Parlatorio

Parlatorio-podcastin uudessa jaksossa pureudutaan  italialaisen jalkapallon, stadionien ja politiikan historiaan. Vieraana on Turun yliopiston väitöskirjatutkija Joonas Kananen, joka tutkii jalkapallostadionien sosiaalisia ja kulttuurisia merkityksiä fasismin ajan Italiassa. 👉 Jaksossa käsitellään:– Miten jalkapallosta tuli koko kansan laji Italiassa?– Fasismin suhde urheiluun, stadionirakentamiseen ja propagandaan– Stadionit vallan, yhteisöllisyyden ja paikallisidentiteettien näyttämöinä– Italialaisen fanikulttuurin ja ultraliikkeen historialliset juuret– Miksi jalkapallo on edelleen keskeinen osa italialaista identiteettiä?– Miten fasismin ajan perintö näkyy Italian stadioneilla vielä nykyäänkin?Keskustelussa tarkastellaan myös Napolia, Firenzeä, Roomaa ja muita italialaisia jalkapallokaupunkeja sekä sitä, kuinka urheilu, arkkitehtuuri ja politiikka kietoutuivat yhteen 1920–30-lukujen Italiassa. 

Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan antiikin Rooman sodankäynnistä, maskuliinisuudesta ja väkivallan ideologiasta. Vieraana on Tampereen yliopiston historian dosentti Jussi Rantala ja juontajana Suomen Rooman-instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto. 👉 Jaksossa käsitellään muun muassa:– Roomalaisen identiteetin rakentumista sodankäynnin ja vallan kautta– Maskuliinisuuden ideaaleja ja “imperium”-ajattelua – Viholliskuvia ja sodan propagandaa– Sodan vaikutuksia siviileihin ja orjuuden roolia– Rooman resilienssiä ja sisällissotien traumaattisuutta– Oliko antiikissa ajatusta “oikeutetusta sodasta” ja missä määrin roomalaiset tunnistivat sodankäynnin moraalisia rajoja? 

Parlatorio-podcastin jaksossa keskitytään inkvisitioon ja puretaan siihen liittyviä myyttejä. Vieraana ovat Turun yliopiston yliopistonlehtori Jenni Kuuliala ja tutkijatohtori Saku Pihko. 👉 Jaksossa käsitellään:– Myytit vs. todellisuus: kidutuskammiot ja roviot osana liioiteltua “pimeän keskiajan” kuvastoa– Inkvisitio ei ollut yksi yhtenäinen ilmiö, vaan joukko eri aikoina ja alueilla toimineita järjestelmiä (keskiajan, Espanjan ja Rooman inkvisitiot), joilla oli omat painotuksensa– Inkvisitio yllättävän arkisena oikeusprosessina: kuulusteluja, katumusrangaistuksia ja harvoin äärimmäisiä tuomioita– Inkvisition todellinen tavoite: rankaisemisen sijaan käännytys, yhteisön kontrolli ja oikeaoppisuuden valvonta– Tapausesimerkkejä yksittäisistä ihmisistä, joiden omaperäiset uskomukset tai riidat johtivat inkvisition tutkintaan

Parlatorio-podcastin bonusjaksossa syvennytään antiikin Rooman yhteen vaikutusvaltaisimmista hahmoista: diktaattori Gaius Julius Caesariin. Vieraana on Suomen Rooman-instituutin Wihurin-stipendiaatti, väitöskirjatutkija Maria Jokela. 👉Jaksossa käsitellään: – Caesarin poliittinen ura ja vallankäytön strategiat – Mitä “diktaattori” tarkoitti antiikin Roomassa? – Propaganda ja kansansuosion rakentaminen – Spektaakkelit ja meritaistelunäytökset poliittisina välineinä – Caesarin perintö: Shakespeare, Napoleon ja moderni poliittinen retoriikka Keskustelun taustalla on Jokelan ja Joonas Vanhalan toimittama palkittu teos “Gaius Julius Caesar – Rooman diktaattorin monet kasvot”.

