Kasvata mua

Jaksossa perehdytään museoihin transformatiivisina tiloina ja museoiden transformatiiviseen potentiaaliin. Museot ovat viime vuosikymmeninä ottaneet yhä rohkeampia kantoja esimerkiksi ilmastokriisin ja rasismin kaltaisiin ongelmiin ja pyrkineet aktiivisesti osaltaan vaikuttamaan näihin. Silti museoilla itsellään on myös hankala kulttuurihistoria, sillä museot ovat historiassaan myös ylläpitäneet ja vahvistaneet erilaisia hegemonisia valtasuhteita niiden purkamisen sijaan. Mitä tekemistä epämukavuudella on museoiden ja tavoiteltujen transformaatioiden kanssa ja voiko epämukava museo olla transformatiivinen? Miksi ja kenelle museot saattavat nykyisellään tuntua epämukavilta tiloilta ja pitäisikö epämukavuutta pyrkiä kääntämään museoissa ympäri?Jakson pohjana toimii aiheesta tehty tieteellinen tutkimus, jonka Minni on tehnyt osana Koneen säätiön rahoittamaa Epämukava museo -hanketta.Jaksossa mainittu ja käsitelty:Epämukava museo: kohti turvallisia, rohkeita tilojaMatikainen, M. (2026). Transformations and Uncomfortability in the Museum Context: A Narrative Literature Review. Journal of Museum Education, 1–22. https://doi.org/10.1080/10598650.2026.2636333Burnham, R. (2011). “The Last Temptation: Teaching Toward Peak Experiences.” Teoksessa Burnham & Kai-Kee (toim.) Teaching in the Art Museum: Interpretation as Experience, 143–149, Los Angeles: The J. Paul Getty Museum.

Opettaminen on ihmissuhdeammatti isolla alkukirjaimella, mutta ihmissuhteisiin liittyvät tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat läsnä kaikkialla, missä on ihmisiä. Siksi moni kokee tunne- ja vuorovaikutustaidoissa kehittymisen erityisen merkitykselliseksi. Jaksossa keskustellaan siitä, mitä tapahtuu, kun opettajaopiskelija löytää merkityksellisyyttä tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisesta osana opettajaksi kasvamistaan. Jyväskylän yliopiston yliopistonopettaja Tommi Mäkinen kertoo väitöstutkimuksensa pohjalta, mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot oikeastaan ovat ja millaista on merkityksellinen oppiminen näiden alueella. Jaksossa syvennytään siihen, miten tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan harjoitella ja miksi nämä ovat tärkeitä tuleville opettajille. Keskustelua käydään myös siitä, mitä yhteistä ja mitä eroa on merkityksellisellä ja transformatiivisella oppimisella. Entä miten opettajankoulutusta voisi kehittää kohti merkityksellistä ja/tai transformatiivista koulutusta?Mainitut ja lisäluettavaa: Thomas GordonCarl RogersDavid AusubelRebecca CollieRobert KeganSEL: social and emotional learningFred Korthagenin sipulimalliMäkinen, T., Kostiainen, E., & Klemola, U. (2021). Significant in life: Core learning outcomes of a social and emotional course in physical education teacher education. Teoksessa M. Talvio & K. Lonka (toim.), International Approaches to Promoting Social and Emotional Learning in Schools (s. 167–189). Routledge. https://doi.org/10.4324/9781003093053-13 Mäkinen, T., Virtanen, A., & Kostiainen, E. (2024). Social and Emotional Learning in Finnish Physical Education Teacher Education. Journal of Teaching in Physical Education, 1(aop), 1–10. https://doi.org/10.1123/jtpe.2024-0120 Mäkinen, T., Matikainen, M., & Kostiainen, E. (2024). Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen liikunnanopettajankoulutuksessa. Yliopistopedagogiikka, 31(1). https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2024/06/20/tunne-ja-vuorovaikutustaitojen-oppiminen-liikunnanopettajankoulutuksessa/Collie, R. J., & Perry, N. E. (2019). Cultivating Teacher Thriving through Social-Emotional Competence and Its Development. The Australian Educational Researcher, 46, 699-714.https://doi.org/10.1007/s13384-019-00342-2Talvio, M. & Klemola, U. (2017). Toimiva vuorovaikutus.Rogers, C. (1969/1983). Freedom to learn.Rogers, C., Lyon, H., & Tausch, R. (2013). On becoming an effective teacher: Person-centered teaching, psychology, philosophy, and dialogues with Carl R. Rogers and Harold Lyon. Routledge.

Minni vastaa kuulijakysymyksiin: Millaisia paradokseja peruskouluun liittyy? Mihin kouluja tarvitaan? Mikä on koulun funktio kansallisvaltiossa? Mikä on opettajan tehtävä yhteiskunnassa? Luvassa ainakin pohdintaa koulun ristiriitaisistakin tehtävistä, opettajan työn eettisistä dilemmoista, joihin ei ole yhtä oikeaa vastausta sekä jopa pientä paasausta mahdollisuuksien tasa-arvoon liittyen. Entä missä tilanteissa kasvatustieteellisestä ymmärryksestä on ollut hyötyä tutkijan työn ulkopuolella? Ja miksi Lost-sarjan autiolla saarella olisi tarvittu luokanopettajaa?

Josephine Lau interviews Minni Matikainen on the meanings and ways of doing peer mentoring during doctoral studies. As a case example, Minni describes RETEE (Researchers in Education and Teacher Education at the University of Jyväskylä ry), which is an association for doctoral and post doctoral researchers. Minni was one of the founding members of RETEE and tells how and why RETEE was established and how it works. The importance of building a community, making a difference at higher level and helping each other doing our research are discussed.The podcast episode is part of METEOR, which is an EU-funded project transforming doctoral education by equipping PhD students and early-career researchers with essential transversal skills. Through innovative training, interdisciplinary collaboration, and in-person academies, METEOR enhances career readiness and strengthens the societal impact of research. Policy recommendations and the long-term access to the project outcomes and resources will ensure lasting improvements in doctoral training across Europe and beyond.Links:METEORRETEE – Researchers in education and teacher education at JYU RY

Jos sivistyskeskustelu kiinnostaa ja etenkin, jos se turhauttaa ja tulee jo korvista, kuuntele tämä. Jaksossa pohditaan, mitä epäselvää on sivistyksen käsitteessä ja millaisia kritiikkejä sivistykseen on kohdistettu. Mitä on puolisivistys ja miksi se tuhoaa sivistyksen mahdollisuuden? Kenelle sivistyksen käsite kuuluu? Millaista on sivistykseen tähtäävä kasvatus? Sivistystutkija Antti Moilanen Kasselin yliopistosta kertoo, mikä on sivistyksen potentiaali vastata yhteiskunnallisiin ongelmiin ja kriiseihin.Lisäluettavaa:Antti Moilanen, 2022: Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa - OuluREPO

Yliopistolla ei ole aikaa eikä rahoitusta rauhassa syventyä toteuttamaan sivistystehtäväänsä vaan yhä kiihtyvämmissä sykleissä pyritään vastaamaan työelämän, talouden ja teknologian tarpeisiin sekä toimimaan kvartaalitalouden periaatteiden mukaisesti. Millaista on työskennellä kafkamaisen absurdissa systeemissä samalla yrittäen kaikin keinoin vaalia rinnassa roihuavaa sivistyksen ihanteen liekkiä ja ikiuteliasta tutkijan mieltä? Tähän kysymykseen perehtyivät 54 kirjoittajaa Minni Matikaisen, Anni Piirosen ja Paula Silvénin toimittamassa Akateeminen kapinakirja – Kauno- ja kaunakirjallisuutta yliopiston epäkohdista ja niitä vastaan kapinoinnista -teoksessa. Kapinan ytimessä on tänä päivänä yhä radikaalimmaksi muuttuva ajatus siitä, että tutkimuksen arvoa on mahdotonta tietää etukäteen. Kapinakirja toimii vapaan akateemisen toimijuuden ja vapauden perusteluna ja puolustuksena.Kirja on kutsu lempeään mutta radikaaliin avoimeen kapinaan ja se on tarkoitettu kaikille yliopistosta kriittisenä yhteiskunnallisena instituutiona kiinnostuneille. Yliopistolaisille itselleen kirja antaa vertaistukea ja esimerkkejä kapinan muodoista. Laajemmalle yleisölle, esimerkiksi päättäjille, poliitikoille ja muille koulutussektoreille, kirja avaa yliopistomaailman lainalaisuuksia ja ongelmakohtia ymmärrettävällä tavalla.Tässä jaksossa Minni, Anni ja Paula keskustelevat yliopiston epäkohdista, akateemisesta kapinoinnista ja kirjan toimittamisesta. Kuten kuuluu, akateeminen kapina voi olla myös hauskaa!Jaksossa mainittu:Hanna Kuusela: Syytös - Muuan akateeminen komitragedia. Vastapaino 2024.Talouden valta yliopistoissa (Politiikasta podcast):  https://politiikasta.fi/podcast-talouden-valta-yliopistoissa/Tieto- ja tiedekirjakustantamo Vastapaino

Välillä sitä tutkijana törmää omaan tutkimusaiheeseensa viihteessä, taiteessa tai muissa kulttuurituotteissa. Toisinaan käy niin, että sitä tuijottaa puolen vuoden ajan jotain sarjaa joka ilta puolivaloilla ja vasta viimeisessä jaksossa tajuaa sarjan käsittelevän omaa tutkimusaihettaan. Näin saattoi käydä podcastaajalle ainakin kerran. Jaksossa käsitellään transformatiivisen oppimisen hyviä kuvauksia tv-sarjoissa ja kirjoissa tutkijan silmin.Käsiteltävät sarjat: Breaking Bad, Better Call Saul, Orange is the New Black, Buffy Vampyyrintappaja ja Fifty Shades of Gray.

