu. Musiikkityylinkin saat valita itse.Upeaa tätä vuotta sinulle! Toivottavasti kuullaan pian myös varsinaisten jaksojen parissa. <3

Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta, aivankuin se olisi sarja ongelmia, jotka tulisi taklata. Tässä jaksossa käännän katseen siihen, mikä työssä jo toimii. Vierainani ovat Saana Rossi ja Johanna Huhtamäki, jotka edustavat positiivista organisaatiopsykologiaa ja haastavat ajatuksen siitä, että työelämää pitäisi kehittää vain korjaamalla rikki olevaa.Puhumme muun muassa vahvuuksista ja niiden tunnistamisesta, palautteen merkityksestä ja siitä miksi positiivisuus ei tarkoita ongelmien ohittamista.

Elämän spesiaalihetkiin liittyy usein paljon odotuksia. Ja näin ollen myös paljon pettymyksiä. Joulu on yksi hyvä esimerkki tästä ja onkin ajankohtaista miettiä, miten omia ja toisten odotuksia voi hallita, jotta joulusta tulisi onnistunut.Tähän polttavaan kysymykseen etsitään vastauksia mm. Daniel Kahnemanin kokevan minän ja tarkkailevan minän avulla, sekä pohditaan opitun avuttomuuden dilemmaa. Toisin sanottuna pohditaan miten osaisimme nauttia hetkestä ja toisaalta rohkeasti kertoa toiveistamme.Mutta varsinkin käydään läpi sitä miksi aikoinaan petyin suuresti saatuani poikaystävältäni lahjaksi geishakuulat, enkä yltiöromanttista elettä. Ja miten “alilupaa ja ylilunasta” -periaate on toiminut odotusten hallinnassa lasten kansa.Tämän jakson myötä toivotan kaikille ihan ok:ta joulua! ;) Tämä on psykologin hot take jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Syvähaastatteluja vaihtuvien vieraiden kanssa tulee ulos joka toinen viikko. <3

Ihmisen identiteetti ja itsetunto on melkolailla sidottuna työhön. Halusimme sitä tai emme. Tämä on tullut näkyväksi entistä selvemmin nyt kun yhä useampi on joutunut työttömäksi. Mutta miten ihminen kokee niinkin suuren elämänmuutoksen kuin työttömyys? Millaista tarinaa silloin kerrotaan itselle ja millaisia tunteita tilanne herättää?Toisaalta työ on usein myös tärkeä identiteetin rakentamisen väline. Työ tarjoaa meille jatkuvia viestejä siitä millainen olen,   mihin minua tarvitaan, missä olen hyvä ja mihin porukkaan kuulun. Tämän kadotessa voi itsetunto ja minäkuva olla koetuksella. Toisaalta etäisyyden saaminen voi myös auttaa tarkastelemaan sitä miten ympäristö on minäkuvaan vaikuttanut. Tässä jaksossa pysähdytään sen äärelle, mitä työttömyys voi tehdä identiteetille ja itsetunnolle, usein huomaamatta.

Osalle meistä pelkkä pimppi-sanan sanominen ääneen tuottaa vaikeuksia. Saati, että pukeutuisi vulvasta inspiroituneeseen mekkoon arvokkaaseen juhlaan. Ei siis ihmekään, että “pyhä pillu”-mekko linnanjuhlissa on herättänyt tunteita. Tässä jaksossa analysoin mitä kohun taustalta voi psykologian näkövinkkelistä löytyä. Miten merkitykset, ja niiden myötä myös mielipiteet, muodostuvat? Miten tulkitsemme toistemme käyttäytymistä? Ja millaisia yhteisiä käyttäytymiskoodeja meillä on ja miten suhtaudumme niiden rikkomiseen?Tämä on Psykologin Hot Take -jakso, joka on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja. PHT-jaksoja tulee kerran viikossa ja analysoin niissä yhtä ajankohtaista aihetta.