Parlatorio-podcastin jaksossa syvennytään 1300-luvun naispyhimyksiin Ruotsin Birgittaan ja Katariina Sienalaiseen Euroopan uskonnollisina ja poliittisina vaikuttajina. Vieraana jaksossa on Åbo Akademin kirkkohistorian professori Päivi Salmesvuori.👉 Jaksossa keskustelun aiheena ovat:– Birgitan mystiset ilmestykset, Roomaan asettuminen ja vaikutus paaveihin ja hallitsijoihin– Katariinan kirjeet, poliittinen vaikuttaminen ja äärimmäinen asketismi sekä “pyhän anoreksian” ilmiö– Mustan surman, satavuotisen sodan ja Avignonin paavikauden luoma historiallinen tausta– Keskiajan pyhimykseksi tuleminen, ihmeiden todistaminen ja reliikkikulttuuri sekä pyhyyden rakentuminen naisten toimijuuden kautta

Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan kahdesta antiikin ikonista, Kleopatrasta ja Aleksanteri Suuresta sekä heidän jälkivaikutuksestaan. Jaksossa on vieraana Tampereen yliopiston dosentti Jaakkojuhani Peltonen.👉 Jaksossa selviää mm.:– Miten Kleopatran ja Aleksanteri Suuren tarinat ovat muotoutuneet antiikin ajoista lähtien myyteiksi ja kulttuurisiksi symboleiksi?– Miten heidän hahmojaan on käytetty identiteettien, valtapolitiikan ja kulttuuristen ihanteiden rakentamiseen? – Miten sukupuoli, etnisyys ja politiikka ovat vaikuttaneet heidän kuvaamiseensa ja tulkintoihinsa eri aikakausina?– Millaisia vastakkainasetteluja Kleopatraan on liitetty (esim. hallitsija vs. viettelijä)?

Parlatorio-podcastin jaksossa keskustellaan eriarvoisuudesta antiikin kaupungeissa Helsingin yliopiston apurahatutkijan ja antiikintutkijan, FT Samuli Simeliuksen kanssa.👉 Jaksossa pohditaan mm.:– Olivatko antiikin kaupungit tasa-arvoisempia kuin nykyajan kaupungit?– Millainen oli eri yhteiskuntaluokkien asema roomalaisissa kaupungeissa?– Mitä arkeologiset löydöt ja säilyneet kirjalliset lähteet kertovat varallisuuden jakautumisesta? – Miksi “keskiluokka” on ongelmallinen käsite antiikin Rooman yhteiskuntaa kuvattaessa?

Parlatorio-podcastin jaksossa käsitellään rasismia, etnisiä stereotypioita ja syrjintää antiikissa. Vieraana on Turun yliopiston klassillisen filologian sekä Helsingin yliopiston antiikin kielten ja kulttuurien dosentti Antti Lampinen.👉 Jaksossa pohditaan mm.:– Voidaanko antiikin yhteydessä ylipäänsä puhua rasismista?– Miten muinaiset kreikkalaiset ja roomalaiset ajattelivat "toisista kansoista"?– Missä määrin heidän ajattelunsa muistuttaa nykyaikaisia rasistisia rakenteita?– Miten esimerkiksi ilmaston ja ympäristön ajateltiin vaikuttavan eri ihmisryhmiin?

Parlatorio-podcastin jaksossa käsitellään juutalaisuutta ja polyteismia antiikin Roomassa. Vieraana on Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Iida Laurén.👉 Jaksossa pohditaan mm.:– Miten juutalaisiin suhtauduttiin antiikissa?– Miten juutalaiset itse suhtautuivat antiikin Rooman jumaliin ja hallitsijakulttiin?– Mistä oikeastaan puhumme, kun puhumme uskonnosta, ja miten nykykäsityksemme uskonnosta istuu antiikin maailmaan?

Parlatorio-podcastin jaksossa palataan antiikin Rooman valtakunnan tuhoon, sen viimeisiin vuosisatoihin ja myöhäisantiikin ratkaiseviin käännekohtiin dosentti Maijastina Kahloksen kanssa.👉 Jaksossa pohditaan mm.:– Miten antiikin Rooman hallinto saattoi edes pysyä kasassa? – Millaista oli elämä muuttuvassa Roomassa, jossa kristinusko haastoi vanhat jumalat ja keisarit menettivät otteensa?– Miksi valtakunta romahti lännessä, mutta säilyi idässä?– Mikä oli 200-luvun kriisi ja miten Rooma selvisi siitä?

