Tiedotusosasto

Onko kiltteys nykymaailmassa vahvuus vai heikkous? Onko itsekkyyden kulttuuri peitonnut kiltteyden? Onko valehtelu maailmassa lisääntynyt? Onko yhteiskunnassamme pahuutta enemmän kuin ennen? Miksi maailmassa valitaan pahoja johtajia, ja pärjäävätkö enää kiltit johtajat? Miten omassa elämässä voisi lisätä lempeyttä ja kiltteyttä? Miten käsityksemme onnellisuudesta on muuttunut vuosien saatossa?Tässä jaksossa puhumme maailman eettisestä muutoksesta ja sukellamme ihmisluonnon peruskysymysten äärelle. Keskustelemme onnellisuudesta, kiltteydestä, valehtelusta ja pahuudesta sekä siitä, miksi kiltteys voi tehdä meistä onnellisempia.Vieraana on psykologian emeritusprofessori Markku Ojanen, joka on aloittanut onnellisuustutkimuksen Tampereen yliopistossa jo vuonna 1969.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mittaaminen on yksi johtamisen keskeisimmistä työkaluista, minkä vuoksi sillä on tärkeä rooli myös viestinnän johtamisessa.Tässä jaksossa puhumme viestinnän mittaamisesta ja siitä, miksi viestintää kannattaa mitata, kuka saa määritellä viestinnän tavoitteet, ja mitä tarkoittavat kriittiset menestystekijät, jotka epäonnistuessaan saattavat olla tavoitteisiin pääsyn tiellä.Brunnen Communicationsin toimitusjohtaja Taru Nikulainen kertoo, miten pääsemme ponnahtamaan viestinnän mittaamisessa taktiselta tasolta strategiselle tasolle, millaisia asioita viestinnällä ylipäätään kannattaa mitata ja mitkä ovat tyypillisiä virheitä, joita mittaamisessa teemme. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mediassa otsikoihin nousee tasaisin väliajoin organisaatioiden sisäiset kohut, ja kriisien keskellä työpaikkojen sisäinen viestinvaihto saattaa päätyä uutisiin koko kansan ihmeteltäväksi.Tässä jaksossa puhumme siitä, miksi sisäisestä viestinnästä tulee nykyään niin usein ulkoista, ja mitä näiden ilmiöiden taustalla yleensä on. Ruodittavamme on kolme keissiä: pörssiyhtiö Gofore, HUS-yhtymä ja eduskunnan häirintäkohut.Mistä ajan ilmiöistä sisäisen viestinnän kohut kertovat? Mitä johto voi tehdä, entä työntekijät itse? Onko työntekijöillä oikeus vuotaa sisäisiä viestejä medialle, ja mitä vuotamisesta seuraa työyhteisölle? Miten työntekijät saisi puhumaan somessa hyvää työnantajastaan? Tai puhumaan avoimesti työyhteisön sisällä, jotta ongelmia ei tarvitsisi purkaa somessa?Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revon kanssa keskustelemassa viestintätoimisto Aava & Bangin strategi ja viestinnän asiantuntija Emma-Reetta Hämäläinen, jonka mukaan toimiva työyhteisöviestintä ja turvallinen kulttuuri rakentavat organisaatioiden kriisinkestävyyttä ja resilienssiä tässä epävarmassa ajassa.