"Ihminen käyttää vain kymmentä prosenttia aivoistaan.""Olet joko vasemman tai oikean aivopuoliskon tyyppi.""10 000 tuntia harjoittelua takaa, että tulet mestariksi"Nämä ja lukuisat muut psykologiset myytit elävät somekeskusteluissa, self help -kirjoissa ja kahvipöytien keskusteluissa. Ne jäävät mieleen  ehkä juuri siksi, että ne tarjoavat yksinkertaisia ja houkuttelevia selityksiä ihmisyydestä.Tässä jaksossa selvitetään miksi me uskomme psykologisiin myytteihin, ja miten ne vaikuttavat tapaan, jolla ymmärrämme itseämme ja toisiamme. Käymme läpi myyttejä aivoista, älykkyydestä, tunteista ja persoonallisuudesta.Vieraanani on psykologi ja tietokirjailija Minna Miao, joka on kirjoittanut kirjan Harhakäsitykset mielestä. Vältä väärän psykologisen tiedon ansa.

Kummalta kannattaa kysyä neuvoa, kun kohtaa ongelman: luomuälyltä vai tekoälyltä?Sain itse kokea karvaasti miten tekoälyyn nojaaminen voi viedä ongelmanratkaisun täysin solmuun. Suhrasin nimittäin tekoälyn kanssa 20(!) tuntia, kunnes tapasin oikean ihmisen, joka osasi ratkaista ongelmani hetkessä.Aloin pohtimaan mikä tekee ihmisestä sen kaikista nerokkaimman käyttöliittymän ongelmanratkaisussa? Miten älykkyys on hajautunut ihmisten välille? Mikä on heikkojen sidosten ja verkostojen merkitys? Ja miksi sitä apua on joskus niin hemmetin vaikea pyytää?Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:The Strength of Weak Ties. https://www.jstor.org/stable/2776392Evidence for a Collective Intelligence Factor in the Performance of Human Groups. https://www.science.org/doi/10.1126/science.1193147

Tässä jaksossa käsitellään sitä mikä pyöreiden täyttämisessä aiheuttaa kriiseilyä.Selvitetään myös vihdoin tämä: mikä on keski-iän määritelmä? Ja millaista valaistumista on odotettavissa eli mikä on psykologian teorioiden mukaan keski-iän kehitystehtävä? Kerron myös miksi kuolema ahdistaa niin, että kurkkua kuristaa ja millaista keski-ikäisen naisen voimaantumista on havaittavissa. Tämä on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja psykologin hot take, jossa käsittelen viikottain jotain ajankohtaista aihetta. Tällä kertaa se liippasi läheltä.Tässä jaksossa käytetyt aineistot:HS: Aikuisillakin on eri kehitystasoja. https://www.hs.fi/tiede/art-2000006524203.html

Kävin viikonloppuna ostoksilla ja yllätys, yllätys, matkaan lähti myös sellaista tavaraa, jota en ollut suunnitellut ostavani. Varsinkin näin tarjousten kulta-aikaan aloin pohtimaan: millä kaikilla tavoin meitä höynäytetään ostamaan? Mitä psykologisia kikkoja ja konsteja on olemassa, jotta kauppaa saadaan aikaan? Black friday on ensi viikolla, mutta kaupoissa on ollut täysi hulabaloo jo useamman viikon, joten tarkkana saa pysyä vielä pitkän aikaa! Tästä inspiroituneena tämän viikon Psykologin hot take -jakso käsittelee tarjousten psykologiaa. Kerron jaksossa mihin itse haksahdin ja millaisista kikoista on hyvä olla tietoinen. "Psykologin hot take" on Oppimisen psykologia -podcastin sivusarja, joka käsittelee viikottain ajankohtaisia jaksoja. Edelleen teen myös haastattelujaksoja tuttuun tapaan. Tässä jaksossa käytetyt aineistot:Consumers Are Rewriting the Rules of Year-End Sales Events (2025) ⁠https://www.bcg.com/publications/2025/consumers-are-rewriting-rules-year-end-sales⁠Kuluttajat aleostoksilla (2023) ⁠https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/2023-01-kuluttajat-aleostoksilla.pdf⁠

"Pitää osata niin sanotusti heittää paskaa seinään ja katsoa, mikä tarttuu." Näin kuvaa koomikko Jukka Lindström ideointia ja luovuutta Henry Tikkasen kirjassa Luovat suomalaiset .Tästä ja monesta muusta luovuuden kuvauksesta keskustelen toimittaja Henry Tikkasen kanssa. Henry on haastatellut kirjaansa varten 15 erilaista tekijää, Satu Rämöstä Olavi Uusivirtaan, ja koonnut yhteen heidän ajatuksiaan luovuudesta.Käymme läpi mitä Henry oppi näistä tarinoista ja miten hän hyödyntää oppiminaansa suositun Tiedetripin teossa. Ja tietenkin pohdimme miten meistä jokainen voi lisätä luovuuttaan.Loppuun vielä breaking news! Henry kertoo mehukkaan tarinan tv-ohjelma Pirunpelin kulisseista. Hän avaa miten hyödynsi ohjelmassa luovuuttaan ja miksi kunnian hänen loistavasta ideastaan sai ihan joku muu kuin hän itse.Henryn kuva: Otto Virtanen