Miksi toinen vihaa koulua ja opettajia, kun toinen taas ihailee ja haluaa itsekin alalle töihin? Ovatko opettajat sankareita vai hirviöitä? Tervetuloa opettajamyyttien äärelle. Jaksossa puidaan opettajamyyttejä Asko Karjalaisen ja Deborah Britzmanin tutkimusten pohjalta. Jaksossa käydään läpi Karjalaisen esittämät kolme opettajamyyttiä: 1.Opettajuus on synnynnäistä 2. Opettaminen on yksityisasia ja 3.Opettajan sana on totuus, sekä Britzmanin samansuuntaiset opettajamyytit: 1. Kaikki riippuu opettajasta, 2. Opettaja on asiantuntija ja 3. Opettajat ovat itseoppineita. Pitääkö näistä mikään paikkansa ja mikä merkitys tällaisilla myyteillä loppupeleissä on?Jaksossa mainitut lähteet:Deborah Britzman 1986: Cultural Myths in the Making of a Teacher: Biography and Social Structure in Teacher Education. Harvard Educational Review (1986) 56 (4): 442–457. https://doi.org/10.17763/haer.56.4.mv28227614l44u66Asko Karjalainen 1991: Ammattitaidon myytti - rehtorin päänvaiva? Latenttien merkitysstruktuurien ongelmatiikkaa eräillä Kajaanin kouluilla. Lisensiaatintyö. Oulun yliopisto.Asko Karjalainen 1992: Ammattitaidon myytti opettajayhteisöissä. Oulun yliopisto

Aamulla herätessä hävettää kaikki: mitä tuli tehtyä ja mikä jäi tekemättä. Sen sijaan kiinnostaa kategoriattomuus ja rajojen ulkopuolilla tapahtuvat kohtaamiset. Missä minä olen, saako haahuilla menemään, mitä jos tulee asetetuksi luokkaan, johon ei tunne kuuluvansa? Tutkijan työpöydällä on vain kolme tutkimusartikkelia, joista mistään ei voi puhua. Kannattaako silloin puhua itsestään vai pitäisikö vain olla hiljaa, ettei tarvitsisi taas hävetä?Kasvata mua toivottaa hyvää kesää!Jaksossa mainittu:Pierre BourdieuKasvata mua jakso: 30. TyhmyydestäMikä meitä vaivaa -podcastYläkaupungin yö -festivaali

Miten elää merkityksellisesti maailmassa, joka on matkalla tuhoon? Kasvatustieteen tohtori Johanna Kallio vie meidät syväsukellukselle itsekasvatuksen maailmaan. Jaksossa keskustellaan, mitä ja millaista itsekasvatus on ja mihin sitä tarvitaan. Pohdinnoissa liikutaan aina kapitalismin logiikoista self helpiin ja kirjastojen käytäville. Lisäksi kuullaan niin ekoterapeuttisesta itsekasvatuksesta kuin biofobiasta ja nekrofiliastakin. Johanna valottaa, miten itsekasvatus laajenee ideaalitilanteessa yksilössä tapahtuvasta muutoksesta aktiiviseksi yhteiskunnalliseksi toimijuudeksi ja näkyy muutoksena ihmisen elämänpiirissä. Käytännössä virikkeitä ja sisältöjä itsekasvatukseen voi lähteä hakemaan jaksossa mainittujen toimintojen lisäksi monilla tavoilla. Aloittaa voi esimerkiksi harjoittelemalla itsekasvattavia keskusteluja sydänystävän kanssa Martha Nussbaumin tunneteorian jalanjäljissä, löytämällä tai muodostamalla itsekasvatusyhteisöjä Santeri Alkion tai Urpo Harvan ajattelun jalanjäljissä, löytämällä merkitystä toisten auttamisesta kontribuoimalla yhteisöön esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta tai vaikkapa maadoittavista ja sidosteisuuden kokemuksia ympäristön kanssa kasvattavista puutarhatöistä tai käden taidoista, siis vastuunkannon omaksumisesta!Jaksossa mainitut lähteet ja ajattelijat sekä lisäluettavaa: Johanna Kallio (2024) Ekologinen itsekasvatus : Aikuiskasvatuksen filosofiaa ekokriisien ajassa. Tampereen yliopiston väitöskirjat 1095. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/160374Johanna Kallio & Jani Pulkki (2022). Elämää vaalivan itsekasvatuksen luonnos. Aikuiskasvatus 42 (1), 25–36. https://doi.org/10.33336/aik.115551Johanna Kallio, Jani Pulkki, Antti Saari & Tuomas Tervasmäki (2022). Ekoterapeuttinen itsekasvatus: Tulkinta Erich Frommin rakkauden teoriasta kapitaloseenin ajassa. Kasvatus & Aika, 16 (3), 25–48. https://doi.org/10.33350/ka.111733Johanna Kallio (2023) Cultivating the biophilic self: Urpo Harva as a theorist of environmental adult education. European Journal for Research on the Education and Learning of Adults, 15(2), 159–178. https://doi.org/10.3384/rela.2000-7426.4695Antti Saari (2016). Elinikäinen oppiminen ja yksilöivä valta. Aikuiskasvatus, Vol 36, nro 1. https://doi.org/10.33336/aik.88470Jalmar Edward Salomaa (1950). Tie ihmisyyteen. Kansalaisen itsekasvatuksen perusteita. WSOY.Juho August Hollo (1931). Itsekasvatus ja elämisen taito. WSOY.Urpo Harva (1943). Vapaa kansansivistystyö. Yhteiskunnallisen korkeakoulun julkaisuja II. Oy Suomen Kirja.Urpo Harva (1955). Aikuiskasvatus. Johdatus aikuiskasvatuksen teoriaan ja työmuotoihin Suomessa. Otava.Martha Craven Nussbaum (2008). Upheavals of Thought: The Intelligence of Emotions. [Alkuperäinen teos julkaistu 2003.] Cambridge University Press.Erich Fromm (1971). Terve yhteiskunta. [Alkuperäinen teos julkaistu 1955.] Suomentaneet A. Kannosto ja M. Kannosto. Kirjayhtymä.Carloz Ruiz Zafón (2021). Tuulen varjo. Ensimmäinen suomenkielinen painos vuodelta 2004. Kustannusosakeyhtiö Otava.Korhonen, M. (2024). ”Tutkimalla haluan olla mukana rakentamassa parempaa huomista”. Johanna Kallion tutkijahaastattelu. Aikuiskasvatus, 44(4), 314–315. https://doi.org/10.33336/aik.152225Rauno HuttunenJan Varpanen

Pitkästä aikaa yleisökysymysjakso! Minni vastaa kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Jakson alussa on pidempi vastaus yhteisöjen ja ryhmien transformatiivisesta oppimisesta yhteiskunnallisten muutosten seurauksena ja aloittajana. Sen jälkeen useampi kysymys liittyen tutkijan työhön ja väitöskirjan tekemiseen. Miksi kannattaa (tai ei kannata) tehdä väitöskirjaa? Tapahtuuko väitöstutkimuksen aikana transformaatiota? Mikä on vaikeinta tutkijan työssä? Mitä yliopistossa pitäisi muuttaa? Lopussa pohdintaa tavallisuudesta, huijaritunteista ja salaisista taidoista.Mainitut:Päivi Uljas (Politiittinen talous -podcast, Jakso 63: Hyvinvointivaltion historia)Guy Standing (2013: The Precariat: A New Dangerous Class?)Jack ja Edee MezirowPiironen, A., Matikainen, M. & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa. Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3), 198-212. https://journal.fi/aikuiskasvatus/article/view/122022/72507

Paneelikeskustelu pureutuu akateemisen maailman ongelmakohtiin ja niitä vastaan kapinoimiseen. Miksi yliopistoissa pitää kapinoida? Millaista akateeminen kapina voi olla? Miten kapinoida yliopistossa? Keskustelu pohjautuu tekeillä olevaan Akateemiseen kapinakirjaan, joka julkaistaan syksyllä 2025. Keskustelijat ovat yliopistoyhteisön jäseniä, jotka ovat haastaneet akateemisen maailman epäkohtia eri tavoin. Keskustelua vetävät Akateemisen kapinakirjan toimittajat Minni Matikainen, Anni Piironen ja Paula Silvén. Keskustelijat: Ruska Itkonen, opiskelija (yhteiskuntatieteet, Itä-Suomen yliopisto) Nuppu Koivisto-Kaasik, tutkijatohtori, (musiikin historia, Taideyliopisto) Nelli Piattoeva, professori (kasvatussosiologia, Tampereen yliopisto) Mikko Poutanen, tutkijatohtori (politiikan tutkimus, Tampereen yliopisto)  Jakso on tallennus 9.1.2025 pidetystä Akateeminen kapina -paneelista, joka järjestettiin Tieteiden yön zoom-tapahtumana. Zoomista johtuen äänenlaadussa on joitakin kupruja varsinkin tallenteen alussa (ja lopussa yhden yleisökysymyksen aikana), mutta äänenlaatu paranee alun jälkeen.