Omien temperamenttipiirteidensä ymmärtäminen on paras väline oman stressinsä hallintaan, sanoo arvostettu ja palkittu psykologian emeritaprofessori ja temperamentin tutkija Liisa Keltikangas-Järvinen. Temperamentti on valmius tai taipumus reagoida ja toimia tietyllä tavalla, mutta ei ole tekosyy huonolle käytökselle. Jos ymmärtäisimme omia ja toistemme temperamenttipiirteitä, ymmärtäisimme itseämme ja toisiamme hieman paremmin.Työpaikoilla tarvitaan kaikenlaisia temperamentteja, mutta yhteentörmäysten välttämiseksi on tärkeää luoda selkeät toimintamallit, odotukset ja yhteiset hyvän käytöksen säännöt.Tässä jaksossa puhumme temperamentin ja temperamenttisyrjinnän lisäksi työelämän kuormituksesta ja siitä, miksi erityisesti nyt johtajat ja nuoret uupuvat. Keskustelemme myös teknologian ja sosiaalisen median vaikutuksesta työhyvinvointiin sekä voimakkaasta yksilöllisyyden kulttuurista, jota Liisa Keltikangas-Järvinen pitää jopa itsekkyyden kulttuurina. Onko nuorten pahoinvoinnin taustalla enemmänkin yksilöllisyyden kulttuuri, kuin paljon parjattu some?Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mikä meni pieleen Kelan pääjohtajan Lasse Lehtosen ja Rääkkylän kunnanjohtaja Esko Rautiaisen johtamisviestinnässä? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Miten kuroa umpeen sukupolvien välinen kuilu uuden ihmis­keskeisen johtamisihanteen ja vanhan kabinettijohtamisen välillä? Miksi johtamiskohuihin joutuneet vetäytyvät sairauslomalle eivätkä jää korjaamaan jälkiään – onko uskottavuus siinä vaiheessa lopullisesti menetetty?Tässä jaksossa kokoamme yhteen viime kuukausien johtamisviestinnän kohut ja opit. Lopuksi pohdimme vielä, miten tekoäly muuttaa johtamista, ja miten se tulisi rantauttaa työpaikalle.Haastateltavana johtamisviestinnän tutkija (FT), opettaja, organisaatioviestinnän työelämäprofessori, valmentaja ja toimitusjohtaja Outi Ihanainen-Rokio. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätös keskittää kahdentoista ministeriön viestintä valtioneuvoston kansliaan on kuohuttanut julkisuudessa viime kuukausina. Hanke on saanut kritiikkiä niin tutkijoilta, medialta kuin viestintäjärjestöiltäkin. Uusi organisaatiomalli on ollut tarkoitus puristaa kasaan muutamassa kuukaudessa varoituksista ja kritiikistä huolimatta.Tässä jaksossa pureudumme siihen, mitä keskittämishanketta ajavien kannattaisi vielä valtiotieteilijän ja viestinnän tutkijan näkökulmasta ottaa huomioon. Vieraana viestinnän yliopistonlehtori sekä politiikan ja viestinnän kandiohjelman johtaja Janne Matikainen Helsingin yliopistosta.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän rooli on muuttunut vuosien varrella yhä strategisemmaksi ja strategian toteuttamista mitataan usein numeroiden kautta. Pitäisikö viestijän siis oppia ymmärtämään yhä paremmin myös talouden tunnuslukuja? Pystyykö johdon kanssa kommunikoimaan ilman ymmärrystä siitä, miten organisaatiolla numeraalisesti menee? Entä pitääkö kaikkien viestijöiden olla kartalla numeroista vai riittääkö, että pörssiyhtiöiden viestintäjohtajat ovat? Voiko talousosaamisesta olla hyötyä työnhaussa tai viestinnän budjetin puolustamisessa?Tässä jaksossa Tiedotusosastolla vieraana on pitkään pörssiyhtiöissä viestintää ja työyhteisön sitouttamista johtanut, Fortumin Senior Manager of Employee Engagement, Pia Friberg.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Monessa organisaatiossa johto vuokraa hienon kelohonkamökin ja rakentelee Lapin hurmassaan upean strategian sekä visionäärisen tulevaisuuden organisaatiolleen. Mutta jääkö valmis strategia oikeasti kenenkään mieleen? Tutkija ja valmentaja Maarika Mauryn mukaan ylimmästä johdosta vain 13 %, keskijohdosta 8 % ja työntekijöistä peräti vain 2 % tuntee organisaationsa strategian. Jostakin syystä strategiat eivät siis tunnu valuvan johdon strategiapäiviltä omalle pääkonttorille tai varsinkaan aluetoimistoille asti. Missä on vika – siitä puhutaan tässä Tiedotusosaston jaksossa. Strategian viestinnällistämisestä ja juurruttamisesta keskustelevat senior asiantuntija ja strategi Minna Haapsaari Aava & Bangilta yhdessä Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Revon kanssa.