Psykologin hot take on täällä! Tämä jakso aloittaa Oppimisen psykologia -podcastin uuden sivusarjan, jossa tarkastelen viikoittain ajankohtaisia ilmiöitä psykologin näkökulmasta.Ensimmäisen jakson aiheena on persoonallisuustestit työelämässä.Viime viikkoina aihe on noussut toistuvasti esiin mediassa: työpaikoilla käytetään yhä enemmän testejä, joita tutkijat pitävät tieteellisesti kestämättöminä. Ihmisiä jaotellaan väreihin ja kirjaimiin ja näiden perusteella tehdään hurjiakin tulkintoja.Jaksossa pohdin, miksi tällaiset mallit vetoavat meihin ja mitä vaaranpaikkoja niissä piilee. Paljastan myös mllaisia leimoja olen tullut liimanneeksi itseeni vanhojen testien pohjalta.Linkit jaksossa mainittuihin artikkeleihin (+ muutama muu aiheeseen liittyvä):Työntekijät kertovat Ylelle huuhaa-testeistä: ”Esihenkilö päätti, että työparit muodostetaan värien perusteella”https://yle.fi/a/74-20190894Tutkija: Suurin osa rekrytointi­firmoista käyttää huuhaa-testejä: https://yle.fi/a/74-20189871”Huuhaaksi” kritisoitujen rekrytointi­testien tekijät puolustautuvat: ”Käytämme tieteellisesti tutkittuja testejä” https://yle.fi/a/74-20190893Yksi työnhaussa suosittu testi­tyyppi saa asian­tuntijalta tylyn tuomion: ”Ihmiset osaavat manipuloida testituloksia” https://yle.fi/a/74-20142943https://www.apa.org/news/podcasts/speaking-of-psychology/personality-tests

Tässä jaksossa en keskity isoihin meriitteihin tai CV:stä löytyviin taitoihin, vaan niihin pieniin juttuihin, joita teemme päivittäin. Kuten se, että osaat näyttää palaverissa kiinnostuneelta, vaikka on nälkä, kiire ja vessahätä. Tai että löydät oikean tiedoston nimeltään “final_FINAL2_OK.valmis.pptx.” muiden lukuisten lähes samanlaisten seasta. Tai että osaat täyttää astianpesukoneen niin, että sinne mahtuu maksimaalinen määrä kuppeja, kippoja ja eväsrasioita. Tällaiset taidot eivät tunnu taidoilta, koska ne on hioutuneet huomaamatta. Mutta just siksi ne on niin kiinnostavia. Tämä jakso nostaa pikkutaidot kunniaan. Eli kerron sinulle, miksi just sä olet paljon taitavampi kuin luuletkaan! Ja miten hurjan monipuolisesti osaat vaikka mitä! Mitä kaikkea hiljaista tietoa sinulla on. Tässä jaksossa kerron kolme pointtia liittyen arjen pikkutaitoihin. 1. Mitä kaikkia taitoja meillä on päivittäin käytössä. 2. Miksi näitä taitoja usein vähätellään ja niille jopa sokeudutaan. Miten dreyfusien portaikko tai hiljaisen tiedon teoria valottaa tätä. 3. Miten sä voit huomata omia arjen pikkutaitoja.