Tässä jaksossa pureudutaan koulutuspolitiikan haluihin ja fantasioihin sekä viime hallitusten koulutuspoliittisiin linjauksiin. Millaisiin fantasioihin nojaudutaan, kun halutaan viedä omaa politiikkaa eteenpäin? Millaisia puhetapoja ovat esimerkiksi koulutuksen kriisifantasia tai nautinnon lupaus? Entä miten tasavallan presidentti liittyy transgressioon eli sovinnaisen puhetavan ylittämiseen ja nautinnon saamiseen halua rajoittavan lain rikkomisesta ja tuolle puolen menemisestä? Vieraana on tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki Tampereen yliopistolta ja jakso on toinen osa Tuomaksen kanssa nauhoitetusta keskustelusta. Ensimmäinen osa on julkaistu joulukuussa 2024. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo Mainitut ajattelijat & tutkijat: Jacques Derrida Elise Remling  Michael Freeden Martin Heidegger Levi Strauss Pierre Bourdieu Louis Althusser Jason Glynos  Jaqcues Lacan Ernesto Laclau Chantal Mouffe Uskali Mäki Wendy Brown William Davis Päivi Uljas Hanna Kuusela Tiina Nikkola Tuuli Hirvilampi Veli-Matti Värri Martha Nussbaum

Vuoden viimeisessä jaksossa sukelletaan syvälle koulutuksen poliittisuuteen ja ideologisuuteen. Mitä tarkoittaa taloudellinen järkeily tai tietopohjainen talous koulutusinstituutioiden kannalta? Pitääkö jo päiväkoti-ikäisten olla innovaatiokyvykkäitä? Vieraana on tutkijatohtori Tuomas Tervasmäki Tampereen yliopistolta. Tuomas kertoo tutkimukseensa pohjautuen kasvatuskäytäntöjen ja koulutusinstituutioiden ideologisista ja poliittisista ulottuvuuksista. Mutta mitä hemmettiä ovat diskurssianalyysi, jälkistrukturalismi, psykodynamiikka sekä onttinen ja ontologinen analyysi?? Jakson toinen osa julkaistaan tammikuussa 2025. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Tervasmäki, T. 2024. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory. Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Tracing ideology in education : Investigations in Discourse Theory - Trepo Mainitut ajattelijat & tutkijat: Jacques Derrida Elise Remling  Michael Freeden Martin Heidegger Levi Strauss Pierre Bourdieu Louis Althusser Jason Glynos  Jaqcues Lacan Ernesto Laclau Chantal Mouffe Uskali Mäki Wendy Brown William Davis Päivi Uljas Hanna Kuusela Tiina Nikkola Tuuli Hirvilampi Veli-Matti Värri Martha Nussbaum

Kaksiosaisen jakson toisessa osassa käydään läpi transformatiivisen oppimisen konferenssin tärppejä ja askarruttamaan jääneitä kysymyksiä. Mitkä näkökulmat tuntuivat vielä jäävän varjoon teorian kehittelyissä? Entä mitä tekemistä arkisilla kauppareissuilla ja koiran (koiran?!) syömisellä on transformaation kanssa? Jakson aiheina transformatiivisen oppimisen alkamisen ehdot, transformatiivisen oppimisen arvot ja ontologia sekä teorian ja käytännön suhde. Pohdintaa myös epävarmuuden merkityksestä sekä määrittelyoikeuksista. Vellommeko epävarmuuksien meressä ja kuka lopulta saa määritellä, mikä on (tavoiteltavaa) transformaatiota toiselle?  Jaksossa mainitut lähteet ja lisämateriaalia: Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive Roux, R. (2024). Truth and Transformation: The Test of Truth in the Development of New or Revised Ideas, and Related Values and Beliefs. Journal of Transformative Education, 0(0). https://doi.org/10.1177/15413446241268550

Kaksiosaisen jakson ensimmäisessä osassa lennähdetään takaisin Italian loppukesän lämpöön ja syyskuisiin transformatiivisen oppimisen konferenssin tunnelmiin. Konferenssi oli podcastaajan tähänastisista antoisin, vaikkakin siihen sisältyi pelkoa, ahdistusta ja yllättävä sairaalareissu. Eli mitä oikein tapahtui ja mitä konferenssista jäi lopulta käteen? Jaksossa kuvataan, mitä uutta tapahtuu transformatiivisen oppimisen (teoria)kentällä tällä hetkellä. Pohdinnassa etenkin yksilöllisten transformaatioprosessien suhde yhteiskunnallisiin ja globaaleihin muutoksiin ja transformatiivisen oppimisen tietoteoreettiset lähtökohdat. Lisäksi nostoina transformatiivisen oppimisen kehollisuus ja kokemuksellisuus sekä (uudet ja vanhat) menetelmät, joilla transformaatiota voidaan edesauttaa. Mikä on esimerkiksi rumpupiirien, taiteen ja psykedeelien merkitys transformatiiviselle oppimiselle? Jakson toinen osa julkaistaan marraskuun 2024 puolivälin tienoilla. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Kasvata muan jakso 3 Merkitysten merkitys Kasvata muan jakso 13 Merkityksenantotapojen merkitys ITLC XV PROCEEDINGS 2.1 Reduced.pdf - Google Drive

Tässä pienessä jaksossa analysoidaan lukemista - taas. Miksi se tuntuu niin vaikealta ja hitaalta? Luetaanko tässä nyt runoja vai kokeisiin? Onko luokka-analyysi hylätty ja kaikessa aina lopulta kysymys sittenkin traumoista ja persoonasta? Pitääkö hypätä uusliberalismin kelkkaan, jotta saa itsensä lukemaan? Niin tai näin, varmaa on, että koulussa luetaan ja luetutetaan ja siksi lukemista pitää myös aina välillä analysoida täällä Kasvata muan lukunurkkauksessa. Jaksossa mainittu kirja: Mia Kankimäki (2014): Naiset joita ajattelen öisin

Mitä väliä on opettajan omalla ajattelulla? Miksi oppilailla on oltava tilaa toimia koulussa - myös väärin? Jaksossa on vieraana kasvatustieteen tohtori, kasvatussosiologi Sara Juvonen. Keskustelu polveilee koulun ja yhteiskunnan suhteesta Pierre Bourdieun ja Gert Biestan ajatusten kautta käytännön luokkahuoneen tilanteisiin, joissa pienilläkin vuorovaikutuksen hetkillä on aina myös yhteiskunnallista merkitystä. Sara pohtii, miksi koulu ei koskaan “vain” opeta, miten sosiaalinen maailma näkyy luokkahuoneissa ja mihin opettaja tarvitsee yhteiskunnallista ajattelua. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Sara Juvonen. (2024). School in society : Teachers enacting the purposes of education. Väitöskirja. Helsingin yliopisto. https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/ef35fe37-2d57-429f-a08c-74dc57513788/content Sonja Kosunen, Sara Juvonen, Heidi Huilla & Marja Peltola (toim.) (2024). Koulu ja eriarvoisuus. Gaudeamus. Biesta, G. (2015). What is Education For? On Good Education, Teacher Judgement, and Educational Professionalism.European Journal of Education 50 (1), 75-87. Bourdieu, P. (1977). Outline of a Theory of Practice. Cambridge University Press. Korthagen, F. (2017). Inconvenient truths about teacher learning: Towards professional development 3.0. Teachers and Teaching, 23(4), 387–405. https://doi.org/10.1080/13540602.2016.1211523 Sara instagramissa: @sarasilja

Miltä tuntuu käsitellä opetuksessa kansanmurhaa samaan aikaan kun sellaisia on käynnissä maailmalla? Kuinka kriittisesti ja analyyttisesti yhteiskuntaa ja globaaleja tapahtumia koulussa tarkastellaan? Millaista historian ja yhteiskuntaopin opetuksen tulisi olla ja mitä opetussuunnitelma näistä aineista sanoo? Jaksossa vieraana filosofian tohtori yleisen historian oppiaineesta sekä historian, yhteiskuntaopin ja elämänkatsomustiedon opettaja Ida Vesterinen. Ida kertoo mm. Natsi-Saksan holokaustin, Kiinan uiguurien tilanteen, Venäjän hyökkäyssodan sekä Israel/Palestiina-konfliktin käsittelystä koulussa ja siitä, millaisia tunteita tällaiset aiheet herättävät sekä opettajassa että oppilaissa. Alussa keskustellaan myös siitä, millaista on olla tutkijataustainen opettaja. Lopussa enemmän tai vähemmän koherentti politiikkasuositus muiden aineiden opettajille. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Ida Vesterinen 2022: Opetussuunnitelma käytännössä – Historian opetuksen ja opettajuuden jännitteitä. Kasvatus ja Aika,16(4). https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/121419 Ida Vesterinen 2022: Orders of history: an ethnographic study on history education and the enacted curriculum. Väitöskirja. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/80149 Ida Vesterinen 2022: Historianopetuksen uudistuksen päämäärät kaipaavat selkiyttämistä. Väitöstiedote. https://www.sttinfo.fi/tiedote/69936393/historianopetuksen-uudistuksen-paamaarat-kaipaavat-selkiyttamista?publisherId=69817172 Suomen Kuvalehti: “Mikä vanhojen metsien suojelussa on pielessä, Panu Halme?” https://suomenkuvalehti.fi/paajutut/etela-suomeen-ei-jaa-juuri-suojeltavaa-likainen-suhmurointi-sanoo-asiantuntija-vanhojen-metsien-suojelukriteerien-laadinnasta/ Thomas Ziehen progressio- ja regressiointressit teoksessa “Uusi nuoriso” (1991/Vastapaino) ja Kasvata muan jaksossa nro. 7 Oppimisen ambivalenssi.