Organisaation johtoryhmä eli tuttavallisemmin jory on se porukka, jolle kasaantuu yleensä paljon valtaa ja tietoa. Vastuullinen ja luottamusta herättävä johtoryhmä ei kuitenkaan sulkeudu kulmahuoneeseensa, vaan näkyy sekä henkilöstölle että sidosryhmilleen. Rohkeimmista rohkein jory uskaltaa jopa kysyä palautetta omasta toiminnastaan ja viestinnästään. Kenen tai keiden johtoryhmästä pitäisi viestiä? Millaiset rutiinit johtoryhmän viestinnällä pitäisi olla? Kenelle vaikeat asiat kerrotaan ensin? Missä kohtaa viestintäjohtajan on avattava suunsa?Parhaat vinkit hyvään johtoryhmän viestintään antaa tässä jaksossa toimitusjohtaja Vilja Laaksonen viestintä- ja markkinointitoimisto Aava & Bangilta.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Pohjoismaiden suurimman pankin Nordean asiakkaat ovat kärsineet tänä vuonna toistuvista palvelunestohyökkäyksistä, minkä vanavedessä myös Nordean viestintä joutui myrskyn silmään.Viestintää on syytetty niin vähäsanaisuudesta, ylimielisyydestä, hitaudesta kuin siitäkin, että toimittajien kysymyksiin ei vastattu riittävällä tasolla. Nordealle on tullut toistuvien häiriöiden vuoksi myös useita satoja korvaushakemuksia asiakkailta. Miltä tilanne on näyttänyt Nordeasta käsin ja mitä meillä jäi ilmiössä huomaamatta? Tässä jaksossa aiheenamme on Nordean viestintä, kuusivarpainen vauva ja muuttuva maailma, jossa viestinnän pitää oppia toimimaan.Vieraana Nordean brändi-, viestintä- ja markkinointijohtaja Ulrika Romantschuk.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Informaatiovaikuttamisen ilmiöön on herätty Suomessa hitaasti ja jopa jälkijunassa, sanoo strategisen viestinnän tiiminvetäjä, viestintäpäällikkö Päivi Tampere valtioneuvoston kansliasta.Informaatiovaikuttamiseen vastaamisen ja suojautumisen pitäisi olla tänä päivänä luonnollinen osa viestijöiden tehtäväkenttää. Mitä viestijän on hyvä tietää informaatiovaikuttamiselta suojautumisesta? Mitkä ovat informaatiovaikuttamisen eri taktiikat? Onko Natoon liittyminen lisännyt informaatiovaikuttamista Suomessa? Miten tekoäly vaikutta siihen, kuinka hyvin luotamme enää näkemiimme sisältöihin netissä? Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Helsingin seudun liikenne HSL:n ”ihan lipun laitonta” -kampanja ajautui kohuun rasismisyytösten vuoksi , joten HSL:n viestintä joutui tekemään nopeita liikkeitä kovan paineen alla. Yleensä kriisiviestintätilanteessa sataa moitteita hitaudesta, mutta HSL:ää arvosteltiin liian nopeasta toiminnasta.Mitä HSL:n viestinnän näkökulmasta kriisissä tapahtui ja mitä virheistä opittiin? Onko yleisöjen eriytyminen saanut meidän siihen pisteeseen, että jokainen mainos pitää selittää auki? Onko rohkeudelle ylipäätään sijaa suomalaisen markkinoinnin kentällä?Vieraana Tiedotusosastolla HSL:n viestintäpäällikkö Jenni Vuorio.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Työyhteisöviestintä jää helposti reaktiiviseksi räiskimiseksi, vaikka sen pitäisi olla suunnitelmallista, säännöllistä, pohjautua strategiaan ja lähteä ylimmästä johdosta.Miten siis rakentaa liiketoimintaa ja asiakastyötä tukevaa, avointa ja strategista työyhteisöviestintää, joka pitää työyhteisön koossa vaikeinakin aikoina ja pidentää samalla työuria?Aiheesta keskustelemassa viestintätoimisto Tekirin toimitusjohtaja Riikka Kouhi.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Suomalaiset suhtautuvat poliitikkoihin epäluuloisesti, mutta yhteiskunnallisissa kriisitilanteissa luottamus kuitenkin nousee. Koronakriisissä kansa luotti aluksi päättäjiin, mutta byrokratian määrä, hankintalain koukerot sekä viestinnän ja päätöksenteon erottaminen toisistaan rapauttivat uskoa kriisinhallintaan. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin?Ammattimaisella viestinnällä katkaistaan salaliittoteorioilta siivet ja rakennetaan luottamusta yhteiskuntaan. Myös poliitikon pitää näkyä ja kuulua, jotta hän herättää luottamusta - mutta miten? Onko Elämäni biisi -ohjelmasta, Tuttu juttu -showsta, bilevidoista, tiktokkaamisesta ja muusta viihteellisyydestä enemmän hyötyä vai haittaa poliitikolle? Onko Perussuomalaisten viestintä hyvää vai huonoa? Miten median suhde poliitikkoihin on muuttunut vuosien varrella ja miksi toimittajien pitäisi esittää anteeksipyyntö Ahtisaarelle? Poliittisen viestinnän ajankohtaisen syväanalyysin tekee tässä jaksossa Helsingin yliopiston poliittisen viestinnän tutkija ja yliopistonlehtori Salli Hakala. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Työelämä on yksi parhaimmista paikoista integroitua yhteiskuntaan ja mikäpä muukaan yhdistää työyhteisön jäseniä tehokkaammin kuin viestintä, vuorovaikutus ja osaava johtaminen.Tässä jaksossa puhumme monikulttuurisuuden edistämisestä työpaikoilla ja siitä, miten monikulttuurisuutta johdetaan, millainen viestintä tukee monikulttuurisuutta, miten eri taustaisia ihmisiä rekrytoidaan ja millaiset asiat puolestaan lisäävät ennakkoluuloja.Haastateltavana kulttuurien välisen vuorovaikutuksen asiantuntija, YTT Katja Keisala. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo. 