Muisti on meille kaikille tuttu asia, mutta harva meistä ymmärtää kovinkaan hyvin, miten se toimii. Tässä jaksossa perehdytään muistin ihmeelliseen maailmaan. Vieraanani on Julia Korkman, joka on kansainvälisesti tunnustettu oikeuspsykologian dosentti ja tutkija. Julia on työskennellyt lukuisissa oikeustapauksissa asiantuntijana ja pohtinut todistajanlausuntojen luotettavuuden arviointiin liittyviä kysymyksiä. Hän on myös kouluttanut oikeusalan ja terveydenhuollon ammattilaisia. Keskustelemma Julian kanssa siitä miten muisti toimii, voiko muistoihin luottaa ja miten muistia voi tukea. Julia kertoo mm.: - Miten muisti vaikuttaa arkeemme ja miksi muistin mekanismeja on hyvä ymmärtää? - Miksi muistamme jotkut asiat tarkasti ja jotkut unohtuvat heti? - Mistä tietää mikä muisto on luotettava? - Miksi esim. perheenjäsenillä voi olla hyvin erilaiset muistot samasta tapahtumasta? - Miten muistot muokkautuvat ajan kanssa? Entä muiden puheesta? - Mitä tarkoittaa se, että muisti on konstruktio eikä tallennin? - Mikä rooli keskittymisellä ja tunteilla on muiston muodostumisessa? - Mitä ovat valemuistot? - Miten muistia voi harjoittaa? 📷 Julian kuva: Miikka Pirinen / S&S

Usein sanotaan, että oppiminen vaatii psykologista turvallisuutta. Mutta entä jos sitä ei ole? Ja voiko sitä todellisuudessa edes olla? Tässä jaksossa keskustelen organisaatiokonsultti Karoliina Jarenkon kanssa siitä, pitäisikö meidän ravistella koko käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta. Puhumme myös siitä, miten oppiminen työelämässä on muuttunut: ennen ensin kouluttauduttiin ja sitten sovellettiin, nykyään hypätään saman tien uuden kokeiluun. Myös tämä jakso on yhdenlainen rohkea kokeilu, jota avaamme jaksossa. Pohdimme Karoliinan kanssa muun muassa: - Miksi psykologinen turvallisuus on monessa työpaikassa enemmän illuusio kuin todellisuus? - Miten oppiminen on muuttunut ja mitä tämä vaatii meiltä yksilöinä? - Miten meidän pitäisi päivittää käsitystämme psykologisesta turvallisuudesta, kun oppimisen rytmi on kääntynyt päälaelleen? - Mitä tarkoitetaan rohkealla tilalla ja miten se eroaa psykologisesti turvallisesta tilasta? - Voiko klovneriasta löytyä yllättäviä oppeja siihen, miten siedetään radikaalia epävarmuutta?

Tekoälystä on tullut monille arjen työpari. Se auttaa ideoimaan, selkeyttämään ajattelua ja etsimään tietoa nopeasti. Tekoäly on tällä hetkellä kuuma puheenaihe myös melkein jokaisessa firmassa. Monelle on kuitenkin vielä vähän epäselvää, mitä kaikkea sen kanssa voi oikeasti tehdä. Miten se voi auttaa oppimisessa? Millaisia taitoja se vaatii? Ja mitä sudenkuoppia siihen liittyy? Keskustelemme näistä teemoista Susanna Valkeuksen kanssa, joka toimii OP Henkivakuutuksella osaamisen kehittämisen asiantuntijana ja kouluttaa ja sparraa yhtiön väkeä tekoälyn hyödyntämisessä. Juttelemme siitä miten Susanna ja Op Henkivakuutuksella laajemmin tekoälyä on alettu hyödyntämään tai ainakin sen käyttöä kokeilemaan. Toisaalta puhumme myös isommassa kuvassa siitä mitä tekoäly tarkoittaa oppimiselle ja osaamisen kehittämiselle. Susanna kertoo mm.: -Miksi tekoäly kannattaa ottaa haltuun? Mitä se voi parhaimmillaan tarjota? -Miten tekoälyä kannattaa arjessa hyödyntää? -Kannustaako tekoäly pintaoppimiseen, syväoppimisen sijaan? Mitä se tekee oppimisprosessille? -Mitkä ovat tekoälyn käyttämisen sudenkuopat? (esim. omien vinoumien vahvistaminen.) -Millaista osaamista tekoälyn käyttö vaatii nyt ja tulevaisuudessa? Mitä ovat tekoälyajan oppijan osaamiset?