Kasvatusalalla tyhmyys on tabu, ketään tai mitään ei saa missään nimessä sanoa tyhmäksi. Silti tyhmyyteen törmää jatkuvasti  - mm. politiikassa, mediassa ja ihmissuhteissa. Onko ihan tyhmää puhua tyhmyydestä? Mistä tyhmyyden kokemus muodostuu? Miten tyhmyys näyttäytyy koulutusjärjestelmässämme ja miten se liittyy poliittiseen polarisaatioon? Voiko tyhmyydestä päästä yli? Tyhmyys ei tässä jaksossa tyhjene vaan lopulta päädytään tyhmyyden ylistykseen. Jakson myötä Kasvata mua jää kesätauolle ja palaa uusin jaksoin elokuussa 2024. Jaksossa mainittu: Jean Piaget’n ajattelun kehittymisen malli Robert Keganin malli merkityksenantotapojen kehittymisestä Kasvata muan 13. jakso: Merkityksenantotapojen merkitys

Työpahoinvointia siellä ja täällä ja etenkin opettajan ja tutkijan työssä. Vieraana on opettajan työhyvinvointia väitöskirjassaan tutkiva Ville Rokala. Jaksossa keskustellaan työhyvinvoinnin ja -pahoinvoinnin osasista, rakenteiden merkityksestä ja ulkoa tulevista paineista. Välillä lipsutaan pohtimaan Orpon hallituksen politiikkaa. Mikä rooli huumorilla on hyvinvoinnille? Entä ovatko meemit aktivismia? Jakson alussa vapun kunniaksi erikoisvieras! Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Rokala, V., Pakarinen, E., Eskelä-Haapanen, S., & Lerkkanen, M. K. (2023). Teachers’ perceived self-efficacy and sense of inadequacy across grade 1: Bidirectional associations and related factors. Scandinavian Journal of Educational Research, 67(7), 1166-1181. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/00313831.2022.2116482 Mona Mannevuo: Ihmiskone töissä. Sotienjälkeinen Suomi tehokkuutta tavoittelemassa. Helsinki, Gaudeamus 2020. “Näinkö haluan elämäni menevän?” − opettajien alanvaihdon takana on usein työuupumusta https://www.opettaja.fi/tyossa/nainko-haluan-elamani-menevan-%e2%88%92-opettajien-alanvaihdon-takana-on-usein-tyouupumusta/?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTEAAR1E0qvYKwYYuzbqGP86vAZvqYYLjnMp8_0hbDxEEW5tHv9tLglTH9C5NPU_aem_ATuz_SsOemzBz5SSNpRxR-IKy2emMD3qwl-MgdI0CukqG8uIElR72Vu4HKIoR6GVfp01fdysLVf_FaOIxxLOXxn6 Feldt, T., Rantanen, J., Hyvönen, K., Mäkikangas, A., Huhtala, M., Pihlajasaari, P., & Kinnunen, U. (2014). The 9-item Bergen Burnout Inventory: Factorial validity across organizations and measurements of longitudinal data. Industrial Health, 52(2), 102–112. https://doi.org/10.2486/indhealth.2013-0059 Bandura, A., & Walters, R. H. (1977). Social learning theory (Vol. 1). Prentice Hall: Englewood cliffs. Veikka Lahtinen ja Pontus Purokuru: Meemifilosofia https://komeetta.info/2024/02/01/meemifilosofia/ Mainitut meemitilit: Kolmiportainen tuki Opeonvähänväsynyt Akateeminen meemilaukka Tutkimusturbulenssi

Kasvata mua täyttää kaksi vuotta eli on saavuttanut uhmaiän. Sen kunniaksi pohdinnassa on kieltäytyminen ja sen erilaiset tulkinnat koulutuskonteksteissa. Minni esittelee kolme mahdollista kieltäytymisen tulkintaa: defensiivisen ein, emansipatorisen ein ja regressiivisen ein. Miten näihin suhtaudutaan koulutuksessa ja millaista kieltäytymistä tarvittaisiin kouluun enemmän? Jaksossa mainittu: Kirjoittajakutsu Akateemiseen kapinakirjaan (15.4.2024 asti): Akateeminen Kapina (@kapina_kollektiivi) • Instagram photos and videos Herman Melville (1854.) Kirjuri Bartleby. Suom. J. Lindholm. (1999.) Helsinki: ai-ai.  Thomas Ziehe. (1982). Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Suom. R.  Sironen ja J. Tuormaa (1991). Tampere: Vastapaino

Mitä jos oppilasta ei huvita tulla kouluun tai jos oppilas haluaisi tulla kouluun, mutta ei uskalla? Entä jos vanhempi ei päästä lastaan kouluun? Jaksossa keskustellaan oppilaiden (ja opettajien) koulupoissaoloista sekä kouluun kiinnittymisestä aiheen tutkijoiden kanssa. Väitöskirjatutkija Jenni Pelkonen ja yliopistonlehtori Tuomo Virtanen Jyväskylän yliopistolta avaavat, millaisia erilaisia muotoja ja merkityksiä koulupoissaoloilla voi olla ja missä menee ongelmallisen poissaolon raja. Millä tavoilla oppilas (tai opettaja!) voi puolestaan kiinnittyä kouluun ja miten kiinnittymistä voi tukea? Miksi kouluun ylipäätänsä olisi hyvä kiinnittyä? Lisäksi Jennin ja Tuomon kanssa pohditaan inkluusiota ja erityisopetusta ja miten ne liittyvät kouluun kiinnittymiseen tai koulupoissaoloihin. Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Virtanen, T. & Pelkonen, J. 2023. Poissa porukasta. Vahvista kouluun kiinnittymistä ja puutu poissaoloihin. PS-kustannus. Bronfenbrenner, U. PPCT-malli https://experience.jumpfoundation.org/brofenbrenners-biological-model-of-human-development/ Christenson, S. L., Stout, K. & Pohl, A. (2012). Check & Connect manual: Implementing with fidelity. Institute on Community Integration, University of Minnesota. Early leavers from education and training. https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Early_leavers_from_education_and_training Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G., & Gentle-Genitty, C. (2019). Differentiation between school attendance problems: Why and how? Cognitive and behavioral practice, 26(1), 8-34. HYVÄÄ KASVUA opetussuunnitelma - Positiivinen oppiminen Karhu, A. (2018). Check in, check out! Käyttäytymisen tehostettua tukea lähikoulussa. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto]. Mauno, S. (2022). Haastavatko nykytyön vaatimukset kutsumuksen työhön? Tuloksia suomalaisten opettajien seurantatutkimuksesta. Psykologia, 57(2), 88–104. Määttä S., Pelkonen J., Lehtisare S., Määttä M. (2020). Kouluakäymättömyys Suomessa. Kouluakäymättömyys Suomessa | Opetushallitus (oph.fi) Pelkonen, J., Kiuru, N., & Virtanen, T. (2022). Miksi yläkoululainen on poissa koulusta?: integroiva kirjallisuuskatsaus koulupoissaolotyyppeihin liittyvistä yksilö-ja ympäristötekijöistä. Kasvatus, 53(3). Perälä Niina-Kaisa: Koulukunnossa-hanke: https://www.koulukunnossa.fi/ ProKoulu. https://www.prokoulu.fi/ Pöysä S., (2020). Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors. [väitöskirja, Jyväskylän yliopisto] Sergejeff, J. & OKM/Vapos. (2023). Yhteisellä koulutiellä: Käsikirja perusopetuksen oppilaiden läsnäolon tukemiseen ja poissaolojen vähentämiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja, 2023:27. Suomen virallinen tilasto (SVT): Oppimisen tuki. (2021, 8.6.). Liitetaulukko 4.  Erityistä tukea saaneet peruskoulun oppilaat opetuksen toteutuspaikan mukaan 2020. Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/erop/2020/erop_2020_2021-06-08_tau_004_fi.html TALIS 2018: https://www.oph.fi/fi/tilastot-ja-julkaisut/julkaisut/opetuksen-ja-oppimisen-kansainvalinen-tutkimus-talis-2018 Universal Design for Learning: CAST. Center for Applied Special Technology. http://www.cast.org Linkkejä poissaolojen kartoittamisessa käytettäviin mittareihin: <a href="https://koulupoiss