Parlatorio-podcastin jaksossa puhutaan edesmenneestä paavi Franciscuksesta yhdessä teologi Jyrki Linnankiven kanssa. 🤘 Linnankiven Helsingin yliopistolle tekemä opinnäytetyö käsittelee paavi Franciscuksen medianäkyvyyttä Suomessa. 👉Jaksossa pohditaan mm.: – Onko Vatikaani todellisuudessa sellainen kuin elokuvat antavat ymmärtää?– Ketä ovat vatikanistit eli “Vatikaanin paparazzit” ja ketä tarkoitetaan, kun puhutaan “rock’n’rollin kirkkoisistä”?– Millainen oli edesmennyt paavi Franciscus ja hänen mediakuvansa?–Miksi paavit ja paavius kiehtovat suomalaista rokkaria?Jakso on nauhoitettu helmikuussa 2025, ennen paavi Franciscuksen kuolemaa.

Parlatorio-podcastin viidennen kauden avausjaksossa puhutaan länsimaisen komedian historiasta ja siitä, millainen huumori upposi antiikin roomalaisiin. Vieraana on antiikkiin erikoistunut kääntäjä ja tietokirjailija Arto Kivimäki.👉 Jaksossa syvennytään mm.:– Antiikin kirjallisuuden kääntämisen haasteisiin, erityisesti roomalaisen näytelmäkirjailijan Plautuksen näytelmien suomentamiseen.– Klassikkotekstien vaikutukseen länsimaisen komediaperinteen kehityksessä.– Siihen, mikä nauratti antiikin roomalaisia – ja naurattavatko samat asiat meitä yhä tänä päivänä.Kivimäen tuore käännös, kuusi näytelmää kokoava teos Plautus, oli ehdolla vuoden 2025 Mikael Agricola -käännöspalkinnon saajaksi.

Parlatorio-podcastin 70-vuotisjuhlakauden päätösjaksossa käännetään katseet nykypäivään ja tulevaisuuteen yhdessä arkeologian väitöskirjatutkija Nikolai Paukkosen kanssa. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miten moderneja teknologioita, kuten 3D-mallinnusta, fotogrammetriaa ja laserkeilausta voidaan hyödyntää antiikintutkimuksessa, sekä siitä, miten näitä tekniikoita käytetään instituutin nykyisessä tutkimusprojektissa Trebius Valensin talossa Pompejissa. Lisäksi Paukkonen avaa tekoälyn ja robotiikan tutkimukselle tarjoamia mahdollisuuksia ja niihin liittyviä ongelmia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toiseksi viimeisessä jaksossa vieraana on instituutin entinen tutkijalehtori ja Parlatorio-podcastin aiempien kausien juontaja, dosentti Elina Pyy. Jaksossa keskustellaan laajasti sosiaalihistoriallisista teemoista, jotka ovat olleet keskeisiä niin Elinan omassa tutkimuksessa kuin Suomen Rooman-instituutin tutkimusperinteessä. Keskustelun aiheina ovat muun muassa lapsuus, sukupuoli, kehollisuus ja kivun kokemus antiikissa ja sen jälkeen.

Minkälaisia tutkimusaineistoja Rooma ja Vatikaani tarjoavat keskiajan tutkijalle? Mitä ovat reliikit ja miten päädyttiin tilanteeseen, jossa Tuomas Akvinolaisella on väitetysti kaksi pääkalloa? Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kuudennessa jaksossa vieraana on keskiajan tutkija, Turun yliopiston kulttuurihistorian dosentti Marika Räsänen. Marikan kanssa keskustellaan muun muassa siitä, mikä tekee keskiajan tutkimuksesta kiehtovaa ja minkälaisia alan projekteja Suomen Rooman-instituutissa on vuosikymmenten aikana ollut.

Jaksossa vieraana on taidemaalari Lauri Laine, joka vie kuuntelijat mukaansa taiteilijaelämään Italiassa ja Villa Lanten taiteilija-ateljeessa. Laurin kanssa keskustellaan Italian taidehistoriasta ja siitä, miten se inspiroi edelleen nykyajan taiteilijoita ympäri maailman. Miten työympäristö vaikuttaa taiteilijan luomisprosessiin?  Entä mitä moderni taiteilija voi ammentaa luomistyöhönsä esimerkiksi antiikin Roomasta? Lisäksi puhutaan Suomen Rooman-instituutista, jossa suomalaiset eri alojen taiteilijat ovat vuosikymmenten ajan voineet työskennellä ainutlaatuisen maiseman äärellä.