Tämä jakso on sinulle, joka ajattelet, että puhut liian nopeasti, esityksesi rakenne on sekava tai äänesi kuulostaa oudolta. Saatat kantaa itsestäsi uskomuksia, jotka estävät sinua avaamasta suuta silloin kun sillä olisi merkitystä. Puhumme tietokirjailija ja puhekouluttaja Juhana Torkin kanssa puhetaidon merkityksestä ja siitä miten sitä voi oppia. Ja myös siitä, että hyvin moni meistä todellisuudessa osaa puhua paljon paremmin kuin luuleekaan. Juhana kertoo mm. – Miksi puhetaito on yksi arjen tärkeimmistä taidoista? – Miten hyväksi puhujaksi voi kehittyä ja mitä siinä oikeastaan harjoitellaan? – Miten esiintymisjännityksen voi kohdata ja miksi siitä ei tarvitse päästä kokonaan eroon? Jaksossa kuulet myös aitoa materiaalia mieheni Hapen pitämästä puheesta ystävyyden häissä ja millaisia fiiliksiä puheen pitäminen hänessä herättää.

Kehonkieli vaikuttaa vuorovaikutukseen enemmän kuin arvaamme ja usein jo ennen kuin ehdimme sanoa sanaakaan. Tässä jaksossa puhutaan eleistä, ilmeistä ja kehonkielen vaikutuksesta arjen tilanteissa. Miksi joskus päädymme kömpelöön halaus-kättely-tanssiin? Entä miten kehonkieltä voi tietoisesti havainnoida ja hyödyntää? Vieraanani on vuorovaikutuksen ja kielen tutkija ja Raami-kehittämispalvelun yrittäjä Elina Tapio. Elina kertoo mm.: 🙋‍♀️Mitä kaikkea kehonkieli on? Miten käsien eleet, kehonasento, päänliike, katse, proksemiikka ja esineiden käsittely palvelee vuorovaikutusta? 🤷‍♀️ Miten eleitä voi luokitella? 🧏‍♀️ Miten omia eleitä voi oppia huomaamaan ja säätelemään? 🙅‍♀️ Miksi konteksti ratkaisee kehonkielen tulkinnassa? 🤦‍♀️ Millaisia myyttejä kehonkieleen liittyy?

Työpaikalla vietetään iso osa ajasta ja se millaisia suhteita meillä on työkavereihimme, vaikuttaa suoraan hyvinvointiimme ja työn mielekkyyteen. Mutta millainen on kiva työkaveri ja millainen työkaveri olet itse? Tässä jaksossa pureudeutaan työkaveruuden ihanaan ja välillä haastavaankin maailmaan. Tässä jaksossa kuulet: 🔎 Mitä tutkimukset sanovat työkaveruuden merkityksestä? 💬 Millaisia kokemuksia kuulijoilla on hyvästä työkaveruudesta? 🔥 Myytti vai fakta? Psykologi Anniina Virtanen oikoo työkaveruuteen liittyviä uskomuksia. ❓ Vastauksia kuulijoiden kysymyksiin: Voiko työkaveruutta tietoisesti rakentaa? Mitä tehdä, jos työkaveruus ei suju?

Tämän jakson aiheena on palaute. Jakson myötä tulet kuulemaan miksi palaute on tärkeää ja miten sitä voi hyödyntää. Saat myös ihan konkreettisia vinkkejä palautteen pyytämiseen. Käsitelen palautetta nimenomaan osaamisen tunnistamisen keinona, mutta toki voit kuunnella tätä jaksoa myös yleisesti palautteen merkityksestä itsetuntemuksen lisäämisen näkökulmasta. Meillä ihmisillä on myös taipumus vähätellä rutiininomaisesti osa-alueita, jotka tulevat meille luonnostaan, koska ne eivät tunnu erityisiltä. Ne ovat hiljaista tietoa, jota meidän on vaikea itse huomata. Meillä on myös aina sokeita pisteitä: asioita, joita emme näe itsessämme. Nämä voivat olla taitoja, jotka muut näkevät meissä selvästi, mutta joita emme itse huomaa. Esimerkiksi sun työkaverit saattaa ihailla tapaasi esittää monimutkaiset asiat selkeästi, vaikka sinä itse pidät sitä "vain normaalina keskustelutaitona tai tapana ilmaista itseäsi". Eli me tarvitaan muita ihmisiä oman osaamisen tunnistamiseen. Toki palaute ei ainoastaan paljasta vahvuuksia, vaan myös kehityskohtia, joita emme välttämättä itse havaitse. Kun me saadaan palautetta – oli se asiakkaalta, kollegalta, pomolta, puolisolta tai vaikka ihan satunnaiselta ohikulkijalta – siihen liittyy usein kaksi näkökulmaa, joita ei välttämättä aina tule tietoisesti pohdittua: miten itse otamme palautteen vastaan ja mistä näkökulmasta toinen sitä antaa. Näiden näkökulmien tarkastelu voi avata uusia oivalluksia siitä, mitä siitä palautteesta jää käteen.