Kasvata muan 5. kausi starttaa kuulijakysymyksillä. Jakson aiheina mm. podcastaajaankin tarttunut PISA-kuume ja etenkin PISA:an liittyvät kriittiset huomiot. Lisäksi pohditaan, millainen ääni peruskoululla on yhteiskunnallisessa keskustelussa, miksi opettaminen on niin rankkaa ja kannattaako opettajaksi ylipäätään opiskella. Vastaushahmotelmissa ajatuksia ainakin mudassa rämpivistä sipuleista sekä opettamisen mahdottomuudesta. Huom. toiseksi viimeisessä kysymyksessä mainittu bell hooks on menehtynyt vuonna 2021. Tämä oli mennyt minulta ohi ja puhuin hooksista kuin hän olisi vielä elossa. Lähteitä ja lisäluettavaa: Tallenne tilaisuudesta: PISA 2022 - ensituloksia (13.12.2023) https://www.jyu.fi/fi/tapahtumat/pisa-2022-ensituloksia Rautopuro, Juhani & Juuti, Kalle (toim.). 2018. PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti. FERA. Tutkijoiden avoin kirje PISA:n johtajalle: OECD and Pisa tests are damaging education worldwide - academics | School tables | The Guardian (ampproject.org) Jani Kaaro | Pisa-testi on nerokkaasti markkinoitua koulutusbisnestä — tiedettä testitulokset eivät ole (rapport.fi) Bibby, T. 2011. Education – An ´Impossible Profession´? Psychoanalytic  explorations of learning and classrooms. Routledge. Brookfield, S. D. 2006. The Skillful Teacher. On technique, trust, and responsiveness in the classroom. 2. painos. Jossey-Bass. Korthagen, F. 2017. Inconvenient truths about teacher learning: towards professional development 3.0, Teachers and Teaching, 23:4, 387-405, DOI: 10.1080/13540602.2016.1211523 Matikainen, M. 2022. Transformatiivinen opettajaksi oppiminen : fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. Janne Toivoniemi. 2023: Lähiörotat. Docendo. Alex CF. 2021: Wretched is the husk.

Ovatko opettajat neutraaleja kansankynttilöitä vai yhteiskunnallisia muutostoimijoita? Mitä oikeastaan edes tarkoittaa opettajuus? Meillä kaikilla on käsityksiä opettajuudesta ja opettajan työstä ja tässä jaksossa näistä käsityksistä - sekä niiden muutoksista - keskustellaan kasvatustieteen tohtori Maaret Juutilaisen kanssa. Lisäksi keskustelun aiheena on opettajien ja opettajaopiskelijoiden toimijuus. Mutta mitä on Maaretin tutkimuksen perusteella “epäopettajuus” ja miksi sitä tarvitaan lisää kouluihin? Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Maaret Juutilainen. 2023. Opettajaopiskelijoiden ammatillisen toimijuuden rakentuminen luokanopettajakoulutuksessa. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/89627 Lipponen, L. & Kumpulainen, K. 2010. Toimijuus ja sen kehittymisen tukeminen opettajankoulutuksessa. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari 2010 (toim.). Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita. Kasvatusalan tutkimuksia 52. Helsinki: Suomen kasvatustieteellinen seura, 333–345. Lanas, M. & Kelchtermans, G. 2015. “This has more to do with who I am than with my skills” – Student teacher subjectification in Finnish teacher education. Teaching and Teacher Education 47, 22–29. https://doi.org/10.1016/j.tate.2014.12.002 Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM). 2022. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164087/OpettajankoulutuksenKehittamisohjelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y Husu, J. & Toom, A. 2016. Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan. Selvitys ajankohtaisesta opettaja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus ja kulttuuriministeriön julkaisuja 33. Gretschel, A., Rautiainen, M., Vanhanen-Nuutinen, L. & Tarvainen, K. 2023. Demokratia- ja ihmisoikeuskasvatus Suomessa: Tilannekuva ja suositukset 2023. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-329-6  Opetushallitus 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 96. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf

Yksi 2000-luvun merkittävimmistä kasvatusajattelijoista Gert Biesta vieraili syyslukukaudella 2023 Jyväskylän yliopistolla. Minni kävi kuuntelemassa Biestan luentoja ja intoutui tämän ajatuksista siinä määrin, että niitä täytyi pyöritellä jaksollisen verran. Jaksossa käydään läpi Biestan näkemyksiä kasvatuksesta ja koulutuksesta, hänen esittämäänsä kritiikkiä oppimisen käsitettä kohtaan sekä ajatusta kasvatuksen eksistentiaalisesta luonteesta. Lopuksi käsitellään joitakin kysymyksiä ja kritiikkejä, joita Biestan ajattelusta voi herätä. Lähteitä ja lisäluettavaa: https://www.gertbiesta.com/ Biestan luento “World Centred Education” 25.10.2023 (tallenne): https://m3.jyu.fi/jyumv/ohjelmat/erillis/ktl/tutkii-ja-keskustelee/2023/251023/recording-world-centred-education Gert Biesta. (2015.) How does a competent teacher become a good teacher?: On judgement, wisdom and virtuosity in teaching and teacher education. Teoksessa R. Heilbron, &  L. Foreman-Peck (toim.) Philosophical perspectives on teacher education. Wiley Blackwell. Gert Biesta. (2018.) Interrupting the politics of learning. Teoksessa K. Illeris (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists … In their own words. 2. painos. Routledge. Choose to be curious -podcastin jakso 89. In praise of distraction, with Tyson Lewis https://soundcloud.com/choosetobecurious/ep-89-in-praise-of-distraction-with-tyson-lewis?fbclid=IwAR0rPidbDI0YhO5iAAWLwy0r_NIEtdRLKVcSPsYCk7ABxC1qMuiyy5xgqfI

Täytyykö opettajan tietää, mitä opettaa? Tästä keskustellaan filosofian väitöskirjatutkija Sari Hietamäen kanssa. Sari valottaa, mitä ranskalainen filosofi Jacques Rancière tarkoittaa “tietämättömällä opettajalla” ja älyjen tasa-arvolla. Jaksossa pohditaan opettamista, opettajaksi oppimista ja opiskelua tietämättömän opettajan idean näkökulmasta. Voiko opettajaksi oppia ilman opettajankoulutusta? Entä mitä tarkoittaa intellektuaalinen emansipaatio ja mikä on sen suhde transformatiiviseen oppimiseen? Lisäksi mietitään koulun yhteiskunnallista asemaa ja etenkin sitä, miksi älyjen tasa-arvo tuntuu olevan kouluille ja koulutuksille haastava ideaali. Lopuksi keskustellaan autoetnografiasta eli tutkimusmenetelmästä, jossa tutkijan omat kokemukset ovat osa tutkittavaa aineistoa. Millaisia törmäyksiä tutkija-opettaja voi kohdata hyödyntäessään autoetnografista tutkimusmenetelmää? Jaksossa mainitut lähteet ja lisäluettavaa: Freire, P. (2005 [1970]): Sorrettujen pedagogiikka. Suom. J. Kuortti. Toim. T. Tomperi. Johdanto ja jälkisanat: T. Tomperi & J. Suoranta. Tampere: Vastapaino. Rancière, J. (1991 [1987]): The ignorant schoolmaster: five lessons in intellectual emancipation. Käänt. K. Ross. Stanford: Stanford University Press. Rautiainen, M., Hiljanen, M., & Männistö, P. (2022): Lupaus paremmasta: Demokratia ja koulu Suomessa. Helsinki: Into. Suoranta, J. & Ryynänen, S. (2014): Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into. Jyväskylän Kriittinen Korkeakoulu: https://jklkriittinen.blogspot.com/

Jaksossa keskustellaan opettaja Anna-Elina Taskisen kanssa luokanopettajan näkökulmasta koulutyöhön. Millaisia raameja ja normeja koulu asettaa opettajan työlle ja mitä tapahtuu, jos toimii niitä vastaan? Lisäksi keskustellaan kasvatusalan somekeskusteluihin pesiytyneestä teorian ja käytännön vastakkainasettelusta. Sekä Anna-Elina että Minni paljastavat, millaista on seurata kouluun liittyviä somekeskusteluja, kun on itse alalla.