Parlatorio syventyy antiikin kieliin ja kulttuureihin yhdessä Helsingin yliopiston klassillisen filologian dosentin ja Koneen Säätiön tiede- ja taiderahoituksen johtajan Kalle Korhosen kanssa. Erityisesti keskustellaan latinan kielestä ja sen muutoksesta: miten pienestä Keski-Italian alueen kielestä syntyi koko läntisen Välimeren valtakieli? Pakottivatko roomalaiset valloittamansa kansat oppimaan latinaa vai omaksuivatko nämä kielen omasta aloitteestaan? Entä miten latina kehittyi Rooman valtakunnan aikana ja sen jälkeen? Jaksossa muistellaan myös instituutin entisen johtajan, professori Veikko Väänäsen, vaikutusta klassillisen filologian sekä erityisesti vulgäärilatinan tutkimukseen.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden kolmannessa jaksossa perehdytään instituutin entisen johtajan, Helsingin yliopiston Kreikan kielen ja kirjallisuuden professorin Mika Kajavan kanssa epigrafiikkaan eli piirtokirjoitusten tutkimukseen, josta juuri suomalaiset antiikintutkijat tunnetaan. Miksi roomalaiset kaiversivat kiveen valtavat määrät tekstejä? Mitä piirtokirjoitukset kertovat meille antiikin ihmisistä, yhteiskunnista tai vaikkapa lukutaidosta? Jaksossa keskustellaan myös Kajavan johtajakauden tutkimusaiheesta eli oraakkeleista ja esimerkiksi siitä, millaisiin kysymyksiin heiltä toivottiin vastauksia.

Parlatorion 70-vuotisjuhlakauden toisessa jaksossa vieraana on suomalaiseen liikemieheen ja mesenaattiin Amos Andersoniin perehtynyt taidehistorioitsija Synnöve Malmström. Jaksossa keskustellaan muun muassa Amos Andersonin taustasta, monisärmäisestä henkilöhahmosta sekä hänen suhteestaan taiteeseen ja kulttuuriin. Miksi liikemies, jolla itsellään ei ollut akateemista taustaa, halusi investoida antiikin kulttuuriin keskittyvään tiedeinstituuttiin Roomassa? Entä miten erosivat toisistaan ”aamun Amos” ja ”illan Amos”?

Parlatorio palaa uuden kauden kera! Suomen Rooman-instituutin 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi neljännellä kaudella sukellamme instituutin tutkimusprojekteihin eri vuosikymmeniltä. Kauden avausjaksossa vieraanamme on instituutin historian kannalta merkittävä henkilö, Rooman valtakunnan arkeologian professori emerita Margareta Steinby, jonka kanssa keskustellaan muun muassa roomalaisista tiilileimoista sekä Iuturnan lähteestä. Minkälaista lähdeaineistoa tiilileimat ovat antiikintutkijalle ja millaista niiden tutkimus on käytännössä? Mitä ne voivat kertoa esimerkiksi naisten asemasta antiikin Roomassa? Entä miten suomalaiset päätyivät kaivamaan keskelle Forum Romanumia? Parlatorion neljättä kautta isännöi instituutin tutkijalehtori Tuomo Nuorluoto.

Parlatorion viimeisessä jaksossa vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja, antiikintutkija Ria Berg joka kertoo tutkimuksestaan roomalaisten luontosuhteen parissa. Kuinka roomalaiset muokkasivat ympäröivää luontoa ja millaisen leiman he jättivät Välimeren alueen ympäristöön? Millaisia tunteita luonto herätti, ja miten esimerkiksi siihen liittyviä pelkoja käsiteltiin? Puhumme antiikin ajan luonnonkatastrofeista, luonnon ja uskonnon välisestä suhteesta sekä roomalaisten tavoista tuoda luonto osaksi rakennettua ympäristöä. Pohdimme myös historiallisia jatkumoita antiikista nykypäivään: mitä ilmastonmuutoksen keskellä elävä nykyihminen voisi ammentaa antiikin luontosuhteesta?