Ajattele hetkeä, kun olet juuri aloittanut uudessa työpaikassa ja ensimmäinen kahvitauko lähestyy. Haluaisit tutustua kollegoihisi, mutta et oikein tiedä, miten aloittaa keskustelu. Tilanne tuntuu hieman jännittävältä, mutta tiedät, että olisi tärkeää oppia tuntemaan firman porukkaa. Pian tämän jälkeen osallistut alan suurimmille messuille, joissa on paljon potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Haluat hyödyntää tilaisuuden verkostoitumiseen, mutta väkijoukossa tuntemattomien ihmisten lähestyminen tuntuu haastavalta. Tässä jaksossa pohditaan verkostoitumista – aihetta, joka on olennainen osa nykypäivän työelämää, mutta josta on paljon väärinkäsityksiä. Mitä verkostoituminen oikeastaan tarkoittaa? Ja miksi se on niin tärkeä taito? Vieraanani on Laura Lindsberg, verkostoitumisen ja markkinoinnin ammattilainen ja Verkostoitumisen taito -kirjan (Alma Talent, 2024) kirjoittaja. Laura kertoo mm. - Mitä tarkoitetaan verkostoitumisella ja mitä iloa siitä voi olla? - Millaisia väärinkäsityksiä siihen liittyy? - Miten verkostoituminen kannattaa aloittaa, jos se tuntuu itselle vieraalta? - Mitkä ovat yleisimmät esteet tehokkaalle verkostoitumiselle? - Kuinka voittaa ujous tai muut henkilökohtaiset esteet verkostoitumisessa? - Miten verkostot voivat auttaa uran tärkeissä hetkissä?

Kuvittele, että esihenkilösi kehuu sinua toistuvasti. Aluksi olet iloinen, mutta pian huomaat, että kehuilla on hintansa. Esihenkilö pyytää sinua yhä useammin tekemään ylitöitä ja ottamaan lisää vastuuta. "Tämä projekti on todella tärkeä, ja sinä olet ainoa, joka pystyy hoitamaan sen kunnolla," hän sanoo. Tunnet painetta ja stressiä, mutta et halua tuottaa pettymystä. Pian alat tosissaan väsyä työn määrään, ja alat miettimään onko esihenkilösi manipuloinut sinua kehuillaan. Tämän kertaisen jakson aiheena on manipulointi ja miten se ilmenee eri tilanteissa, kuten työpaikalla, ihmissuhteissa ja jopa itsensä suhteen. Pohdimme myös, kuinka manipulaatio eroaa muusta vaikuttamisesta ja onko se aina negatiivinen asia. Kanssani keskustelemassa on kaksi erikoispsykologia: Nina Lyytinen ja Satu Pihlaja. Nina ja Satu ovat kirjoittaneet aiheesta myös kirjan: Tunnista manipulointi ja löydä omat rajasi. Nina ja Satu kertovat mm. - Miten manipulointi eroaa muusta vaikuttamisesta? - Onko manipulointi aina huono asia? - Miten manipulointi voi näkyä erilaisissa ihmissuhteissa? - Mitkä ovat tyypillisiä manipuloinnin tapoja? - Miten manipulointi vaikuttaa tunteisiin? - Miten manipuloinnilta voi suojautua?

Kuvittele hetki, jossa olet juuri sulkenut toimiston oven takanasi. Olet viettänyt päivän palavereissa, vastannut lukemattomiin sähköposteihin ja yrittänyt keskittyä tärkeään projektiin. Päivä on ollut täynnä keskeytyksiä ja kiirettä, ja tunnet olosi niin uupuneeksi, että jo ajatus kotitöistä tuntuu ylivoimaiselta. Samaan aikaan ovesta astuu kollegasi, joka tekee samaa työtä kuin sinä, ja huikkaa iloisesti heipat, mainiten menevänsä kotiin valmistamaan perheelleen herkullista lasagnea ja suuntaavansa sen jälkeen spinning-tunnille. Hän vaikuttaa olevan täynnä virtaa. Mietit, miksi hän jaksaa, mutta sinä et. Tässä jaksossa tutustumme siihen, millaisia yksilöllisiä eroja kuormittumiseen ja työhyvinvointiin liittyy. Vieraana on psykologi Anniina Virtanen, jolta on juuri tullut ulos uunituore kirja Tunne työminäsi - Näin löydät yksilöllisiä tapoja jaksaa ja kukoistaa. Anniina kertoo mm. - Miksi geneeriset vinkkilistat työhyvinvoinnin edistämiseen voivat ärsyttää tai olla jopa haitallisia? - Miksi työn ja työntekijän yhteensopivuus on niin merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnissa? - Mitä tarkoitetaan “työminällä”? - Miten persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten koemme työelämän haasteet ja ilot? - Mitkä ovat persoonallisuuden kolme tasoa? - Mitä ovat taipumukselliset piirteet ja miten ne vaikuttavat työhyvinvointiin? - Mitä ovat yleiset sopeutumiskeinot työelämässä ja miten ne liittyvät omaan hyvinvointiin? - Millainen merkitys on tarinoilla, joita ihminen kertoo itsestään?