Tervetuloa Kasvata muan 4. kaudelle. Jaksossa oli tarkoitus pohtia lukemista, mutta pohdinnoista tulikin luokka-analyysiä, josta lukeminen on vain yksi esimerkki. Älyt ovat tasa-arvoisia ja kaikille kuuluvat episteemiset oikeudet, mutta miksi lukeneisuuden ja lukemattomuuden välillä tuntuu silti vallitsevan hierarkkinen ero? Ja miltä tämä ero tuntuu kokemuksellisesti? Entä voiko siitä päästä eroon? Jaksossa mainittua: Episteemiset oikeudet kuuluvat kaikille! – Politiikasta Keskiluokkainen ajatusmalli jyrää työläistaustaisten lasten unelmat, sanoo tohtoriksi väitellyt talonmiehen tytär (yle.fi) Suomalaisten lukutaidon vahvistamiseksi etsitään ratkaisuja kansallisessa yhteistyössä | Opetushallitus (oph.fi)  Tietämätön opettaja demokratiakasvatuksessa - pdf (journal.fi)

Vaikka suomalaisoppilaat ja -opettajat arvostavat demokratiaa, eivät he itse ole kovinkaan halukkaita tai osaavia osallistumaan yhteiskuntaan ja yhteisöjen toimintaan demokraattisesti. Mistä tämä johtuu? Jaksossa keskustellaan tutkija Perttu Männistön kanssa demokratiakasvatuksesta ja sen tilasta suomalaisessa peruskoulussa. Perttu valottaa mm. suomalaiseen peruskouluun liittyviä toimintatapoja ja opetussisältöjä, jotka eivät parhaalla tavalla edesauta oppilaiden demokraattista osallisuutta. Pahimmillaan vallitseva koulukulttuuri opettaa lapset ja nuoret ajattelemaan, että auktoriteetti - opettaja - tietää ja osaa itseä paremmin ja parasta on vain noudattaa käskyjä. Mitä tälle tulisi ja voisi tehdä? Huom. Mikrofonin asettelusta johtuen Minnin äänet kuuluvat hiljaisempana kuin Pertun. Pahoittelut tästä! Jaksossa mainittuja lähteitä: Männistö, P. & Moate, J. (2023): A phenomenological research of democracy education in a Finnish primary-school, Scandinavian Journal of Educational Research, https://doi.org/10.1080/00313831.2023.2196525 Männistö, P. (2022). Koulukasvatuksella kohti demokraattista elämäntapaa. Teoksessa M. Rautiainen, M. Hiljanen & P. Männistö (toim.), Lupaus paremmasta. Into kustannus, 18-31. Männistö, Perttu. (2020) "An exploration of the public space and its activities in a Finnish primary school." Citizenship Teaching & Learning 15 (2), 203-220. Biesta, G. (2021). World-centred education: A view for the present. Routledge. Ylen uutinen Elina Kuusiston ja Inkeri Rissasen tulevasta tutkimusartikkelista [Kohti päämäärätietoista yhteiskunnallista opettajuutta? Tampereen yliopisto, 2023] Tulevien opettajien päämäärät työlleen ovat itsekeskeisiä – tästä syystä siitä voi olla huolissaan | Yle Uutiset

"Minä ajattelen itse ja tunnen mitä tunnen", ajattelee länsimaisen kapitalistisen järjestelmän asukki, mutta paradoksaalisesti juuri kokemus yksilöllisyydestä on häneen tässä järjestelmässä haluttu istuttaa. Itsenäisyyden yksilöllinen kokemus ei siis synny meissä pelkästään omaehtoisesti, vaan sitä aktiivisesti meihin myös tuotetaan. Tätä tehdään, koska ihmiselle, joka korostuneesti kuvittelee olevansa itsenäinen toimija ja omien halujensa subjekti, on helpompi myydä asioita. Hän on samalla myös helpompi vallankäytön kohde, kuin liittoutuneet massat. Siksi yhteisöllisessä logiikassa ja yhteisöjen liittoumissa on aina jotain perustavalla tavalla vallankumouksellista.

Kiinnostaako väitöskirjan tekeminen tai väitöstutkijoiden työhyvinvointi? Juttelimme aiheesta työhyvinvoinnista kiinnostuneen psykologian tohtori, tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtasen kanssa instagramlivessä 31.10.2022. Tallenne löytyy myös liikkuvan kuvan kanssa Anniinan ja Kasvata muan instatileiltä: https://www.instagram.com/anniinavir/ ja https://www.instagram.com/kasvata_mua/ Keskustelussa mainittu artikkeli: Piironen, A., Matikainen, M., & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa : Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus, 42(3), 198–212. https://doi.org/10.33336/aik.122022

Jakso on tallenne Minnin, Annin ja Minnan esityksestä "Kahvipöytäkeskusteluista päivänvaloon – väitöskirjatutkijoiden yksilöllisiä, jaettuja ja vaiettuja kokemuksia akateemisesta maailmasta". Tässä esityksessä käsittelimme väitöskirjatutkijoiden kokemuksia yliopistomaailmasta sekä väitöskirjatutkijoiden erilaisia tohtoroitumispolkuja. Esitys pidettiin Helsingissä Tieteiden talolla 24.2.2023 Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran ja Kansanvalistusseuran järjestämässä tapahtumassa "Superlupauksia ja haamututkijoita? Väitöskirjatutkijat yritysyliopiston murroksessa". Esityksessä käsitelty artikkeli: Piironen, A., Matikainen, M., & Maunula, M. (2022). Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa : Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus, 42(3), 198–212. https://doi.org/10.33336/aik.122022

Mitä arviointi on ja mihin sitä oikein tarvitaan vai tarvitaanko mihinkään? Jaksossa tehdään syvä hyppy arvioinnin maailmaan Jyväskylän yliopiston opettajan ja tutkijan Laura Ketosen kanssa. Keskustelussa pureudutaan mm. arvioinnin tehtävään, merkityksiin ja seurauksiin. Lisäksi keskustellaan siitä, miten arviointi ohjaa toimintaa ja mihin suuntaan arviointia voisi kehittää. Jaksossa mainittu: Laura Ketonen, 2022. Formatiivinen vertaisarviointi kehittää tärkeitä elämäntaitoja. Kasvatus & Aika. &nbsp;https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/109054 https://twitter.com/LauraKetonen

Tuplajakson toisessa osassa pohditaan urakalla kysymystä: Mitä oikein pitäisi tehdä opettajien koulutukselle? Lähtökohtana on ajatus transformatiivisesta - ajattelutapoja muuttavasta - opettajankoulutuksesta, ja tarkastelussa, miten siihen voitaisiin päästä. Millaisia rakenteellisia muutoksia opettajankoulutukseen tulisi tehdä? Ja toisaalta, pitäisikö jotain tehdä myös valmistuneita opettajia vastaanottavassa työkontekstissa, koulussa? Jaksossa mainittuja lähteitä: Heaney, T. W. & Horton, A. I. 1995. Reflektiivinen osallistuminen yhteiskunnalliseen muutokseen. Teoksessa &nbsp;Jack Mezirow (toim.) Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Mezirow, J. (toim.) 1990. Fostering critical reflection in adulthood. A guide to transformative and emancipatory learning. Jossey-Bass. Ziehe, T. 1992. Nuoriso kulttuurisessa modernisaatiossa. Teoksessa T. Aittola & E. Sironen (toim.) ”Miksi piiriin?” Thomas Ziehe koulusta, nuorisosta ja itsestäänselvyyksien murenemisesta. Jyväskylän yliopisto. Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Vastapaino.

Jakson ensimmäisessä osassa pureudutaan opettajankoulutuksen historiaan ja nykytilanteeseen. Missä nyt ollaan ja miten tähän on tultu? Jaksossa käydään läpi, mikä on opettajankoulutuksen tehtävä ja millaiselta suomalainen opettajankoulutus näyttää kansainvälisesti arvioiden. Lisäksi tuodaan esiin, millaisia haasteita opettajankoulutuksestamme on havaittu. Tämä pohjustaa jakson seuraavaa osaa, jossa paneudutaan tarkemmin siihen, miten opettajankoulutusta tulisi kehittää. Jaksossa mainittuja lähteitä: -Blomberg, S. 2008. Noviisiopettajana peruskoulussa. Aloittelevien opettajien autenttisia kokemuksia ensimmäisestä opettajavuodesta. Helsingin yliopisto.&nbsp; -Moilanen, A. 2018. Kasvattaminen vastuuseen omasta oppimisesta opettajankoulutuksessa. Teoksessa S. Saukkonen & P. Moilanen (toim.) Vastuuseen kasvaminen ja kasvattaminen. Jyväskylä: Suomen kasvatustieteellinen seura. -Niemi, H. ym. 2018. Maailman parhaiksi opettajiksi: Vuosina 2016–2018 toimineen Opettajankoulutusfooruminen arviointi. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. -Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2016. Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma. Hallituksen kärkihanke. -Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2019. Moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP). OVET. Opettajankoulutuksen valinnat – ennakoivaa tulevaisuustyötä. -Scheinin, P. 2010. Opettajankoulutuksen haasteita. Teoksessa A. Kallioniemi, A. Toom, M. Ubani & H. Linnansaari. (toim.) Akateeminen luokanopettajakoulutus: 30 vuotta teoriaa, käytäntöä ja maistereita.