Parlatorion uusimmassa jaksossa keskustellaan keskiajantutkija, historioitsija Jyrki Nissin kanssa keskiaikaisesta kuolemankulttuurista – mitä se tarkoittaa ja mitä kaikkea siihen kuului? Millainen oli hyvä kuolema, ja mitä ihmettä olivat kuolemisen selfhelp-oppaat? Käsittelemme kuolemaa ja siihen valmistautumista sosiaalisena ja yhteisöllisenä tapahtumana ja pohdimme oliko kuolema keskiajalla arkipäiväisempi asia kuin nykyään. Vai pelottiko se ihmisiä yhtä lailla tuolloinkin?

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on professori Kaius Tuori ja aiheena roomalainen oikeus – mitä se tarkoittaa ja miten se vaikuttaa elämäämme yhä tänäänkin? Kuka piti antiikin Roomassa laillista valtaa käsissään? Oliko laki kaikille sama? Entä missä lakiesitykset, oikeudenkäynnit ja tuomioiden toimeenpanot käytännössä tapahtuivat? Keskustelemme oikeusjärjestelmän roolista roomalaista identiteettiä määrittävänä tekijänä ja pohdimme, miksi se on lyönyt niin vahvasti leimansa nykyiseen oikeusvaltion käsitteeseen.

Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on instituutin tutkijastipendiaatti Timo Korkiakangas, joka kertoo työstään kielen,  kirjoittamisen ja tekstien parissa varhaiskeskiajan kontekstissa. Miten tuntemamme romaaniset kielet erkaantuivat latinasta – ja mikä oikeastaan erottaa toisistaan kielen ja murteen? Puhumme myös varhaiskeskiaikaisista asiakirjamateriaaleista ja pääsemme kurkistamaan tutkijan salapoliisityöhön ikivanhoissa arkistoissa, aina tekstien jäljittämisestä niiden tulkitsemiseen ja digitaaliseen muotoon saattamiseen.

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on antiikintutkija Jaakkojuhani Peltonen, jonka kanssa keskustellaan maskuliinisuudesta antiikin maailmassa. Miksi mieheyden performanssi oli niin tärkeää, ja mitä normatiiviseen mieheyteen kuului? Miltä miehen tuli näyttää ja kuinka käyttäytyä? Puhumme myös maskuliinisuuden moninaisuudesta kreikkalais-roomalaisessa kulttuurissa, ja pohdimme kuinka antiikin ihanteet mieheydestä näkyvät nykyajassamme – vai näkyvätkö lainkaan?

Parlatorion uusimmassa jaksossa vieraana on antiikin historian tutkija Marja-Leena Hänninen, joka on omassa työssään käsitellyt erityisesti naisen asemaa ja toimintaa roomalaisessa yhteiskunnassa. Keskustelemme antiikin naistutkimuksen historiasta ja nykytilasta, sen menetelmistä ja haasteista, ja avaamme roomalaisen naisen elämänvaiheita ja mahdollisia kokemuksia. Mitkä asiat vaikuttivat siihen että nainen sai äänensä perheessä ja yhteiskunnassa kuuluviin? Millainen oli ihannematroonan ideaali, ja oliko sen täyttäminen koskaan mahdollista? Entä kuinka sovittaa yhteen feministinen maailmankuva ja rakkaus antiikin maailmaa kohtaan?

Parlatorion uudessa jaksossa vieraana on historiantutkija Jenni Kuuliala, jonka kanssa keskustellaan fyysisen vamman, sairauden ja kivun kokemuksista esi- ja varhaismodernissa Euroopassa. Millaisista vaivoista ihmiset kärsivät ja kuinka he elivät niiden kanssa? Mitä tarkoittaa ihmeparantuminen, ja millä tavoin uskonto, lääketiede ja taikausko sekoittuivat parannuskeinoja etsittäessä? Puhumme myös terveyden ja sairauden kulttuurisidonnaisesta luonteesta, ja pohdimme kuinka lähelle menneisyyden ihmisen kehollisia kokemuksia historioitsija voi ylipäätään päästä.

Parlatorio palaa uuden kauden kera! Kolmannen kauden avausjaksossa vieraana arkkitehti Juhana Heikonen, jonka kanssa keskustellaan antiikin arkkitehtuurin perinnöstä, varioinnista ja jatkuvuudesta. Olivatko roomalaiset maineensa veroisia rakennusmestareita? Millaisia poliittisia ja ideologisia motiiveja antiikin arkkitehtuurin variointiin on liittynyt aikojen saatossa? Seuraamme roomalaisen suunnittelun jälkiä Roomasta Ravennaan ja Monrealesta Myllypuroon ja haaveilemme omasta domuksesta ja täydellisestä atrium-pihasta.