Kuvittele, että sinulle tarjotaan mahdollisuutta ottaa vastuullesi uusi kiinnostava osa-alue työtehtävässäsi. Tämä uusi tehtäväalue vaatii taitoja ja tietoja, joihin et ole vielä täysin perehtynyt. Tunnet, että oppimiskäyrä olisi jyrkkä ja haasteita riittäisi. Samalla puntaroit, pitäisikö sinun pysyä tutussa ja turvallisessa vai lähteä opettelemaan uutta. Tässä jaksossa pohditaan oppimisen mestaruutta. Pureudumme siihen, mitä oppimisen mestaruudella tarkoitetaan ja miksi se on tärkeä tavoite sekä yksilöille että organisaatioille. Käsittelemme myös tärkeimpiä työkaluja oppimisen tukemiseen. Vieraanani on Mertzi Bergman, joka on kouluttaja ja Asiantuntijista oppimisen mestariksi -kirjan (Alma Talent 2024) kirjoittaja. Mertzi kertoo mm. -Miten yksilön taidot, tahto ja tarina vaikuttavat oppimiseen? -Kuinka oppimisen rutiineja voisi muuttaa ja miksi pitäisi? -Pitääkö oppimisen olla aina tavoitteellista? -Mitä on reaktiivinen ja proaktiivinen oppiminen? -Mitä työyhteisö voi tehdä, jotta oppiminen tulee näkyväksi ja osaksi arkea? -Millainen merkitys on oppimisen sanoittamisella? -Millainen merkitys johtamisella on koko työyhteisön oppimiseen?

Oman osaamisen tunnistaminen – Miten se tehdään ja miksi se on tärkeää? Omien vahvuuksien ja taitojen tunnistaminen ei ole aina helppoa, mutta monelle se tulee ajankohtaiseksi jossain vaiheessa elämää. Tässä jaksossa käsittelen osaamisen tunnistamisen tärkeyttä ja sen haasteita. Miksi on niin vaikeaa tunnistaa omaa osaamistaan? Ja miten sitä voi tehdä? Jaksossa käydään läpi muun muassa seuraavat teemat: - Miksi osaamisen tunnistaminen on tärkeää hyvinvoinnille? - Miksi osaamisen tunnistaminen on vaikeaa? - Aliarvioimmeko tai yliarvioimmeko taitojamme? Itsekriittisyys ja Dunning-Kruger-ilmiö. - Sosiaalisen vertailun haasteet - Hiljainen tieto ja osaamisen sanallistamisen vaikeus - Kuinka osaamisen tunnistamista voi tehdä? - Miten hyvin osaan: ohjeet oman osaamiskartan tekemiseen. - Kuinka hyvin osaan: ohjeet oman taitotason arviointiin. - Miten pyytää palautetta? Jaksossa pääset myös tutustumaan Mikon ja Tiinan esimerkkitarinoihin, jotka kuvaavat tyypillisiä osaamisen tunnistamisen haasteita uransuunnitellun ja ammatillisen itsetunnon näkökulmasta. "Mikko" on tilastotieteilijä, joka haaveilee uranvaihdosta, mutta kokee vaikeaksi tunnistaa, mitä taitoja hänellä oikeasti on ja missä muualla niitä voisi hyödyntää. "Tiina" on psykoterapeutti, joka kamppailee ammatillisen itsetunnon kanssa, vaikka hänellä on jo usean vuoden kokemus alalta. Sisäinen epävarmuus saa hänet aliarvioimaan osaamistaan. Toivottavasti jaksosta on sinulle hyötyä. <3 Lisää voit lukea kirjastani Tiedä mitä osaat - osaamisen tunnistamisen psykologia (Tuuma-kustannus, 2024).