Jaksossa vastataan kuulijoilta tulleisiin kysymyksiin. Käsittelyssä muun muassa didaktinen taide, työ, yhteiskuntaluokat ja tekoäly sekä niiden suhde kasvatukseen ja kasvamiseen. Lisäksi mietityttävät metataso ja sisältötaso sekä se, miten kaikki liittyy kaikkeen. Podcastaaja epäilee myös lausuvansa vahingossa hot taken ja kuulostavansa kalkkikselta. Hyvää uutta vuotta! Jaksossa mainittuja lähteitä: Anni Piironen, Minni Matikainen & Minna Maunula. 2022. Väitöskirjatutkijat akateemisessa maailmassa - Kultapoikia, ”huijareita”, haamututkijoita ja lannistuneita. Aikuiskasvatus 42 (3). https://doi.org/10.33336/aik.122022 Minni Matikainen. 2022. Transformatiivinen opettajaksi oppiminen - fenomenologis-hermeneuttinen analyysi luokanopettajakoulutuksesta. Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9179-1 Selitä mulle -podcast

Jaksossa keskustellaan kasvatustieteilijä Antti Moilasen kanssa indoktrinaatiosta sekä poliittisesta kasvatuksesta. Indoktrinaation Moilanen määrittelee kritiikittömänä epäeettisenä valmiiden näkemysten iskostamisena kasvatettavien mieliin. Kuitenkin koulu pyrkii myös uusintamaan yhteiskuntaa ja täten sosiaalistamaan oppilaita vallitsevaan yhteiskuntaan ja sen arvoihin ja normeihin. Tarkoittaako tämä, että koulu indoktrinoi oppilaita vai onko poliittisessa kasvatuksessa kyse jostain muusta? Jaksossa mainittuja lähteitä: Moilanen, Antti. 2022. Sivistys ja emansipaatio : sivistävä ja yhteiskuntakriittinen opetus kriittis-konstruktiivisessa didaktiikassa. Oulun yliopisto. jultika.oulu.fi/Record/isbn978-952-62-3204-1 Reinhardt, Sibylle . 2015. Teaching Civics: A Manual for Secondary Education Teachers. Barbara Budrich Publishers. https://twitter.com/didaktiikki

Miten ihminen muodostaa merkityksiä? Mitä tarkoittaa merkityksenantotapa ja voiko se muuttua elämän eri vaiheissa ja konteksteissa? Jaksossa uppoudutaan merkityksenantotapoihin teoreettisesti ja käydään läpi aikuisoppimisen professori ja kehityspsykologi Robert Keganin kehittämä viisiportainen malli merkityksenantotavoista. Mallin avulla tarkastellaan, miksi esimerkiksi sotilas tai opettaja saattavat työssään muodostaa merkityksiä eri tavoilla. Ennen tämän jakson kuuntelua, kannattaa kuunnella jakso 3. Merkitysten merkitys. Jakson lähteitä ja lisäluettavaa: Kegan, Robert. 1982. The Evolving Self. Problem and process in human development. Harvard university press. Kegan, Robert. 1994. In Over Our Heads. The mental demands of modern life. Harvard university press. Kegan, Robert. 2000. What ”form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. Teoksessa J. Mezirow. (toim.) Learning as transformation. Critical perspectives on a theory in progress. Jossey-Bass. Lehto, Petra. 2021. Aikuisuutta kolmella tasolla - jotkut vaan ovat aikuisempia kuin toiset. Evermind. https://www.evermind.fi/aikuisuutta-kolmella-tasolla-jotkut-vaan-ovat-aikuisempia-kuin-toiset/

Millaista on opettajan viha? Miten opettajan viha näyttäytyy oppilaille ja opettajille itselleen? Millaisia merkityksiä vihan tunteella on opettajan työssä opettajan itsensä tai yhteiskunnan kannalta? Jaksossa keskustellaan vihan tunteesta opettajan työssä Jyväskylän yliopiston väitöstutkija Anni Piirosen kanssa. Jaksossa pureudutaan muun muassa vihan kokemukseen opettajan työssä sekä vihan tunteiden merkityksiin pedagogisessa suhteessa ja laajemmin yhteiskunnassa. Jaksossa mainittuja lähteitä: Rauno Juntumaa. 2018. Miksi vihaamme?: Yksilön ja yhteisön tunteen anatomiaa Ashley "Dotty" Charles. 2021. Raivoajat: Mitä tapahtuu keskustelulle kun kaikki vain huutavat Carol Tavris. 1989. Anger. The Misunderstood emotion. Anni Piironen ja Anniina Martikkala: Hätähuuto peruskoulusta - kuunteleeko kukaan? Vihasta -blogissa. https://vihasta.wordpress.com/2022/04/19/hatahuuto-peruskoulusta-kuunteleeko-kukaan/ Anni Piironen ja Anniina Martikkala: Opettajan piilotetut tunteet. Vihasta -blogissa. https://vihasta.wordpress.com/2022/05/04/opettajan-piilotetut-tunteet/ https://www.instagram.com/vihatutkija_anni/

Tervetuloa Kasvata mua-podcastin 2. kaudelle! Jaksossa pohditaan hallinnan, ymmärtämisen ja toiminnan tematiikkaa kahden esimerkkitilanteen kautta. Millainen ero on siinä, pyrkiikö (opettaja) hallitsemaan vai ymmärtämään kohtaamiaan tilanteita? Ja millaisessa suhteessa toiminta on hallintaan ja ymmärtämiseen? Jaksossa mainittu: Kasvatustieteen päivät, Oulussa 24.-25.11.2022 https://kt-paivat2022.edu.oulu.fi/

Bonusjakso on nauhoitettu viikkoa ennen Minnin väitöstilaisuutta ja jaksossa kuullaan ensimmäinen harjoitusversio väitöslektiosta. Lektio on väitöstilaisuuden aloittava, väittelijän pitämä puhe, joka saa kestää korkeintaan 20 minuuttia. Lopullinen versio Minnin lektiosta julkaistaan Kasvatus & Aika numerossa 4/2022 (https://journal.fi/kasvatusjaaika). Lektiossa mainitut lähteet: Mezirow, Jack 1978. Perspective transformation. Adult Education Quarterly 28 (2).&nbsp; Mezirow, Jack 2018. An overview on transformative learning. Teoksessa Knud Illeris (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists … in their own words. 2. painos. Routledge. Mikkilä-Erdmann, Mirjamaija & Iiskala, Tuike 2013. Miksi luokanopettaja tarvitsee tieteellistä ajattelutapaa ja tutkimustaitoja työnsä perustaksi? Kasvatus 44 (4). Trippestad, Tom Are, Swennen, Anja & Werler, Tobias (toim.) 2017. The struggle for teacher education. International perspectives on governance and reforms. Bloomsbury.

Ensimmäisen Kasvata mua -kauden päätösjaksossa palataan kauden aiempiin teemoihin. Pohdinnassa on erityisesti se, onko uudistavaa tai transformatiivista oppimista mahdollista suunnitella etukäteen ja mitä uudistavan oppimisprosessin suunnittelussa tulisi ottaa huomioon. Mitä uudistamisen "tuottaminen" vaatii sitä toteuttavalta opettajalta tai kasvattajalta? Jakson lopulla podcastaaja intoutuu kiitospuheisiin ja kertoo Kasvata mua:n tulevaisuudesta. Jaksossa mainittu: Minnin väitöstilaisuuden tiedot: https://www.jyu.fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2022/05/18-6-2022-km-minni-matikainen-kasvatustieteiden-ja-psykologian-tiedekunta-kasvatustiede-opettajankoulutuslaitos https://yle.fi/uutiset/3-12337685 "Analyysi: IPCC:n ilmastoraportin synkkää viestiä voi olla vaikea ottaa vastaan keskellä sotaa, mutta silti se on tärkeämpää kuin koskaan aiemmin" 28.2.2022 (Hanna Eskonen) Kasvata mua:n instagram: https://www.instagram.com/kasvata_mua/

Kasvata mua:n ensimmäisenä vieraana on Helsingin yliopiston väitöstutkija, kasvatussosiologi Sara Juvonen, jonka kanssa keskustellaan opettajien ja koulun yhteiskunnallisesta tehtävästä. Jaksossa pureudutaan etenkin koulun uusintavan ja uudistavan tehtävän paradoksiin. Koululla on yhtä aikaa sekä yhteiskuntaa uusintava, sosiaalistava ja sopeuttava tehtävä että toisaalta yhteiskuntaa uudistava, kriittinen kasvatustehtävä. Millaisessa suhteessa nämä tehtävät ovat toisiinsa? Millainen opettajien ja koulun yhteiskuntasuhde on tällä hetkellä ja mihin suuntaan sitä tulisi kehittää? Mikä rooli transformatiivisella opettajuudella voisi koulun yhteiskunnallisten tehtävien näkökulmasta olla? Jaksossa mainittuja lähteitä: Juvonen, Sara & Toom, Auli. 2021. Miten opettajankoulutus valmistaisi opiskelijoita parhaiten opettajan kasvatustehtävään? Kasvatus 52 (4). Juvonen, Sara & Toom, Auli (ilmestyy) Teachers’ expectations and expectations of teachers: understanding teachers’ societal role. Teoksessa: Thrupp, Seppänen, Kauko & Kosunen (toim.) Finland’s Famous Education System - Unvarnished insights into Finnish schooling (Springer) https://twitter.com/sara_juvonen

Transformatiivinen oppimisprosessi johtaa merkityssysteemin transformaatioon. Tämä koetaan usein hyvin "syvällisenä" muuttumisena tai jopa eräänlaisena ihmisenä kasvamisena. Jaksossa pureudutaan tähän transformatiivisen oppimisen viimeiseen vaiheeseen. Tarkemmassa analyysissä on, miten Minnin tutkimien opettajaopiskelijoiden oppimiseen ja opettamiseen liittyvät merkitykset sekä etenkin tavat muodostaa näitä merkityksiä muuttuivat kahden vuoden transformatiivisen oppimisprosessin päätteeksi. Miten nämä muutokset näkyivät opiskelijoiden toiminnassa käytännössä, vai näkyivätkö lopulta ollenkaan? Jakso päättää neljän jakson sarjan, jossa on käyty läpi Minnin tutkimuksen tuloksia. Jaksossa mainittuja lähteitä: Illeris, K. 2014. Transformative learning and identity. Routledge. Kegan, R. 2018. What ”form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. Teoksessa K. Illeris. (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists… in their own words. Routledge. Mezirow, J. (toim.) 1990. Fostering critical reflection in adulthood. A guide to transformative and emancipatory learning. Jossey-Bass.