Twitter on aiheuttanut kohua, kun se muutti kesällä nimensä X:ksi. Twitterin omistaja Elon Musk on saanut paljon kritiikkiä impulsiivisista muutoksistaan kanavaan ja keskustelun henkeäkin on arvosteltu jo pitkään. Samalla muut somekanavat ovat tehneet nousuaan esimerkiksi poliitikkojen ja vaikuttajien piirissä. Mitä organisaatioiden ja viestintää tekevien kannattaa tästä kaikesta ajatella? Vieläkö Twitterissä – eli X:ssä on järkevää olla ja mikä on sen tulevaisuus? Tuleeko Metan Threads vielä Suomeen ja päihittääkö se lopulta Twitterin? Missä muissa kanavissa viestijän kannattaa nyt olla ja mitä pitäisi ajatella somen tietoturvallisuudesta? Vieraana markkinointitoimisto LM Somecon johtaja ja partneri Minna Valtari. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo

Vaikuttavalla viestinnällä voidaan vähentää pizzan tilauksia hätänumerosta tai tavoittaa oikeat kohderyhmät marketin kananugettipaketilla. Näin ainakin väitämme tässä jaksossa, jossa keskustellaan siitä, miten tehdään oikeasti vaikuttavaa viestintää.Vaikuttavalla viestinnällä voidaan ohjata ihmisten toimintaa, muuttaa haitallisia toimintamalleja ja tuoda tilalle uusia. Sen avulla lisätään asioiden ymmärrettävyyttä ja viihdytään paremmin työpaikalla.Vieraana jaksossa on Hätäkeskuslaitoksen viestintäpäällikkö Marjukka Koskela. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Chat GPT ja muut tekoälysovellukset tuovat viestintään täysin uusia työkaluja. Millainen vaikutus tekoälyllä on viestinnän työhön ja mitä mahdollisuuksia se tarjoaa? Entä mitä juridisia ja eettisiä haasteita tekoälyyn liittyy? Mainostoimisto Sherpan toimitusjohtaja Elina Bono kertoo, miten tekoälyllä luotiin mainoskampanja. Hän antaa vinkkejä myös siihen, miten Chat GPT:llä voidaan tehdä somekampanja tai päivittää strategia.Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Odotukset yritysten ja organisaatioiden vastuullisuudesta kasvavat jatkuvasti samalla kun sääntely ja raportointivelvoitteet lisääntyvät.Pohjoismaiset viestijät kokevat, että vastuullisuuden edistäminen onkin yksi heidän keskeisistä tehtävistään. Mitä viestijän kannattaa seurata vastuullisuuden kentällä juuri nyt ja mikä on viestinnän ammattilaisen rooli vastuullisuuden edistäjänä?Jaksossa kuullaan myös tärpit siihen, miten öljy-yhtiö, parturikampaaja, sometoimisto tai ammattijärjestö voivat edistää vastuullisuuttaan.Vieraana toimitusjohtaja Leo Stranius Third Rock Finlandilta.Haastattelijana Siina Repo.