Nykyään työelämässä muutokset ovat arkipäivää, ja niistä selviäminen vaatii, että yhteistyö ihmisten välillä sujuu. Oli kyse sitten yritysten yhdistyminen, toimintatapojen muuttaminen tai vaikka siitä, että työtiimejä järjestellään uusiksi. Tässä jaksossa pureudun erityisesti siihen millainen merkitys yhteistyöllä on muutoksen onnistumisessa. Miksi on tärkeää saada oikeat ihmiset mukaan muutoksen tekemiseen ja ihmiset keskustelemaan keskenään. Vieraanani on Matti Hirvanen, jolla on vuosien kokemus työyhteisöjen kehittämisestä Humap Consultationin riveissä. Matti kertoo mm. -Kuinka kriittistä on saada oikeat ihmiset osallistumaan muutokseen ja miten se vaikuttaa lopputulokseen. -Yleisimpiä esteitä, jotka voivat haitata tehokasta yhteistyötä. -Miten erilaiset mielipiteet, niin positiiviset kuin varaukselliset, saadaan kuuluviin ja arvostetuiksi. -Miten totuttuja keskustelutapoja voidaan uudistaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla. -Miten omaa vuorovaikutustapaa voi analysoida ja kehittää. -Kenen välillä yhteistyötä ja keskustelua olisi hyödyllistä lisätä.

Ammatillinen itsetuntemus auttaa meitä tuntemaan omat vahvuutemme ja heikkoutemme sekä ymmärtämään, mitä arvostamme työssä. Tässä jaksossa keskustelemme siitä, miten tärkeää on tuntea itsensä työelämässä, jotta voi rakentaa itselleen mielekästä ja merkityksellistä työuraa. Tutkimme, miten jokainen meistä voi löytää oman paikkansa ja tehdä töitä, jotka todella kiinnostavat ja tuntuvat tärkeiltä, varsinkin nyt, kun työelämä muuttuu jatkuvasti. Vieraanani on organisaatiopsykologi Jaakko Sahimaa, jonka uusin kirja 'Ikuinen koeaika' syventyy näihin kysymyksiin ammatillisen itsetuntemuksen näkökulmasta. Jaakko kertoo mm. -Miksi ammatillinen itsetuntemus on tärkeää? -Mistä ammatillinen itsetuntemus koostuu? -Miten voi tunnistaa omaa osaamista, vahvuuksia ja heikkouksia? -Miten voi tunnistaa omat keskeisimmät motivaattorit ja motivaation tappajat? -Miten löytää ja seurata omia kiinnostuksen kohteita työelämässä?

Usein elämän yksinkertaisimmat teot ovat niitä, jotka merkitsevät eniten. Kun tiimikaverisi kiittää sinua avusta tai kumppanisi ottaa aikaa kuullakseen päiväsi kuulumiset, koet todennäköisesti tulleesi arvostetuksi. Ja sen tuntuu hyvältä. Tässä jaksossa käyn läpi sitä, miksi arvostava kohtaaminen on tärkeää ja miten se vaikuttaa hyvinvointiin. Pohdin, miten arvostus ilmenee erilaisissa ihmissuhteissa ja miksi arvostuksen ilmaiseminen tai vastaanottaminen voi joskus olla vaikeaa Jakson loppupuolella saat kuulla myös käytännönläheisiä vinkkejä siihen kuinka arvostusta voi lisätä omissa ihmissuhteissa. Vieraanani on Pekka Tölli, entinen pankkiiri ja McKinseyn konsultti, nykyinen Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi. Pekka on myös kirjoittanut uunituoreen kirjan Minä näen sinut. Arvostuksen psykologiaa. Pekka kertoo mm. - Mitä tarkoitetaan arvostavalla kohtaamisella? - Miksi arvostuksen kokeminen on tärkeää? - Miksi arvostuksen antaminen tekee ihmiselle hyvää? - Millaisia väärinkäsityksiä arvostavaan kohtaamiseen liittyy? - Miksi emme osoita arvostusta tai osaa ottaa sitä vastaan? - Miten voin kohdata toisen arvostavammin?