Millaista oli lapsen elämä antiikin Roomassa, ja millaisten lähteiden kautta tutkija aihetta lähestyy? Parlatorion toisen kauden viimeisessä jaksossa vieraana antiikintutkija, dos. Katariina Mustakallio, joka avaa kuulijoille roomalaisen lapsen arkea ja kertoo lasten elämään kuuluneista tärkeistä hetkistä ja ihmissuhteista. Puhutaan lapsuuden lopusta ja lapsuuteen liittyvistä vaaroista, mutta myös ilosta, leikistä, oppimisesta - ja yhteisön jäseneksi kasvamisesta.

Miltä näyttää Rooma kuvataiteilijan silmin ja kameran linssin läpi katsottuna? Millaisia olivat ensimmäiset valokuvat ikuisesta kaupungista, ja kuinka kaupunkikuvaaminen on muuttunut kahden vuosisadan kuluessa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana taiteilija Perttu Saksa, jonka kanssa keskustellaan kaupunkiin kohdistuvasta katseesta ja pohditaan voiko Rooman hengen vangita filmille.

Millaista oli magia antiikissa ja ketkä sitä harjoittivat? Entä miksi roomalaiset kirosivat toisiaan? Parlatorion uudessa jaksossa liikutaan uskonnon ja taikauskon rajapinnalla. Vieraana antiikintutkija Saara Kauppinen, jonka kanssa keskustellaan maagisten tekstien kielestä ja magiaan liittyvästä toimijuudesta.

Parlatorion uudessa jaksossa kurkistetaan Suomen Rooman-instituutin asemapaikkaan Villa Lanteen ja sen vaiherikkaaseen historiaan.   Millaiset ihmiset ovat asuttaneet renessanssihuvilaa sen 500-vuotisen tarinan aikana? Entä kuinka Suomen Rooman-instituutti päätyi Gianicolo-kukkulalle? Keskustelemassa instituutin intendentti Simo Örmä ja arkkitehti Iida Kalakoski, jotka pohtivat, miten talo on elänyt ja muuttunut asujiensa myötä sekä miten rakennuksen ominaisuudet ohjaavat siellä tapahtuvaa toimintaa ja elämisen muotoja.

Antiikin Rooma oli suurkaupunki, mutta oliko se likainen ja kakofoninen? Nukkuivatko roomalaiset yönsä hyvin, vai oliko kaupungin melusaaste jatkuva riesa? Parlatorion uudessa jaksossa vieraana antiikintutkija Laura Nissin, ja aiheena aistiärsykkeet antiikin Roomassa. Pureudumme aistikokemusten kulttuurisidonnaisuuteen, keskustelemme niiden tutkimisen menetelmistä, ja opimme mitä roomalaiset ajattelivat melun ja hajujen terveyshaitoista.

Millainen tauti oli Eurooppaa keskiajalla kurittanut myyttinen musta surma? Entä kuinka kulkutautien leviämistä vastaan taisteltiin satoja ja tuhansia vuosia sitten? Parlatorio-podcastin uuden kauden kolmannessa jaksossa vieraana on keskiajantutkija FT Reima Välimäki, jonka kanssa keskustellaan esimodernin historian tuntemista epidemioista ja yritetään ymmärtää ihmisen ja kulkutautien pitkää suhdetta. Jaksossa päästään kurkistamaan 1300-luvun Firenzen karanteeniolosuhteisiin ja pohditaan, voimmeko oppia jotain historian tautivitsauksista.

Mistä antiikin roomalaiset loukkaantuivat, ja kuinka he pyrkivät loukkaamaan toisiaan? Mistä tunnistaa roomalaisen herjan? Parlatorion uuden kauden toisessa jaksossa vieraana on instituutin tämänhetkinen Wihurin stipendiaatti, väitöskirjatutkija Joonas Vanhala, jonka kanssa keskustellaan roomalaisista solvauksista. Kenen ääni kuuluu tuhansia  vuosia vanhoissa Pompejin seinäkirjoituksissa? Mitä roomalaiset ajattelivat kunnianloukkauksesta ja sananvapaudesta? Oliko seinäkirjoittelu antiikin ajan Twitter?