Konsultit puhuvat ahkerasti purposesta, eli organisaation itseään suuremmasta merkityksestä. Mitä purpose käytännössä organisaatiotasolla tarkoittaa ja mitä hyötyä sen määrittelemisestä on? Ikean viestintäjohtaja Kirsi Gotthardt vakuuttaa, että purpose on menestyksekkään liiketoiminnan perusta ja sen miettimättä jättäminen tulee väistämättä myöhemmin vastaan. Tässä jaksossa kuulemme käytännön esimerkkejä siitä, miten purposea eletään todeksi Ikealla, miten sillä sitoutetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita ja miten purpose johdattaa myös yli kriisien. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Aika ajoin viestintätoimistojen käyttämä valta sekä rahalla ostettava vaikuttaminen nousevat julkisuudessa keskustelun aiheeksi. Elokuussa ilmestyi Matti Ylösen, Mona Mannevuon & Nina Karin kirjoittama kirja Viestintätoimistojen valta – Politiikan uudet pelurit, jossa aihetta pohditaan laajasti. Tässä jaksossa Tiedotuosastolla puidaan sitä, mitä viestintätoimistot käytännössä tekevät, miten ne käyttävät valtaa ja onko sitä syytä rajoittaa. Saavatko äänensä kuuluviin vain he, joilla on rahaa? Vieraana on ProCom Viestinnän ammattilaiset ry:n tuore toimitusjohtaja Jarno Forssell, joka on itsekin entinen konsultti Pohjoisranta BCW:ltä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Vetovoimaisessa työpaikassa on tutkimusten mukaan paremmat katteet, korkeampi tuottavuus sekä sitoutuneemmat työntekijät ja asiakkaat. Mutta miten työnantaja voi kehittää työpaikasta vetovoimaisempaa? Miten viestintä voi auttaa siinä? Mikä ylipäätään tekee työpaikasta vetovoimaisen ja miten elämäntilanne vaikuttaa siihen, mitä kulloinkin arvostamme? Onko hyvä palkka työntekijälle tärkeämpää kuin se, että saa tehdä merkityksellistä työtä? Ainakin on hyvä ymmärtää, että merkityksellisyys tarkoittaa meille eri asioita: jotkut haluavat pelastaa planeetan, osa haluaa olla osa mukavaa yhteisöä tai saada bisneksen pyörimään. Työntekijäkokemusta kannattaa muistaa myös mitata. Työpaikan vetovoimaisuudesta on tässä jaksossa puhumassa työntekijäkokemus- ja työntekijäviestintäpalveluiden johtaja Miikka Huhta Milttonilta.