Oppiminen ei yleensä etene suoraviivaisesti, vaan ottaa välillä takapakkia ja sisältää usein myös taukoja. Oppiminen synnyttää kiinnostuksen ja innostuksen ohella usein myös ahdistusta, vihaa ja pelkoa. Mistä tämä johtuu? Jaksossa pureudutaan oppimiseen liittyvään ambivalenssiin etenkin transformatiivisen oppimisen kohdalla. Transformatiivisessa oppimisessa ihmisen perustavanlaatuinen merkityssysteemi on muutoksessa, eikä tämä muutos tunnu aina ja koko ajan mukavalta. Oppimisprosessin aikana sekä tähtäämme kohti muutosta että vastustamme ja välttelemme sitä. Jaksossa kuullaan myös millaisia välttelyn ja vastustelun taktiikoita Minnin tutkittavat hyödynsivät opettajaopinnoissaan ja toisaalta milllaisilla tavoilla he pyrkivät edistämään oppimistaan. Jaksossa mainittuja lähteitä: Bion, W. R. 1979. Kokemuksia ryhmistä. Ryhmädynamiikka psykoanalyysin näkökulmasta. Weilin+Göös. Lewis, T. E. 2011. Rethinking the Learning Society: Giorgio Agamben on Studying, Stupidity, and Impotence. Studies in Philosophy and Education 30 (6). Mälkki, K. & Green, L. 2014. Navigational Aids: The Phenomenology of Transformative Learning. Journal of Transformative Education 12 (1). Nikkola, T. 2013. Miksi ryhmä ei ryhdy työhön? Teoksessa T. Nikkola, M. Rautiainen & P. Räihä (toim.) Toinen tapa käydä koulua. Kokemuksen, kielen ja tiedon suhde oppimisessa. Vastapaino. Siltala, J. 1992. Omien merkitysten suojakelmu vai rikki raastava kaaos? Thomas Ziehen omaksumisteorian sovellutuksia. Teoksessa T. Aittola & E. Sironen (toim.) ”Miksi piiriin?” Thomas Ziehe koulusta, nuorisosta ja itsestäänselvyyksien murenemisesta. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen laitos. Ziehe, T. 1991. Uusi nuoriso. Epätavanomaisen oppimisen puolustus. Vastapaino.

Mistä muutos alkaa, mikä muutoksen käynnistää? Jaksossa pureudutaan transformatiivisen - merkityssysteemiä muuttavan - oppimisen Särö-vaiheeseen. Särön idea on, että jokin asia haastaa ihmisen aiemman merkityssysteemin ja kyseenalaistaa aikaisemmat uskomukset ja odotukset. Särö estää toimimasta enää aiemmin omaksutuilla periaatteilla. Jaksossa pohditaan, tuotetaanko yliopistokoulutuksen tyypillisillä lyhyillä kursseilla systemaattisesti särön kokemuksia, mutta jättäen oppimisprosessin seuraavat vaiheet yksilön kannettavaksi. Jaksossa selviää myös, millaisen särön podcastaajan tutkimat opiskelijat kohtasivat vaihtoehtoisessa opettajankoulutusmallissa. Jaksossa mainittuja lähteitä: Integraatiokoulutuksen nettisivut: https://www.jyu.fi/edupsy/fi/laitokset/okl/integraatio Anita Malinen: 2000. Towards the essence of adult experiential learning. A reading of the theories of Knowles, Kolb, Mezirow, Revans and Schön. SoPhi. Jack Mezirow (toim.): 1990. Fostering critical reflection in adulthood. A guide to transformative and emancipatory learning. Jossey-Bass. Tiina Nikkola & Esko Harni: 2015. Vaihtoehtoinen tapa järjestää koulutusta ja koulutuksellinen hallinta. Teoksessa E. Harni (toim.) Kontrollikoulu. Näkökulmia koulutukselliseen hallintaan ja toisin oppimiseen. Kampus Kustannus.

Elämme kaikki aina, joka hetki, tilaa, jossa on potentiaali muutoksen käynnistymiselle. Harvemmin siihen tulee kuitenkaan kiinnitettyä huomiota - kiinnostus on usein enemmän itse muutostapahtumassa kuin sitä edeltävästä tilassa. Mistä merkityssysteemiä muuttava transformatiivinen oppiminen oikeastaan alkaa? Jaksossa tarkastellaan transformatiivisen oppimisen ensimmäistä vaihetta: Lähtökohtaa ja analysoidaan, millainen tuo lähtökohta oli Minnin tutkimushenkilöille. Miten tutkittavat käsittivät oppimisen ja koulun aivan opettajaopintojensa alkumetreillä, ennen transformatiivisen oppimisprosessin alkua? Jaksossa mainittuja lähteitä: Kegan, R. 2018. What ”form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. Teoksessa K. Illeris. (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists… in their own words. Routledge. Niemi, H. 2002. Active learning – a cultural change needed in teacher education and schools. Teaching and Teacher Education 18. Scollon, R. & Scollon, S. W. 2004. Nexus analysis. Discourse and the emerging internet. Routledge.

Jaksossa podcastaaja tunnustaa rakkautensa tieteenfilosofiaa ja tutkimusmenetelmiä kohtaan. Menetelmät ja tieteenfilosofiset lähtökohdat määrittävät, mitä tutkimuksessa voidaan saada selville. Siksi ne ovat äärimmäisen tärkeitä esimerkiksi luettaessa tiedeuutisointia. Jaksossa käsitellään erityisesti fenomenologisia ja hermeneuttisia lähtökohtia ihmistutkimukseen. Podcastaaja kertoo myös, miten itse on omaa tutkimustaan tehnyt. Tulevissa jaksoissa esitettäviä tutkimuksen tuloksia on hyvä peilata tässä jaksossa esitettyihin menetelmiin. Jaksossa käytettyjä lähteitä: Kakkori, L. 2009. Hermeneutiikka ja fenomenologia. Hermeneuttis-fenomenologisen tutkimusotteen sisäisestä problematiikasta. Aikuiskasvatus 29 (4). Kakkori, L. & Huttunen, R. 2014. Fenomenologia, hermeneutiikka ja fenomenografinen tutkimus. Teoksessa A. Saari, O-J. Jokisaari & V-M. Värri. (toim.) Ajan kasvatus. Kasvatusfilosofia aikalaiskritiikkinä. Tampere University Press. Laverty, S. M. 2003. Hermeneutic phenomenology and phenomenology: A comparison of historical and methodological considerations. International journal of qualitative methods 2 (3). Manen, M. van. 1990. Researching lived experience. Human science for an action sensitive pedagogy. State University of New York Press.

Jaksossa käsitellään merkitysten merkitystä ihmisille. Mitä merkitykset ovat ja miksi ne ovat niin tärkeitä? Mikä on ihmisen suhde merkityksiin? Lisäksi pohditaan, miten merkitykset ja merkityksenantotavat voivat muuttua transformatiivisissa oppimisprosesseissa. Miten merkityssysteemit muodostuvat ja muuttuvat? Miten ja miksi mielemme vastustaa merkityssysteemien muutosta? Olisiko koulutukseen syytä tuoda enemmän transformatiivista oppimista? Jaksossa mainittuja lähteitä: Mezirow, Jack. (toim.). 1995. Uudistava oppiminen. Kriittinen reflektio aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Mezirow, Jack. 1991. Transformative dimensions of adult learning. Jossey-Bass. Kegan, Robert. 1982. The evolving self. Problem and process in human development. Harvard university press. Kegan, Robert. 2000. What ”form” transforms? A constructive-developmental approach to transformative learning. Teoksessa J. Mezirow. (toim.) Learning as transformation. Critical perspectives on a theory in progress. Jossey-Bass. Ziehe, Thomas. 1992. Symbolinkäyttö ja nuoruus. Teoksessa T. Aittola & E. Sironen (toim.) ”Miksi piiriin?” Thomas Ziehe koulusta, nuorisosta ja itsestäänselvyyksien murenemisesta. Jyväskylän yliopisto: Kasvatustieteen laitos. Ziehe, Thomas. 2018. ‘Normal learning problems’ in youth: in the context of underlying cultural convictions. Teoksessa K. Illeris (toim.) Contemporary theories of learning. Learning theorists … in their own words. Routledge. Illeris, Knud. 2014. Transformative learning and identity. Routledge.