Millaista oli itsellisen uranaisen elämä 1600-luvun Italian taidepiireissä? Kuinka taiteilijat taistelivat toimeentulostaan  asiakkaiden ja mesenaattien painostuksen alla? Löytyykö barokkitaiteilijan elämästä samaistumiskohtia nykypäivän aikataulujen, epävarmuuksien ja apurahahakujen ristiaallokossa painiville tieteen ja taiteen pätkätyöläisille? Parlatorio-podcastin toisen kauden avausjaksossa kurkistetaan taiteilija Artemisia Gentileschin (1593-c.1653) elämään ja uraan. Instituutin tutkijalehtori Elina Pyyn kanssa keskustelemassa kirjailija Mia Kankimäki ja kääntäjä Tea Pelkonen, jotka molemmat ovat sukeltaneet Gentileschin kiehtovaan maailmaan tutkimusretkillään Roomassa.

Millaista elämää antiikin Ostiassa elettiin ja kuinka kulttuurit kohtasivat Ostian kaduilla? Kuinka johdetaan ja koordinoidaan isoa kansainvälistä tutkimusprojektia?  Vieraana on Suomen Rooman-instituutin johtaja Arja Karivieri, joka on myös tutkinut antiikin satamakaupungin Ostian kulttuuria. Jaksossa sukelletaan Villa Lanten toimintaan, Arjan johtajakauteen sekä Ostia-projektiin.  Vuonna 1981 Turusta lähtenyt arkeologian opiskelijoiden bussimatka oli Karivieren ensimmäinen kosketus Villa Lanteen ja 35 vuotta myöhemmin hän toi omalle johtajakaudelleen mukanaan mm. Ostiaa tutkivan projektinsa. Ostian kautta Roomaan tuli valtavasti ihmisiä ympäri Välimerta. He omaksuivat roomalaisuuden, mutta toivat mukanaan myös omia kulttuurisia piirteitään. mm. juutalaiset ja kreikankielisiä yhteisöt näyttäytyivät vahvasti niin esineistössä kuin kaupungin arkkitehtuurissakin.

Sisältövaroitus: jaksossa käsitellään seksuaalista ja sukupuolittunutta väkivaltaa. Millaisia seksuaalisia ja sukupuolellisia rooleja antiikin ihmisellä oli mahdollista olla? Oliko antiikin ihmisellä mahdollisuutta omaan keholliseen itsemääräämisoikeuteen? Millaisen viestin antiikin myyttien seksuaalinen kuvasto pyrki välittämään?  Tässä jaksossa keskustelemassa Elina Pyyn kanssa on historian ja kulttuuriperinnön väitöskirjatutkija Ville Hakanen. Hän on tutkinut eroottisten myyttien kuvastoa Rooman seinämaalauksissa. Aihe on myös tärkeä Elinalle, joka on itse tutkinut sukupuolittunutta ja seksuaalista väkivaltaa antiikissa.  Antiikin ihmiselle nykypäivän yksilön seksuaalisuus, sukupuoli ja niihin liittyvät identiteettikäsitykset olisivat tuntuneet vieraalta. Ihmisen identiteetti rakentui yksilön asemasta yhteisön silmissä, mikä itsessään vaikutti siihen, kuinka esimerkiksi seksuaalinen väkivalta koettiin.

Kuinka antiikin ihminen suhtautui orjuuteen? Kuinka orjaksi päädyttiin ja mitä orjuus tarkoitti antiikin ihmiselle?  Parlatoriossa Elina Pyyn vieraana on antiikintutkija ja erityisesti antiikin sosiaalihistoriaa tutkinut Ville Vuolanto. Hän on tutkimuksessaan suuntautunut lasten- ja perhesuhteiden historiaan ja aihetta tutkittaessa orjuus tulee väistämättä aina vastaan. Antiikin Roomassa orjuus jakautui myös hyvin eri arvoisiin ryhmiin: aina kaltoin kohdelluista kaivoksissa työskentelevistä lapsiorjista arvostettuihin ja jopa rakastettuihin imettäjäorjiin. Orjuuden ajateltiin olevan toimivan yhteiskunnan yksi ratas, vaikka se samalla nähtiin ihmisluonnon vastaisena.