Pääministeri Sanna Marin on sanonut haluavansa ravistella pääministeri-instituutiota ja rakentaa tietoisesti uudenlaista pääministeriyttä. Pitäisikö pääministeriyden brändiä rakentaa tietoisella, koordinoidulla viestinnällä vai onko kyseessä henkilöbrändi, joka on jokaisen pääministerin omissa käsissä? Onko pääministerillä enemmän vapauksia kuin presidentillä? Entä miksi juhliva pääministeri herättää niin paljon tunteita? Mitä some on tehnyt politiikalle ja miten uudenlaisen somejulkisuuden pystyisi synkkaamaan perinteisen poliittisen julkisuuden kanssa. Voiko poliitikko olla uskottava samalla kun irrottelee somessa? Pääministerin brändistä Tiedotusosastolla on keskustelemassa viestinnän professori Pekka Isotalus Tampereen yliopistosta. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne ja Natoon hakemisen vaiheet ovat vaatineet viestinnän ammattilaisilta paljon: rajoja ylittävää koordinointia, eri asiantuntijoiden kuulemista, selkeiden, ajassa elävien pääviestien muodostamista ja samalla varautumista kasvavaan informaatiovaikuttamisen uhkaan. Ulkoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaan mukaan viestijöiden olisi syytä olla kiinnostuneita myös yhä kiihtyvästä arvokeskustelusta, jossa vastakkain ovat autoritääriset ja demokraattiset yhteiskunnat. Tässä jaksossa Koivumaa kertoo myös omat vinkkinsä siihen, miten viestinnän johtamisen näkökulmasta toistuviin kriiseihin ja jatkuvaan muutokseen kannattaa varautua. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Sosiaalisella medialla on ollut Ukrainan sodassa poikkeuksellinen rooli. Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksen johtaja Jānis Sārts on sanonut, että sotaa käydään nyt ensimmäistä kertaa reaaliajassa somessa. Miten Ukraina on onnistunut tuomaan pääviestinsä niin vahvasti esiin somessa ja saanut samalla länsimaat näyttävästi puolelleen? Miten sotaa käydään meemeillä ja voiko Google-hauilla ennustaa sodan alkamista? Miten Venäjän ja Kiinan informaatiovaikuttaminen eroavat toisistaan? Miten olemme Suomessa varautuneet informaatiovaikuttamiseen ja miten voimme jatkossakin suojautua siltä? Haastateltavana everstiluutnantti, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Aki-Mauri Huhtinen. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Ajoittain julkisuudessa nousee esiin keskustelua siitä, pitääkö verorahoja tuhlata niinkin turhaan asiaan kuin valtion viranomaisviestintä. Pahinta arvostelijoiden mielestä vaikuttaa olevan se, että viranomainen roikkuu työajallaan somessa. Mikä merkitys on viranomaisviestinnällä, millaista on strateginen someviestintä ja pitääkö viraston ylipäätään olla somessa? Näistä teemoista Tiedotusosasto-podcastissamme on puhumassa Verohallinnon viestintäpäällikkö Nilla Hietamäki. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän työ on liikkunut kohti organisaatioiden strategista ydintä, mutta edelleen harvalla johtavalla viestijällä on pääsyä organisaatioiden johtoryhmiin. Kun johtoryhmän portit lopulta aukeavat, siellä pitäisi myös toimia oikein. Monelle viestijälle tulee yllätyksenä se, että joryssä ei välttämättä puhutakaan koskaan viestinnästä, vaan keskiössä ovat täysin muut asiat. Fortumin ja Metson entisen viestintäjohtajan Helena Aatisen mukaan voi olla pikemminkin huono asia, jos joryssä käsitellään viestintää. Miksi näin, se selviää tässä jaksossa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Miten kuntaviestintä poikkeaa yritysviestinnästä, vai poikkeaako mitenkään? Onko mahdollista tavoittaa kaikki kuntalaiset jopa Helsingin kokoisessa kaupungissa, kun sana pitää saada kaikille elämäntilanteesta, kielitaidosta tai teknologiaosaamisen tasosta riippumatta? Yrittävätkö poliitikot vaikuttaa kaupungin viestinnän suuntiin? Millainen koronanyrkki Helsingin kaupungilla jauhaa ja olisiko valtakunnan viestinnällä ehkä jotakin oppimista siitä? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin tässä jaksossa vastaa Helsingin kaupungin viestintäjohtaja, entinen Koneen viestintää johtanut Liisa Kivelä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Työyhteisöviestinnän merkityksen kasvu on jo pidemmän ajan trendi. Koronan aiheuttama etäaika on saanut meidät pohtimaan entistä enemmän sitä, miten me kommunikoimme työpaikalla ja miten työyhteisöt toimivat. Voiko työyhteisössä olla vääränlaisia tyyppejä ja miten ongelmat nostetaan fiksusti pöydälle? Mitä etäaika on tehnyt työyhteisöille ja työyhteisöviestinnän johtamiselle? Pitääkö johtajan olla aina tavoitettavissa ja miten hän pitää huolta vuorovaikutusjaksamisestaan? Tiedotusosaston deskillä päivystää tässä jaksossa Tampereen yliopiston viestintätieteiden apulaisprofessori Leena Mikkola. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Brändin ja strategian pitäisi kulkea käsi kädessä. Päälleliimatussa brändissä taistellaan logon väristä tai muista pikkuseikoista, kun taas aito brändi on tapa toteuttaa ja viestiä strategiasta. Jos brändi ei ole hallittu ei yrityksen strategiakaan ole kovin kirkas, uskoo brändikonsultti Petri Uusitalo Tiedotusosaston haastattelussa. Aina ei tulla ajatelleeksi brändin yhteyttä organisaatiokulttuuriin. Syvän ristiriidan saa aikaiseksi sillä, että asiakkaille väitetään sellaista, mitä organisaatiokulttuuri ei pysty allekirjoittamaan. Joillekin yrityksille brändin hallinta ohjaa organisaatiokulttuuria jopa rekrytointeihin asti. Kuuntele Petri Uusitalon haastattelu ja vie organisaatiosi brändi kokonaan uudelle tasolle. Haastattelijana Siina Repo.

Yhdysvaltain vaaleista on tullut vahvasti somevaalit ja korona vahvisti entisestään virtuaalista kampanjointia. Strategisella kampanjoinnin kohdentamisella on USA:n vaaleissa suomalaiseen politiikkaan verrattuna huomattavasti merkittävämpi rooli ja suuri osa kohdentamisesta tapahtuu somessa. Donald Trump ja Joe Biden upottivat sosiaaliseen mediaan kaikkiaan lähes 200 miljoonaa euroa, mutta sen lisäksi somessa vaikuttaa vielä tuntematon määrä mikrovaikuttajia. Ylen ulkomaantoimittaja ja datajournalisti Satu Helin kertoo, miltä Yhdysvaltojen presidentin vaalit 2020 ovat näyttäytyneet somevaikuttamisen näkökulmasta.

Viestinnän asiantuntijoille kriisit tarkoittavat hikikarpaloita ja työn vaikeuskertoimen kasvamista. Organisaation maineen lisäksi vaakalaudalla on usein työntekijöiden jaksaminen. Kun kriisi iskee, niin toimitukseen tilataan pizzaa. Asiantuntijaorganisaatioille median maailma on välillä todellinen mysteeri: Mitä toimittajat kriiseissä haluavat ja miten toimittaja ja viestijä voisivat ymmärtää toisiaan kiireessä paremmin? Näistä teemoista Tiedotusosastolla on keskustelemassa viestintäkonsultti ja yrittäjä Merja Mähkä. Haastattelijana Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Viestinnän ala on saanut koronakriisissä kolhuja, mutta toisaalta viestinnän merkitys ja sen näkyvyys ovat koronan vanavedessä kasvaneet. Viestintätoimistojen arki muuttui kertaheitolla, kun asiakkaat joutuivat reagoimaan äkillisesti muuttuneisiin markkinoihin. Miten Suomen suurin viestintätoimisto Miltton koki koronan ja miten he näkevät koronan vaikuttaneen viestinnän alaan? Tästä Tiedotusosastolla on haastateltavana Milttonin viestintä- ja markkinointijohtaja Maria Vaismaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Koronakriisi on pakottanut monet yritykset yt-neuvotteluiden eteen ja työntekijöitä on ollut lomautettuna ennätysmäärät. Tarve ammattimaiselle kriisi- ja yt-viestinnälle on kasvanut ja hyvät neuvot ovat olleet tarpeen varsinkin silloin, kun yt:t vedetään läpi etänä. Millaista on hyvä yt-viestintä, missä järjestyksessä mistäkin asiasta viestitään ja mitkä ovat tyypillisimpiä viestintämokia yt:iden yhteydessä? Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo haastattelee yt-viestinnästä viestintätoimisto Ellun Kanojen kriisiviestinnän johtavaa asiantuntijaa Antti Pikkasta.

Koronavirus on saanut koko maailman polvilleen ja koko kriisin lopullista vaikutusta yhteiskuntaan voi vain arvailla. Mitä korona merkitsee viestinnän alalle ja miten olemme ylipäätään onnistuneet viestimään näin laajan poikkeustilan aikana? Tästä keskustelemassa on viestintätoimisto Tekirin perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Harri Saukkomaa. Haastattelijana on Viesti ry:n toiminnanjohtaja Siina Repo.

Mitä vaikuttajamarkkinointi on käytännössä, mitä hyötyä siitä on ja miksi viestijän pitäisi olla siitä kiinnostunut? Vaikuttajat auttavat organisaatioita pääsemään lähelle yleisöjä, mutta miten valitaan juuri se oikea vaikuttaja? Tässä jaksossa puhumme vaikuttajamarkkinoinnista Ping Helsingin perustajaosakkaan ja toimitusjohtajan Inna-Pirjetta Lahden kanssa.