Kuinka luonnontieteet ja lääketiede näyttäytyivät antiikin Roomassa? Kuinka paljon antiikin mytologia vaikutti luonnontieteellisiin käsityksiin?  Elina Pyyn vieraana Parlatoriossa on tällä kertaa biodiversiteetti- ja ympäristötutkimuksen professori Pekka Niemelä. Hän on tutkinut antiikin Rooman kirjallisuuden kautta aikalaisihmisen luonnontieteellistä tietoa. Hän on tutkimuksessaan saanut selville muun muassa sen, että jo antiikissa tiedettiin elefanttien olevan hyvin älykkäitä ja sosiaalisia eläimiä, joilla on paljon yhteneväisyyksiä ihmisiin.  Antiikissa oli myös verrataen paljon tietoa ihmiskehosta ja lääketieteestä. Kasveihin perustunut lääketiede olikin hyvin kehittynyttä: Unikkoja, alruunaa ja hunajaa käytettiin lääkkeinä moniin vaivoihin.

Millaista oli kristinuskon ja islamin välinen vuorovaikutus ristiretkien repimässä sydänkeskiajan Euroopassa? Millaisia sterotyyppejä islamiin kohdistui, ketkä niitä levittivät, miten ja miksi?  Parlatorion neljäs jakso valottaa ennakkoluulojen historiaa ja vihapuheen pitkiä jälkiä. Elina Pyyn kanssa keskustelee Suomen Rooman-instituutin post doc -stipendiaatti FT Miikka Tamminen, joka on perehtynyt tutkimuksessaan muun muassa ristiretkien historiaan ja keskiaikaiseen saarnamateriaaliin, sekä siihen kuinka vihapuhe niissä näyttäytyi. Jo keskiajalta asti on toistettu Islaminvastaisessa vihapuheessa väitettä, että kyseinen uskonto olisi väkivallan ja himon uskonto. Samaa stereotyyppeihin ja disinformaatioon pohjautuvaa argumenttia käytetään netin keskustelupalstoilta yhä tänä päivänä.

Miten roomalaisesta valon juhlasta siirryttiin joulun viettoon? Millaisia kerrostumia historiasta voimme nähdä kalenterissa tänään? Parlatoriossa puhutaan tällä kertaa kalentereista ja niiden muuttamisesta - antiikissa, keskiajalla ja tänä päivänä. Kalenteri vaikuttaa jokaisen ihmisen elämään, ja siksi vallanpitäjät ovat aina halunneet rukata kalenteria juhlapyhineen mieleisekseen. Se näkyy jo antiikin Rooman varhaisissa kalentereissa. Parlatorio-podcastin jaksossa Elina Pyyn vieraana keskiajan tutkija, kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilä kertoo, kuinka kalenterit ovat aina tiivistelmä ajan arvoista, arvostuksista ja identiteetistä.

Helposti ajatellaan että nykyaika olisi erityisen ruokakeskeistä. Renessanssin ajan Italiassa ruoka oli kuitenkin tärkeä osa identiteettiä ja sen kautta rakennettiin myös omaa valta-asemaa. Tuolloin nähtiin niin keittokirjabuumi, vegetarismia kuin satokausikalentereitakin. Mutta mitä ihmettä olivat liikkuvat ruuat?  Suomen Rooman-instituutin Parlatorio-podcastissä Elina Pyyn vieraana on väitöskirjatutkija Anna Repo. Yhdessä he pureutuvat ruokaan ja ruokakulttuuriin Italian renessanssissa.

Kuinka Rooman tasavalta ja toisaalta keisarikausi näyttäytyvät Yhdysvaltain poliittisessa kulttuurissa?  Parlatorion ensimmäisessä jaksossa on vieraana tutkijatohtori Samuli Simelius, joka kertoo muunmuuassa siitä miten antiikin Rooma on vaikuttanut Yhdysvaltain syntyyn, ja miten Yhdysvaltain kulttuurissa näyttäytyy tasavaltalaisen ajattelun lisäksi myös imperialistisuus esimerkiksi presidentin suurissa valtaoikeuksissa sekä arkkitehtuurissa. Mutta kuinka tietoisesti vallan rakennusten arkkitehtuurissa on performoitu Rooman keisarikautta? Parlatorio on Suomen Rooman-instituutin podcast ja sitä juontaa instituutin tutkija Elina Pyy.