Voiko viestijältä tilata mediahuomiota ja pääjutun maakunnan ykköslehteen? Mitä journalistit ajattelevat ja miten viestijöiden pitäisi heidän kanssaan toimia? Tässä jaksossa puhutaan mediaviestinnästä, sen merkityksestä, asiantuntijoiden esiintymisestä medialle ja siitä, miten viestijä voi sparrata organisaationsa asiantuntijoita esiintymään medialle paremmin. Vieraanamme on MTV:n yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäki. Jakso on äänitetty ennen Eevan nykyistä työtä MTV:llä, jolloin hän toimi viestintäyrittäjänä ja asiantuntijoiden media- ja esiintymisvalmentajana.

Kuuntele muita Tiedotusosaston jaksoja Viestin sivuilla! 

Esiintymistaitoja tarvitaan yhä enemmän, kun asiantuntijuus henkilöytyy ja myös viihtelliistyy. Viestijöiden tehtäviin kuuluu yhä useammin sparrata muita esiintymään, toisaalta moni organisaatio järjestää erilaisia tapahtumia ja keskustelupaneeleita, joissa viestijänkin tehtäviin kuuluu tilaisuuksien moderoiminen. Enää ei haluta kasvottomia organisaatioita, vaan ihmisiä estradille. Voiko seinäruususta sitten saada lavaleijonaa ja mitä lopulta on lavakarisma? Tässä jaksossa puhumme esiintymistaidoista juontaja, viestintäyrittäjä ja toimittaja Peter Nymanin kanssa.

Mikä on teknologian vaikutus työelämäämme, tulevaisuuden liiketoimintoihin ja viestintään? Tässä jaksossa Tiedotusosastolla pohditaan, miten teknologia vaikuttaa tulevaisuuden osaamistarpeisiimme ja millainen voisi olla tulevaisuuden viestintätoimisto. Vieraanamme on huippusuosittu Piilaaksossa ja Sibelius-Akatemiassa opiskellut sekä Nasassa työskennellyt yleisömagneetti, futuristi, keksijä, säveltäjä Perttu Pölönen.

Johtajilla olisi vieläkin parannettavaa asenteissaan viestinnän merkitystä kohtaan. Näin sanoo Osuuspankin entinen pääjohtaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Reijo Karhinen. Viestinnällä rakennetaan luottamusta, joka puolestaan on tärkeä avain menestykseen. Yritysten pitäisi myös katsoa peiliin, kun valittavat osaamispulasta: jokaiseen yritykseen pitäisi luoda sisälle jatkuvan oppimisen kulttuuri eikä heti huutaa yhteiskuntaa apuun. Tässä jaksossa aiheenamme on uudistuminen, osaaminen ja viestinnän johtaminen.

Tutkimusten mukaan ihmiset odottavat organisaatioilta yhä enemmän arvotekoja. Arvojen esille tuominen lisää luottamusta ja tuo buustia liiketoimintaan. Miten sitten viestiä oikealla tavalla arvoista ja miten säilyttää linja myös kriisien keskellä? Mitä jokainen voisi tehdä arvopohjaisemman viestinnän eteen? Tiedotusosaston vieraana on viestintätoimisto Kaiku Helsingin viestintäkosultit Laura Vuorio-Kuokka ja Petteri Puustinen.

Viestintää syytetään joskus taipumuksesta jargoniin eli ammattislangiin tai kapulakielisyyteen. Millainen perisynti jargon viestinnässä todellisuudessa vielä tällä hetkellä on ja miten siitä pääsee eroon? Onko jargonin syy johdossa vai viestijöissä? Tiedotusosastolla pureudutaan tässä jaksossa jargoniin, vieraanamme on viestinnän yrittäjä ja kouluttaja Katleena Kortesuo.

Mikä on viestijän paikka organisaatiossa ja mitä viestintä voi parhaimmillaan yritykselle tarjota? Osaavatko organisaatiot hyödyntää viestinnän koko potentiaalin vai vieläkö viestijöitä karsinoidaan liikaa tukitehtäviin? Miten portit johtoryhmään aukeaisivat? Puhumme tässä jaksossa viestijästä muutoksen tekijänä sekä viestijän roolista strategisessa työssä. Tiedotusosaston vieraana on strategisen viestintätoimiston Ellun Kanojen hallituksen puheenjohtaja ja muutoksentekijä Kirsi Piha.